Yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala muotoili rautalangasta symbolin, jolla hän kuvaa, miten eri lähtökohdista voidaan ohjata toimintaa kohti yhteisiä päämääriä ja pyrkimyksiä.

Henkilö

• 04.09.2017

Mitä tekee yhteistoiminta-asiamies?

Yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala, työ- ja elinkeinoministeriö, mitä yhteistoiminta-asiamies oikein tekee?

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston tehtävänä on edistää ja parantaa erilaisin toimin työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa ja sitä koskevien lakien toteutumista. Valvomme asiaa koskevien lakien noudattamista ja annamme lausuntoja niiden soveltamisesta. Tehtäviimme kuuluvat lisäksi henkilöstörahastoasiat.

Millaisiin asioihin joudut työssäsi puuttumaan?

Puutumme asioihin, jos toimistomme tietoon tulee epäilyksiä yhteistoimintalain säädösten noudattamatta jättämisestä. Laissa on säädetty rikokseksi monia asioita. Yhteistyöasiamiehen toimisto tekee poliisille tutkintapyynnön, mikäli epäilemme rikkomuksia ”todennäköisin perustein”, kuten termi kuuluu.

Millaiset yritykset tai yhteisöt käyttävät palveluksiasi?

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston asiakkaita ovat valvottavien lakien soveltamispiirissä olevat yritykset, työntekijät ja henkilöstöedustajat eli noin 8 300 yritystä ja 910 000 työntekijää. Lisäksi henkilöstörahastoja on melkein 100 ja niissä jäseniä lähes 120 000. Maaliskuun loppuun mennessä toimistossamme oli käsitelty kymmeniä tapauksia.

Miten hyvin Suomessa noudatetaan yhteistoimintalain säännöksiä?

Parhaiten meillä tunnetaan lain velvoitteet nimenomaan henkilöstön vähentämistilanteissa. Lain mukaan hyvitykset saattavat nousta 35 000 euron tietämiin per henkilö. Tämä on johtanut siihen, että vähentämisneuvottelua koskevan lain toteutumista myös seurataan hyvin tarkasti. Tietoisuus sen sijaan vaihtelee ”kevyemmissä” tilanteissa, esimerkiksi työaikajärjestelyissä.

Miten suomalaisessa elinkeinoelämässä kunnioitetaan yhteistoimintalain henkeä?

Irtisanomistilanteiden tiukka säätely on kiinnittänyt huomion liiankin tiukasti nimenomaan vähentämistilanteisiin. Sitä koskevaa lakia noudatetaan pikkutarkasti, koska virheet maksavat. Sen sijaan lievempien tilanteiden hoitamiseen ei kiinnitetä läheskään aina riittävästi huomiota. Asialle pitäisi tehdä jotakin.

Millaisin keinoin yhteistoimintalain muotoja voitaisiin työpaikoilla edistää?

Työpaikoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota yhteistoiminnan positiivisiin vaikutuksiin. Avoin ilmapiiri, asioiden käsittely ennakoivasti ja hyvä tiedonkulku tuottavat positiivisia tuloksia työyhteisön toiminnan kannalta. Henkilöstön on tiedettävä, missä ollaan ja minne ollaan menossa. Esimerkiksi paikallinen sopiminen rakentuu tälle tietoisuudelle.

Onko tietojen pihtaaminen sitten yhteistoiminnan sudenkuoppa?

Aina ei ajatella riittävästi, mitä positiivisia vaikutuksia tiedon jakamisella ja osallistamisella on. Toisinaan asioiden sisäistäminen ja tiedottaminen vaativat toistoja, ennen kuin viesti menee perille. Kaiken kaikkiaan yhteistoiminnan kehittäminen näyttäisi kaipaavan tiedottamista henkilöstölle ja luottamushenkilöille enemmän kuin mitä laki ja sopimukset edellyttävät.

Mitkä ovat suomalaisen yhteistoiminnan vahvuudet?

Työehtosopimus- ja luottamushenkilöjärjestelmät luovat hyvät rakenteet asioiden käsittelylle työpaikoilla. Meillä on myös totuttu toimimaan yhdessä. Pärjäämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Pitkälle menevä vastakkainasettelu ei ole hyväksi kenellekään. Olen aina uskonut siihen, että yhdessä tekemällä saadaan aikaan parempaa tulosta kuin kyräilemällä.

Miten pidät huolta omasta työhyvinvoinnistasi?

Ulkoilemalla, matkustelemalla ja lepäämällä. Osaan vetää raamit työn ja vapaa-ajan välille. Toisaalta en koe työtäni mitenkään pakkotahtisena.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.