Matti Vilmi avaa ketterän toiminnan ytimen. Kenellekään ei anneta tehtäviä, vaan ihmiset ottavat ne itse. Syntyy imuohjaus, jossa ketään ei pakoteta, vaan annetaan eväät ja mahdollisuus ottaa työ vastaan.

Henkilö

• 09.05.2018

Matti Vilmi: Menestys syntyy intohimosta ja osaamisesta

Digitaalinen insinööritoimisto Nitor menestyy vaalimalla asiakkaiden ja oman väen parasta. Kun intohimo ja osaaminen kohtaavat ja niitä vielä ruokitaan, syntyy toimitusjohtaja Matti Vilmin mukaan automaattisesti hyvää jälkeä. Niin hyvää, että yritys on jälleen myös Suomen paras työpaikka 2018.

Nitor osallistui Great Place to Work -organisaation järjestämään Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen jo neljättä kertaa. Se on sijoittunut Suomen ja Euroopan parhaiden työpaikkojen joukkoon jokaisella kerralla.

Yritys on kotiutunut Aleksanterinkadun varteen vasta tämän vuoden puolella. Arvotalon kuudennessa kerroksessa avautuvat tulijalle skandinaavisesti sisustetut toimitilat, jotka tuoksuvat uudelta. Värimaailma on vaaleaa ja hennonvihreää, tilaratkaisut avaria.

– Tilat on suunniteltu viihtyisiksi. Se on yksi tekijä, joka saa asiantuntijat tulemaan toimistolle silloin kun se on mahdollista. 95 prosenttia heistä työskentelee pääsääntöisesti asiakkaiden tiloissa niin kuin kuuluukin ketterään tapaan toimia, Matti Vilmi kertoo pelkistetyn neuvotteluhuoneen rauhassa.

Ei budjettia, ei myyjiä

Nitor syntyi it-alalla työskennelleiden kollegoiden yhteisestä ideasta. Osakkaat päättivät yksitoista vuotta sitten yritystä perustaessaan, että asiakkaita pitää palvella parhaalla mahdollisella tavalla, ja heitä palvelemaan tuli palkata taitavimmat asiantuntijat, joista pidetään huolta parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteet ovat toteutuneet menestyksellä.

– Meillä ei ole koskaan ollut erityisesti asetettuja kasvutavoitteita, budjettia tai erillisiä myyjiä, Matti Vilmi kertoo.

Eikä kukaan yrityksessä saa bonuksia uusista diileistä.

– Me olemme yhteisessä veneessä. Siksi kaikkien tulee hyötyä tuloksista. Osakkuusohjelman kautta henkilöstö saa palkan päälle hyvää lisää yrityksen menestyksestä. Henkilöstömme 120 jäsenestä jo yli on 50 osakkaana.

Richard Branson neuvoo, että pitämällä huolta porukastasi pidät hyvää huolta bisneksestäsi. Nitor on näyttänyt päätelmän pätevän.

– Tämä tapa toimia vaatii uskallusta. Meillä tavoitetta takaa jo tarkka rekrytointi. Pidämme huolta siitä, että ihmiset, jotka tänne pääsevät, sopeutuvat kulttuuriimme, ovat itseohjautuvia ja heillä on selkeä ja vakaa työetiikka, sillä meillä ei ole keskijohtoa. On vain toimitusjohtaja, tiimit ja työn imu.

Rekrytointi on viimeinen asia, jonka yritys missään tilanteessa ulkoistaisi. Taloon tulevat asiantuntijat käyvät läpi kolmiportaisen haastattelusarjan.

Talossa tiimi, johon henkilö otetaan, pääsee haastattelemaan hakijan. Haastattelusarjassa käydään läpi työhistoriaa ja havainnoidaan suhtautumista työhön, joka Vilmin mukaan käy ilmi nopeasti keskustelun edetessä. Haastatteluin varmennetaan, ollaanko samalla aaltopituudella, ja onko hakijalla intohimoa työhön ja sen laatuun.

