Etätyö syrjäyttää uusia työntekijöitä

Työpaikoilla käydään jälleen kiivastakin keskustelua siitä, pitäisikö työntekijöiden viettää suurin osa työviikosta etätöiden sijaan toimistolla. Neuvottelu etätyön määrästä tai sen rajoittamisesta kokonaan on alkanut taas aktiivisemmin Covid-19-pandemiasta toipumisen jälkeen, mutta keskustelua etätyön ja toimistolla tehtävän työn määrästä on käyty säännöllisesti useita vuosia jo ennen koronarajoituksia. Etätyö vai lähityö -debatissa kuitenkin helposti unohdetaan, että kaikki työntekijät ja työtehtävät eivät ole samanlaisia ja että etätyöllä ja lähityöllä voi olla erilaisia seurauksia eri työntekijöille.

Koska etätyö on monella tapaa tullut työelämään jäädäkseen, tulisikin keskustelussa korostaa sitä, kenen näkökulmasta etätyötä tarkastellaan. Erityisesti uudet työntekijät ovat jääneet etätyöstä puhuttaessa vähälle huomiolle. Hiljattain julkaistun tutkimuksemme mukaan suurin osa uusista työntekijöistä koki täysimittaisen etätyön haastavaksi siitä näkökulmasta, että heidän näkyvyytensä työyhteisössä rajoittui pelkästään teknologiavälitteisiin tapaamisiin ja teknologiavälitteisesti jaettuun tietoon. Uudet työntekijät vertasivat kokemustaan etätyöntekijänä jatkuvasti “normaaliin” tilanteeseen, eli siihen, millaista työyhteisöön liittyminen olisi yhteisissä toimistotiloissa, joissa kasvokkaisvuorovaikutus olisi mahdollista. He kokivat, että lähityössä satunnaisten kahvihuonekohtaamisten kautta tieto kulkisi spontaanimmin ja työntekijänä he voisivat itse säädellä sitä, miten hyvin he ovat muille näkyvillä. Osa etätyöntekijöistä oli kuitenkin huomannut myös teknologiavälitteisyyden mahdollisuudet ja osasi hyödyntää esimerkiksi työyhteisön tallentuneita Teams-keskusteluja. Näin heidän oli mahdollista oppia esimerkiksi muiden työntekijöiden viestintätavoista tai tuoda esiin osaamistaan.

Tutkimuksemme mukaan liian usein uusien työntekijöiden näkymättömyys etätöissä on kiinni muista työntekijöistä.

Etätyössä tulisikin huomioida erityisesti se, miten uudet työntekijät esitellään ja otetaan mukaan työyhteisöön. Tutkimuksemme mukaan liian usein uusien työntekijöiden näkymättömyys etätöissä on kiinni muista työntekijöistä: uusia työntekijöitä ei muisteta kutsua etäpalavereihin tai heitä ei esitellä tapaamisten tai sähköpostiketjujen alussa. Erilaiset viestintäalustat pitäisikin nähdä samanlaisina tiloina kuin kahvihuoneet ja projektitilat toimistoilla. Osa viestintävälineistä soveltuu jo nyt hyvin epävirallisen vuorovaikutuksen tukemiseen, ja viestintäteknologian avulla voidaan tarkastella myös jälkikäteen työyhteisön keskusteluaiheita ja tallentaa yksityiskohtaistakin tietoa uusien työntekijöiden hyödynnettäväksi. Kun viestintäteknologiaa käytetään yhtä hyvin vuorovaikutuksen alustana kuin toimistotiloja, saadaan etätyökokemus toimivammaksi kaikille ja työyhteisöön liittyminen helpommaksi myös uusille, etätyötä tekeville työntekijöille.