Sari Kivimäki ja Johanna Eskelinen selaavat kuvakommunikaatiokansiota. Kuvakommunikaatiota käytetään muun muassa työn ohjeistukseen ja perehdyttämiseen.

Yleinen

• 06.06.2019

Kun yhteinen kieli puuttuu, kuvat tulevat avuksi

Kuvakommunikoinnilla tarkoitetaan kuvamateriaalin käyttöä vuorovaikutuksen tukena. Iiris Pro -työkeskuksessa on otettu käyttöön Ideogrammin työkeskusta varten suunnittelemia kuvia. Sekä ohjaajat että asiakastyöntekijät ovat tyytyväisiä menetelmään.

Iiris Pro on Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n ylläpitämä työkeskus. Itäkeskuksen rauhaisassa kulmassa sijaitsevat tilat ovat avarat ja ilmapiiri mutkaton. Täällä tehdään pakkaus-, postitus- ja kokoonpanotöitä alihankintana eri yrityksille.

Työkeskus on niin sanottu matalan kynnyksen työpaikka, joka tarjoaa töitä osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille. Keskuksessa työskentelee keskimäärin sata työntekijää, joista monet ovat kuulovammaisia, näkövammaisia tai muulla tavoin osatyökykyisiä.

– Työyhteisömme on myös hyvin monikulttuurinen. Asiakastyöntekijöitä on yli viidestätoista eri maasta. Maahanmuuttajataustaisille työntekijöillemme yksi työkokeilun tavoitteista voi olla suomen kielen vahvistaminen, kertoo Iiris Pro:n työelämävalmentaja Sonja Papunen.

– Meille on tärkeää ylläpitää työyhteisön hyvinvointia ja tukea asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan. Huomioimme esimerkiksi erilaiset juhla- ja merkkipäivät. Lisäksi järjestämme viikoittaista työhyvinvointitoimintaa, ja nyt toukokuussa teemme kevätretken Helsingin saaristoon, Papunen kertoo.

Kun työntekijöillä on erilaisia lähtökohtia, vaaditaan ohjaajilta monenlaista osaamista. Papunen on taideterapiaa opiskeleva sosionomi, 14 vuotta ohjaajana toiminut Johanna Halme-Salonen on koulutukseltaan kehitysvammaisten hoitaja.

– Kaikkiaan vakituiseen henkilöstöön kuuluu johtajan lisäksi kolme ohjaajaa, kaksi työelämävalmentajaa, kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaaja ja logistiikkavastaava, Halme-Salonen kertoo.

Kuvakansio kertoo vaihe vaihteelta, miten työ etenee. Mitä syvemmälle kuvakommunikointiin pääsee, sitä paremmin oppii ymmärtämään yksityiskohtien merkityksiä ja eri kulttuurien välisiä eroja.

Kuvakansio kertoo vaihe vaihteelta, miten työ etenee. Mitä syvemmälle kuvakommunikointiin pääsee, sitä paremmin oppii ymmärtämään yksityiskohtien merkityksiä ja eri kulttuurien välisiä eroja.

Kuvat avuksi työn ohjeistukseen

Kuvista on suuri apu, kun työntekijät pitää perehdyttää työhön ja yhteinen kieli puuttuu. Yhteen Iiris Pro:n työpisteeseen on perehdytystä varten suunniteltu kuvakansio, joka kertoo vaihe vaihteelta, miten työ etenee.

Sosionomi Tuuli Kulonen on ollut reilun vuoden työelämävalmentaja Iiris Pro:ssa ja ollut mukana kehittämässä kuva-aineistoa.

–  Meillä on monenlaisia työtehtäviä. Aluksi pohdimme, mikä olisi sellainen työ, joka on vaikea selittää. Päädyimme hieman vaativampiin tehtäviin, joihin liittyy erityistä tarkkuutta vaativia vaiheita ja kirjanpitoa. Meidän piti ensin itse hahmotella tarkasti, miten työvaiheet etenevät.

Seuraavaksi Ideogrammin Sari Kivimäki ja Johanna Eskelinen ottivat valokuvia työvälineistä ja työvaiheista, ja alkoivat niistä hahmotella piirroskuvia.

– Prosessiin sisältyi monta tarkistus- ja korjauskierrosta ja huomasimme, että vaiheita on aika paljon. Sarin ja Johannan tehtävä ei ollutkaan niin yksinkertainen, kuin olimme ajatelleet, Kulonen kertoo.

”Kuvista ymmärtää hyvin työn rytmin ja niiden avulla voin myös selittää muille, miten toimitaan.”