Käytännön kosketusta työhön punnitaan vielä esimerkiksi kooditestein koodareille ja suunnittelutehtävin design-osaajille. Vilmi luottaa, että näin timantit ja hyvät tekijät löytyvät. Koeaikakin on olemassa, mutta sitä Nitorissa on käyttänyt hyvin harvoin kumpikaan osapuoli.

Elämä on pidempi kuin kvartaali. Matti Vilmi harmittelee, että monissa yrityksissä katsotaan liikaa lyhyen ajanjakson tavoitetta, kun pitäisi pystyä katsomaan kvartaalien yli. Vasta siellä ovat ne tärkeimmät asiat.

Elämä on pidempi kuin kvartaali. Matti Vilmi harmittelee, että monissa yrityksissä katsotaan liikaa lyhyen ajanjakson tavoitetta, kun pitäisi pystyä katsomaan kvartaalien yli. Vasta siellä ovat ne tärkeimmät asiat.

Tekoälyn suuntaan

Yritys on kasvanut vauhdilla. Uusimmat kasvupyrähdykset toivat tarjoaman laajenemisen palvelumuotoiluun, käyttökokemuksen suunnitteluun sekä koneoppimisen ja tekoälyn suuntaan, mikä on monipuolistanut asiantuntijarooleja. Uusien roolien kautta on saatu nostettua naisten osuutta Nitorin asiantuntijatiimeissä. Heitä on nyt jo kymmenisen prosenttia väestä.

Vilmi kertoo diplomityössään vuonna 1988 olleen jo piirteitä tekoälystä, jonka hän katsoo tekevän toista tulemistaan.

– Kyse on jokseenkin samoista asioista, ja osa niistä on edelleen samalla teorian tasolla. Mutta laskentakapasiteetti ja erityisesti tiedon määrä on räjähtänyt käsiin. Pystymme tekemään uudella mielettömällä laskentakapasiteetilla asioita, joista 30 vuotta sitten saattoi vain unelmoida.

Vilmi korostaa tekoälystä tulleen työn älykkäitä avustajia. Pienempi määrä ihmisiä pystyy vastaamaan esimerkiksi asiakaspalvelusta, kun perustyön ja taustat seuloo tekoäly.

Ratkaisuille ikitakuu

Nitor toteuttaa toiminnassaan kestävää digitaalista kehitystä. Sen ansiosta ratkaisut, jotka asiakkaille tehdään, saavat ikitakuun, jonka lukkona on rautaisten ammattilaisten työ.

– Pidämme siitä huolta, että tekemisen mallillamme pystymme rakentamaan laatua. Se on kestävän digikehityksen tekninen kulma. Toinen kulma on osaava henkilökunta. Yksilön kestävyys mahdollistaa taatun laadun.

Nitorin perustajat ovat kaikki digiammattilaisia.

– Tiedämme alan lainalaisuudet ja voimme siksi varmistaa, että kaikki ylimääräinen mikä estää asiantuntijaa tekemästä parastaan asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi, otetaan pois. Johtaminen on palveluammatti. Se on tukemista ja auttamista.

Kymmenen prosenttia työajasta opiskeluun ja kehittämiseen merkitsee kahta päivää kuukaudessa ja kokonaista kuukautta vuodessa. Vilmi korostaa, että se kannattaa.

Opiskelu työajalla

Jokaisen nitorilaisen osaamisen, suorituskyvyn ja henkisten voimavarojen ylläpitäminen on yrityksessä tärkeää. Jokaiselle on varattu kymmenen prosenttia työajasta laatuaikaan. Hän voi työajalla kehittää omaa osaamistaan tai yrityksen yhteisiä suuntaviivoja. Lisäksi hänelle on varattu viisi päivää vuodessa erityisesti kouluttautumiseen, esimerkiksi kursseihin kotimaassa ja konferensseihin ulkomailla.

