– Ensin hupi, sitten työ, tuumataan huvipuistossa. Työ luistaa paremmin, kun kaikessa tekemisessä on hupia mukana, Pia Adlivankin perustelee taustanaan huvipuiston hurjapäiden suosikki Kirnu.

Henkilö

• 13.05.2016

Linnanmäki muutti työhyvinvoinnin työhuvinvoinniksi

Pia Adlivankin vaihtoi Kartanokylpylä Kaisankodin linnunlauluineen Linnanmäen hurlumheihin kaksi vuotta sitten. Tiimityö on tuottanut Linnanmäelle aivan oman kielen, joka teki työhyvinvoinnista työhuvinvointia.

Menestyksen pyörä starttaa henkilökunnan arvostuksesta. Ihmisten pitää kokea olevansa arvostettuja ja tuntea, että heihin panostetaan. Kun henkilöstö on työtyytyväinen ja voi hyvin, yrityskin menestyy. Se on Pia Adlivankinin mukaan avain onnistumiseen missä tahansa yrityksessä. Työnantajana voi suuresti vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat työn ja elämänsä. Ei tarvita poppaskonsteja eikä rahallista panostusta, kun luodaan kulttuuri, jossa tervehditään, kiitetään ja arvostetaan ihmisiä. Tuetaan ja ymmärretään, kun tulee vaikeuksia.

Yritysjohtajalla on iso vastuu luoda työympäristö, jossa ihmisen on hyvä olla. Se ei maksa kuin asenteen sekä aitoa välittämistä, joka lähtee ylimmästä johdosta ja vyöryy joka portaaseen. Johtaja itse on se tärkein esimerkki.

– Yhtä merkittävää on rekrytoida oikeat henkilöt, joiden arvomaailma kohtaa yrityksesi arvomaailman. On panostettava myös vastuulliseen esimiestyöhön, jolla varmistetaan, että myös jokainen esimiesporras on sitoutunut yhdessä luotuun johtamiskulttuuriin. Intohimo hyvään johtamiseen pitää olla kaikilla, Adlivankin kuvaa.

Johtamiseen kuuluu hänen mukaansa myös hyvän yhteishengen ja saumattoman yhdessä tekemisen kulttuuri. Kaikkien roolit ovat yhtä tärkeitä.

Huvein suojaa lapsille

Adlivankin viihtyi työssään Kaisankodissa, mutta kahdeksan vuoden jälkeen hän koki antaneensa jo parhaan osaamisensa.

– Kun näin Hesarissa Linnanmäen toimitusjohtajan työnhakuilmoituksen, pistin hakemuksen ihan kokeilumielessä. Intohimo uuteen kasvoi valintaprosessin alkuvaiheesta lähtien.

Linnanmäessä toimitusjohtajaa innostaa kaikki. Hänestä on mahtavaa tuottaa mieleenpainuvia elämyksiä ja iloa asiakkaille. Hän tietää elämyksen pitkäikäisyyden. Lintsin äänet, tuoksun ja tunnelman muistaa meistä moni jo lapsuudestaan.

Intoon tehdä työtä aina paremmin ja paremmin kannustaa Adlivankinia ja koko henkilökuntaa Linnanmäen missio: lastensuojelutyö, johon huvipuisto on historiansa aikana voinut ohjata yli 100 miljoonaa euroa. Viime vuonna Linnanmäki jakoi 4,1 miljoonaa euroa lastensuojeluun. Tämän vuoden tavoite
on 4,3 miljoonaa euroa.

– Käytännössä koko tuloksemme menee lastensuojeluun. Jokainen asiakkaamme ostama popparikippo ja hattara tuottavat euroja tähän hyvään työhön.

Tänäkin kesänä Linnanmäellä järjestetään Iloisen hyväntekijän päivä, jossa Lasten Päivän Säätiön kuusi perustajajärjestöä esittäytyvät. Yksi tämän kauden peleistä on nimetty Hyväntekijät-peliksi. Pelatessaan ihmiset saavat leikkimielisesti valita, minkä lastensuojeluun keskittyvän järjestön työtä he haluavat tukea.