Kuvat piirtäneen Sari Kivimäen mukaan ohjetta tehdessä tarpeet ja työvaiheet käydään tarkasti läpi.

– Jos työpaikalla on monta ohjaajaa, työprosessin kuvauksesta syntyy helposti erilaisia variaatioita. Se voi olla työntekijälle hankalaa. Kuvallisessa ohjeessa kaikkien käyttöön saadaan yhtenäiset ohjeet vaihe vaiheelta.

Kuvia testatessa avuksi tuli työntekijä Tapio Aro. Hän on kuuro ja kommunikoi viittomakielen avulla. Hän oli ensimmäinen, joka käytti kuvamateriaaleja apunaan työssä ja antoi niistä hyviä kehitysehdotuksia.

Aron tehtävänä on punnita tavaraeriä ja kirjata ylös tiedot pakkausketjussa eteenpäin menevien tuotteiden määristä ja aikataulusta, joten työ vaatii tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Hän kertoo viihtyvänsä työssään hyvin.

Ensimmäisellä kerralla Aro vähän ihmetteli kuvien käyttöä ohjeistuksessa, mutta pian hän tajusi niiden periaatteen ja on siitä lähtien pitänyt niitä kätevinä.

– Kuvista ymmärtää hyvin työn rytmin ja missä järjestyksessä asiat tapahtuvat. Niistä voi aina tarkistaa jonkin asian, miten se tehdään.

– Ja myös selittää muille, miten toimitaan, Aro kertoo.

Vasemmalta oikealle: Sari Kivimäki ja Johanna Eskelinen Ideogrammista sekä Tuuli Kulonen, Johanna Halme-Salonen ja Sonja Papunen Iiris Prosta ovat kehittäneet yhdessä kuvakommunikaatiohankkeessa toteutettuja kuvia

Vasemmalta oikealle: Sari Kivimäki ja Johanna Eskelinen Ideogrammista sekä Tuuli Kulonen, Johanna Halme-Salonen ja Sonja Papunen Iiris Prosta ovat kehittäneet yhdessä kuvakommunikaatiohankkeessa toteutettuja kuvia.

Kuvakommunikaatio tukee yhteistyötä ja itsetuntoa

Johanna Eskelinen toteaa, että kuvakommunikointi voi tuoda koko työyhteisöä yhteen, kun yhdessä tutkitaan asioita visuaalisten ohjeiden avulla. Kivimäen mukaan kuvien käytöstä päiväkotiympäristössä on havaittu, että kommunikaation tukemisesta kuvien avulla hyötyvät muutkin kuin ne, joille tuki on kohdennettu.

Tuuli Kulonen kertoo kuvien käytöstä työhön perehdyttämisen tukena:

– Käymme uuden työntekijän kanssa työtehtävät ensin kuvakansion avulla läpi. Sitten menemme katsomaan tehtäviä työpisteeseen ja samalla työntekijä saa katsoa vaiheet kuvista. Heidän on jatkossakin mahdollista palata kansion pariin tarkistamaan työn vaiheet.

”Kuvaohjeilla tuetaan itsenäistä toimimista. Sillä taas on vaikutusta itsetuntoon, mielialaan ja pärjäämisen tunteeseen.”

Eskelinen muistuttaa, että näin säästyy ohjaajan työaikaa.

– Materiaalista voi myös näyttää, mihin kohtaan tarvitsee apua. Näin kuvat helpottavat työn oppimista ja nopeuttavat työn ohjaamista.

Uuden työntekijän aloittaessa kuvien avulla on kätevää käydä läpi päivän rytmi tunneittain. Iiris Pro:hon tulee työntekijöitä, jotka osaavat suomea vain muutaman sanan. Kuvien avulla työhön perehdytystä voi helpottaa, jos yhteistä kieltä ei vielä juurikaan ole.

Sari Kivimäki näkee kuvakommunikoinnissa tärkeän sosiaalisen ulottuvuuden.

– Jos opetetaan jotain pelkän puheen avulla ja keskellä puhetta on sana, jota et ymmärrä, niin loppu jää ymmärtämättä. Kun kuvalliset ohjeet ovat saatavilla perehdytysvaiheessa ja työtä tehdessä, työntekijä voi rauhassa itse katsoa ensin, että löytyykö kuvista apua, ja aika usein se löytyykin.

– Näin kuvaohjeilla tuetaan itsenäistä toimimista. Sillä taas on vaikutusta itsetuntoon, mielialaan ja pärjäämisen tunteeseen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.