– Osa meistä on myös puhumassa noissa konferensseissa, koska asiantuntijamme ovat kansainvälisiä huippuja.

Kymmenen prosenttia työajasta opiskeluun ja kehittämiseen merkitsee kahta päivää kuukaudessa ja kokonaista kuukautta vuodessa. Vilmi korostaa, että se kannattaa. Kehittämisaika työajalla on kestävää digitaalista kehitystä yksilön kannalta.

Suurin osa nitorilaisista on ruuhkavuosia eläviä perheellisiä ja kokeneita asiantuntijoita. Jos opiskelua ei voisi tehdä työajalla, jäisi ammattitaidon kehittäminen väkisinkin iltakymmenen ja aamukahden väliin. Se ei pitkässä juoksussa ole järkevää.

Kolmas kulma kestävää digikehitystä on asiakkaan hyvän varmistaminen. Miten he voivat kehittyä ja tehdä työtään paremmin?

– Teemme aina työtä ketterästi. Pyrimme kehittämään asiakkaan toimintamalleja niin, että myös johtotaso muuttuu, it-johtaminen kehittyy ja työt sujuvoituvat. Teemme projekteja pienempinä kokonaisuuksina ja saamme asiakkaalle mittausdataa, jonka ansiosta he osaavat paremmin tehdä päätöksiä ja kehittää oikeita asioita.

Matti Vilmille johtaminen on palveluammatti: tukemista ja auttamista. Hän on käynyt sparraamassa myös muiden yritysten johtoa nitorilaiseen filosofiaan.

Matti Vilmille johtaminen on palveluammatti: tukemista ja auttamista. Hän on käynyt sparraamassa myös muiden yritysten johtoa nitorilaiseen filosofiaan.

Kolmannessa polvessa

Vilmi valmistui 30 vuotta sitten Oulusta diplomi-insinööriksi, ja se on kantanut nykyiseen. Koulutusta hän ei kerro saaneensa sen paremmin talouteen kuin johtamiseen. Ne opit ovat kokemusten kartuttamia.

– Olen ollut oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Aluksi olin myynnin tuen tehtävissä asiantuntijana ja sen jälkeen konsulttina isossa firmassa, jossa pääsin opiskelemaan myös kaupallista puolta. Olin jo aiemmin perustajaosakkaana yhdessä yrityksessä. Käväisin myös jonkin aikaa työssä asiakkaalla oppimassa filosofian ketteryydestä.

Vilmin isoisä oli kyläseppä ja isä kauppapuutarhuri Kainuussa. Palo omaan yrittämiseen sai hänet perustamaan kollegojensa kanssa Nitorin. Koska Vilmillä oli myös johtamiskokemusta, hänestä tuli yrityksen toimitusjohtaja.

Keskijohtoa yrityksessä ei ole, vaan tehtävät on vastuutettu työryhmille.
Niiden vetäjät fasilitoivat ja kutsuvat tiimit kokoon, ja kuka tahansa nitorilaisista on tervetullut tiimien kokoontumisiin.

Kun esimerkiksi uutta toimitilaa hankittiin, oli tilaratkaisuja tekemässä tiimi, joka hoiti sen itsenäisesti. Talon kulttuuria kehittää myös oma tiiminsä. Se pohtii viikoittain, millaisia käytäntöjä talossa tarvitaan ja mitä etuja kehitetään. Ja jos jotain pitää oikoa, se oikaistaan.

– Joka toinen perjantai meillä on myyntiaamu, johon kaikki voivat osallistua. Osallistuminen on vapaaehtoista ja imuohjautuvaa. Läpinäkyvyyttä parantaa myös se, että kokousmuistiot ja muistiinpanot löytyvät intrasta.

Perehdytystä hoitaa People Operations -tiimi. Sen jäsenet kertovat tulokkaille perusasiat avaimista asiakkuuksiin. Kulttuuriperehdytyksen he saavat Vilmiltä muutaman kuukauden kuluttua aloittamisesta. Ideana on, että toimitusjohtajan ja asiantuntijan kesken syntyy luottamus. Asiantuntija oppii tuntemaan toimitusjohtajan ja uskaltaa tulla puhumaan tälle mistä tahansa.