VERKKO_lintsi_ville_rinne_10_A1

Pia Adlivankin on pistänyt menestyksen pyörän pyörimään Linnanmäen parhaaksi. Vauhtia kehityksen vauhdittajalle antaa ketjukaruselli, jonka menosta moni meistä on ehtinyt nauttia.

Kantasanana hupi

Viime vuonna linnanmäkeläiset määrittelivät yhdessä, minne he ovat menossa, mitä haluavat tehdä ja minkälaisten kulmakivien kautta tavoite rakentuu.

Strategian ja asiakaspalvelukonseptin tueksi syntyi aivan oma kieli, jonka kantasana on hupi.

– Jos muualla sanotaan ”ensin työ ja sitten huvi”, meillä on ensin huvi ja sitten työ. Työ luistaa paremmin, kun on ensin sitä hupia siinä.

Huvipuistoon ei tänä vuonna haettu 650 kausityöntekijää vaan 650 hupimestaria. Kaikki tuottavat hupia asiakkailleen ja ovat mestareita työssään. Hupimestareita sparraavat ja innostavat hupikoutsit.

Kaikesta, mitä huvipuistossa tehdään, pitää löytyä hupitwistiä.

– Linnanmäellä ei panosteta työhyvinvointiin vaan työhuvinvointiin. Tarjoamme työhuvinvointia itsellemme, mutta myös asiakkaillemme.

VERKKO_lintsi_ville_rinne_13_A3

Linnanmäen perinteinen, Saksassa 1896 valmistunut karuselli on saanut pienoismallinsa toimitusjohtajan pöydälle.

Pelinenä, hymysilmät

Henkilöstö on luonut myös hupimestarin palvelukulttuurin, joka toimi toimitusjohtajan mukaan mahtavasti jo viime kesänä.

– Määrittelimme, miten meillä palvellaan niin, että asiakas on tyytyväinen, mutta hupimestarilla on myös tilaa käyttää omaa pelinenää takaamaan yksilöllisen palvelun.

Palvelukulttuurin kulmakiviä ovat pelinenä, hymysilmät, turvakädet ja vinkkisuu.

Pelinenää käyttämällä onnistuu toimimaan tapauskohtaisesti asiakkaan
parhaaksi. Hymyn puolestaan halutaan ulottuvan silmiin asti, koska hymyilevät silmät kertovat aidosta ilosta palvella. Turvakäsin varmistetaan turvallisuus
kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Vinkkisuu antaa ideoita viihtymiseen.

– Jos näemme, että asiakas tykästyy tiettyyn laitteeseen, vinkkaamme, mikä olisi vastaava laite, joka viihdyttäisi. Jos perheellä on pieni vauva, hupimestari neuvoo, mistä löytyy tarvittaessa lastenhuone tai paikka rauhoittua. Haluamme kaikin tavoin auttaa kävijöitä tekemään päivästään elämyksellisemmän.

Alkavalle kaudelle Linnanmäki tukevoittaa asiakaspalvelun neljää kulmakiveään vielä viidennellä ominaisuudella, joka kuvastaa jokaisen yksikön omaa ominaista palvelumallia.

– Asiakaspalvelu on meillä aivan kriittinen tekijä. Voimme yhdellä huonolla asiakaspalvelutilanteella pilata asiakkaalta koko muun päivän elämyksen. Kun hupimestareihin on panostettu, ja he ovat motivoituneita ja innostuneita ja kokevat, että voivat vaikuttaa työhönsä, toivomme heidän palvelevan asiakkaitamme erinomaisesti.

Kasvatusta työntekoon

Linnanmäen visio on olla kaikkien rakastama hyvän tekijä ja halutuin valinta huvitteluun ja yhdessä tekemiseen.

– Teemme hyvää nuorille työntekijöille, joista monille olemme heidän elämänsä ensimmäinen työpaikka.

Adlivankin pitää tärkeänä luoda nuorille hyvää mieltä työnteosta.

