Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Toimittaja Mika Tommola tunnetaan MTV:n Kymmenen uutisten kevennyksistä. Spontaanin oloisten kohtaamisten taustalla on kunnon pohjatyö, ammattitaito sekä kiinnostus ja ihmisten arvostaminen.
– Olen luonut oman systeemin haastatteluihin, kertoo Tommola.
– Aloitan etsimällä haastateltavasta ja aiheesta taustatietoa netistä ja kirjoitan ylös tärppejä ranskalaisin viivoin. Niistä kokoan neljä isompaa teemaa, esimerkiksi ura, intohimot ja pari muuta asiaa, joista syntyy jutun punainen lanka. Tärkeää on muistaa haastateltavan nimi oikein.
Ennen tapaamista Tommola soittaa haastateltavalle ja kertoo jutun teemat yleisellä tasolla, mutta ei sanatarkasti. – Sanon, että luvassa on mutkatonta rupattelua, enkä esitä kysymyksiä paperista. Näin tilanteessa säilyy spontaaniuden tuntu.
– Kuvauksissa aloitan ensin juttelun ja kamera liukuu mukaan vasta vähitellen. Pyydän haastateltavaa ehkä tekemään jotain konkreettista, sillä keskittyessään näyttämään osaamistaan hän innostuu, ja jännitys unohtuu. Kysyn usein loppupuolella jonkin yllättävän kysymyksen tyyliin ”mitä jos…”. Siitä syntyy yleensä jutun huumoriosuus. Huumori on paras vapauttaja, mutta se vaatii hyvää tilannetajua. Välittömyys syntyy myös improvisoimalla ja huomioimalla jokin yllättävä yksityiskohta aiheesta. Ihmiset tykkäävät pienestä häkeltymisestä. Mutta jos perustyö ei olisi tehty tarkkaan, en voisi improvisoida.
– Lähestyn ihmistä arvostaen. Puhetapani muuttuu sen mukaan, kenen kanssa keskustelen. Vanhemman ihmisen kanssa olen kohtelias ja teitittelen, mutta prätkäkundien kanssa voin puhua rosoisemmin. Paras konsti saada ihminen avautumaan, on olla hänestä aidosti kiinnostunut ainutlaatuisena ihmisenä. Kun ihminen oivaltaa, että hän on uniikki, niin hän innostuu kertomaan itsestään.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