Voimassa on myös Vilmin lupaus, että jokainen nitorilainen pääsee hänen puheilleen asiassa kuin asiassa 72 tunnin sisällä. Jos Vilmi ei ole maisemissa, henkilöä kuuntelee joku toinen perustajajäsenistä.

Jokainen nitorilainen pääsee Vilmin puheille 72 tunnissa. Jos Vilmi ei ole maisemissa, joku toinen perustajajäsen kuuntelee.

Kamu kuuntelee

Kun Nitor aloitti pienenä yrityksenä, Vilmi piti jokaiselle parin kuukauden välein session, jossa juteltiin, miten menee ja mitä kuuluu. Oloa mitattiin fiilisindeksin asteikolla 1–5. Jos luku osoitti laskua, keskusteltiin, mitä pitäisi tehdä. Jos suunta oli ylöspäin, haarukoitiin, mikä sitä nosti ja olisiko myönteisestä muutoksesta malliksi muille.

Kasvun edetessä perustajajäsenet auttoivat juttusessioiden hoitamisessa laajenevalle asiantuntijajoukolle asiakastiimeittäin. Kun asiantuntijat alkoivat sitten siirtyä tiheämmällä tahdilla eri asiakastiimien välillä, ei enää ollutkaan selvää, kuka oli pitänyt keskustelusession kenenkin kanssa.

Seuraavassa vaiheessa kehitettiin kamu-kaveri-parit. Keskusteluja hoitamaan otettiin mukaan kamut, jotka vapaaehtoisina, mutta tehtävään koulutettuina ryhtyivät tukemaan muita asiantuntijoita eli kavereita. Kamun tärkeimpänä tehtävänä on kuunnella pariaan – eli siis
kaveria.

– Kamu hoitaa kuuntelemista. Asiantuntijayrityksessä se on yksi tärkeimpiä tehtäviä. Asiantuntijatyö on yksilöllinen ja henkistä kapasiteettia vaativa prosessi. Siinä tarvitaan mielen huoltoa, jotta jaksaa ja kestää.

Kamut keskustelevat kaverin kanssa noin parin kuukauden välein. Käytössä on monipuolistunut fiilisindeksi, joka mittaa tilannetta asiakastyössä, omaa oloa, ravintoa, liikuntaa ja unta eli kokonaishyvinvointia. Jos lukemat ovat huonoja, kamu alkaa koutsata kaveria kohti tämän omaa parasta. Jos joku painaa pahasti, hän ohjaa eteenpäin.

Vilmi korostaa, että vertaistukiverkko toimii, koska kollega ymmärtää kaveriaan luultavasti parhaiten. Kun kaveri ja kamu ovat usein eri asiakkaissa tai Nitorin eri funktioissa toimivia, syntyy vielä luottamuksellisia ja hedelmällisiä ristisidoksia yrityksen sisällä. Se auttaa edelleen hyvän työilmapiirin ja kulttuurin ylläpitoa.

Ilmapiiri tukenani

Yrityksen hyvä ilmapiiri tukee myös toimitusjohtajaa. Vilmi kertoo saavansa palautetta rennosti ja reilusti suuntaan jos toiseenkin.

– Oma pää pysyy kasassa liikunnalla. Treenaan salilla, sillä lihaskunnosta pidettävä huolta iän karttuessa. Kesällä golfaan ja talvella hiihdän murtsikkaa ja laskettelen.

Mieltä hivelee vieläkin edellisen viikonlopun vapaalasku rinteiden ulkopuolella 30 sentin pehmeässä lumessa.

– Niin hauskaa, hän sanoo 40 vuoden laskettelu-uran innostamana.

Viikolla päivät voivat venyä, mutta viikonloppu on vapaa-aikaa. Se kuuluu perheelle ja levolle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.