– Kun nuoret kokevat roolinsa tärkeyden ja haluavat tehdä työtä, vaikutamme myös kansantalouteen.

Tulevalle kaudelle tuli 4 900 työhakemusta, ja 300 uutta hupimestaria sai työpaikan. Lisäksi hupimestareista noin puolet ovat olleet puistossa työssä aikaisemminkin. Aiemmin työpaikan pystyi saamaan lähes jokainen, joka oli aiemminkin ollut huvipuistossa työssä. Nyt tulevalle kaudelle työpaikka avautui uudelleen vain niille, joilla on oikea hupimestarin asenne.

– Niillä, jotka nyt on valittu sekä ensimmäistä kertaa että uudelleen, on halua palvella asiakkaita ja olla asiakkaita varten.

VERKKO_lintsi_ville_rinne_15_A4

Pia Adlivankin omaa työhyvinvointia ylläpitävät kyky löytää iloa pienestäkin sekä positiivinen asenne.

Kiireinen talviaika

Linnanmäki tarjoaa vakituisen työn reilulle 60 henkilölle. Tämä yllättää ulkopuoliset. Mitä tekemistä huvipuistossa on talviaikana?

– Uudistukset eivät synny taikasauvalla, vaan vakituisella väellämme on kaikkein suurin kiire puiston porttien sulkeuduttua. Kaikki pitää olla valmiiksi mietittynä, kun keväällä ensimmäiseksi porteista astuvat sisään 650 nuorta kesätyöntekijää ja asiakkaat heidän jälkeensä.

Kaikki laitteet huolletaan ja tarkistetaan. Ne ”puretaan palasiksi” ja kootaan taas rakkaudella, kun jokainen kohta on rasvattu, hiottu ja hoidettu. Huoltoa tekevät sekä oma henkilökunta että ulkopuoliset tarkastajat.

Kaikki suurimmat laitehankinnat suunnitellaan viideksi vuodeksi eteenpäin. Koska huvipuiston hankinnat
eivät ole nettikauppaa, linnanmäkeläiset kiertävät suuria huvipuistoja hakemassa ideoita ja vaihtoehtoja.

Viime vuodesta lähtien koko henkilöstö on osallistunut tutustumiskäynteihin. Kymmenen henkilön ryhmä vuoron perään käy jossakin merkittävässä huvipuistossa kartoittamassa palvelukulttuuria, laitevalikoimaa, opastusta ja hinnoittelua. Ryhmä tekee retken tuloksista ja opeista yhteenvedon kaikkien pohdittavaksi.

– Varmistamme, että kaikki pääsevät mukaan kehittämistyöhön.

Turvallisuus on asenne, jonka mukaisesti jokaisen tulee puuttua mihin tahansa epäilyttävään.

Turvallisuus ensin

Työturvallisuuden lähtökohtana on hyvä perehdytys ja koulutus. Jokaiselle on vielä yksikkökohtaiset ja työpistekohtaiset perehdytykset.

Päivää ennen huvipuiston aukeamista on kenraaliharjoitus, jossa koko henkilöstö on paikalla. Kokeneemmat hupimestarit ovat asiakkaina ja uudet harjoittelevat tositilanteita.

Huvipuiston arkea säätelevät tarkat pelisäännöt ja toimintaohjeet.

– Meillä on esimerkiksi täysin kielletty kännykän näpräily työaikana. Jos olet valvomassa laitteen turvallisuutta, mutta fokuksesi olisi sosiaalisen median kuulumisissa, ei keskipisteenä enää ole asiakas.

Turvallisuus on asenne, jonka mukaisesti jokaisen tulee puuttua mihin tahansa epäilyttävään. Jokainen korjaa näkemänsä roskan tai korjaa repsottavan kohdan. Kaikki saavat turvallisuus- ja ensiapukoulutuksen.

Adlivankinin tärkeysjärjestyksessä turvallisuus on ykkönen, kakkonen ja kolmonen.

– Laitteiden erikoishuollot tehdään talvella, mutta joka ikinen päivä tekninen henkilöstö tarkistaa, että laitteet toimivat moitteettomasti. Yksikään laite ei avaudu, ennen kuin tekninen osasto kuittaa, että se on tarkastettu. Sen jälkeen työntekijä vielä kertaalleen pyörittää laitteen tyhjänä. Jos on pienintäkään epäilystä mahdollisesta viasta, laite suljetaan.

VERKKO_lintsi_ville_rinne_6_A2

Vuonna 1961 rakennettu Vekkula on seikkailevien perheiden suosikki.

Nollatoleranssi

Linnanmäen huvipuistossa on nollatoleranssi työskentelyyn alkoholin vaikutuksen alaisena.

– Tämä on asiakasturvallisuuden ja työturvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää, toimitusjohtaja Pia Adlivankin toteaa.

Kauden aikana tehdään päihdetestauksia puhalluskokein alkometrillä. Testit toteutetaan aika ajoin kollektiivisesti kaikille työhön tuleville ja tarvittaessa pistokokeina. Tieto testauksista on mainittu myös työsopimuksessa.

Huvipuistolla on käytössään varhaisen välittämisen malli, jonka mukaisissa työkykykeskusteluissa on jouduttu puuttumaan esimerkiksi myöhästymisiin, poissaoloihin ja muihin työkykyongelmiin, eli syyt keskusteluihin ovat yleensä olleet muita kuin päihteitä.

– Emme ole joutuneet lähettämään ketään esimerkiksi työterveyshuoltoon alkoholin vuoksi. Tiukka linjamme on kaiketi tehnyt asian niin selväksi, että varhaisen välittämisen malliimme kuuluvan päihdeohjelman mukaisia keinoja on tarvittu hyvin vähän.

Liian vähän aikaa

Henkilökohtainen haaste Pia Adlivankinille on vuorokauden mitta. Aika ei riitä kaikkeen, mitä haluaisi tehdä. Hän lähtee innostuneesti kehittämään hankkeita, mutta huomaa yhtäkkiä, että hänellä on 28 projektia meneillään samaan aikaan.

– Välillä kaveritkin huomauttavat, että pitikö sinun sitten vielä aloittaa se 29. juttu. Mutta joskus mopo vain karkaa käsistä. Toisaalta sitä saa sitten paljon aikaiseksikin, hän heläyttää.

Entisenä kuntoutuslaitoksen johtajana Pia Adlivankin tietää, miten itsestään tulee pitää huolta. Riittävä uni, hyvä ravinto ja riittävä liikunta ovat tuttuakin tutumpi resepti. Mutta mistä aika sen noudattamiseen?

Adlivankinilla on kaksi omatekoista tytärtä ja uusioperheen lahjana myös kolme vanhempaa lasta. Isommat asuvat omillaan, mutta paljon tehdään yhdessä.

– Minulle tärkeintä on kuitenkin aika perheen ja ystävien kanssa. Yhteinen intohimomme on matkustelu. Teen kovasti töitä, ja vastapainona matkustan usein perheen ja ystävien kanssa ulkomaille kokemaan uudenlaisia elämyksiä.

Rauhaa tarjoaa myös kesäpaikka meren rannalla Mussalossa Kotkassa. Merelliseen ympäristöön pääsee nykyisin uutta moottoritietä reilussa tunnissa.

– Koska minulla ei kesäaikana ole juurikaan lomaa, vietän iltoja Mussalossa. Ajoin viime kesänäkin illasta Mussaloon ja aamulla takaisin työpaikalle. Sama aika meni aikanaan kotoa Itä-Helsingistä Kaisankotiin Espooseen.

Pohjana omalle työhuvinvoinnilleen Adlivankin pitää ennen kaikkea iloista positiivista asennetta ja kykyä löytää iloa pienestäkin.

– Elämä on, miten siihen suhtautuu. Toki voi sattua ikäviä asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Mutta tässä ”tavallisessa elämässä” voi monen asian kääntää myönteiseksi ja hyväksyä oman riittämättömyytensä. Sitä harjoittelen koko ajan.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.