Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Koronapandemia tuulettaa työelämää

Työelämä

13.09.2021

Kuvassa on toimistotila, jossa ihmisiä lentelee sinne tänne.

Koronapandemia opetti työpaikkoja luomaan uudenlaista turvallisuusajattelua, jonka soisi jatkuvan myös rajoitusten jälkeisessä elämässä.

Koronapandemia on vaikuttanut eri aloihin ja työntekijöihin eri tavoilla. Yhteistä kuitenkin on, että riskienhallinta on tullut työpaikoilla näkyvämmäksi kuin ennen. Terveyden ja turvallisuuden merkitys on korostunut kaikissa töissä, eikä perinteiseen tapaan vain esimerkiksi teollisuuden tai terveydenhuollon aloilla.

– Korkean riskin työpaikoilla turvallisuusnäkökulmat ovat aina olleet läsnä, mutta toimistotyöpainotteisessa asiantuntijaorganisaatiossa terveys ja turvallisuus ovat olleet ehkä vain mainintoina jossain yrityksen työsuojelun toimintaohjelmassa. Nyt terveys on noussut lähes ykkösteemaksi jokaisessa yrityksessä ja työsuojelun merkitys on kasvanut, luonnehtii Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo.

Kaikki eivät ole voineet jäädä tekemään töitä kotiin, vaikka etätyö on lisääntynyt 60–80 prosentilla viime vuoden aikana. Läsnätyössä koronariskiä on hallittu etäisyyksillä, käsihygienialla sekä suojautumalla maskein, mutta myös välttämällä sosiaalisia kontakteja ja porrastamalla työpaikalla tehtävää työtä.

Hyvistä käytännöistä ei kannata luopua koronapandemian jälkeenkään.

– Etätyön yksinäisyydestä on puhuttu paljon, mutta myös läsnätyössä yksin työskentelyn lisääntyminen ja sen aiheuttama henkinen ja myös fyysinen kuormitus sekä yleensä yksintyöskentelyn riskinarviointi turvallisuudessa on välillä päässyt unohtumaan yleisessä keskustelussa. Sekin pitäisi huomioida, kun arvioidaan koronapandemian vaikutuksia ja mietitään ratkaisuita, huomauttaa työturvallisuusjohtaja Tommi Alanko Työterveyslaitokselta.

Koronariskejä on hallittu eri aloilla eri tavoin, mutta Alangon näkemyksen mukaan kaikkialla on yritetty toimia parhaansa mukaan ja saavutettu hyviä tuloksia. Haasteita on ilmennyt esimerkiksi rakennusalalla, jossa liikkuu paljon ihmisiä, ja sote-alalla, joka kriittisyytensä vuoksi on pakottanut ihmiset paiskimaan kovan paineen alla paljon töitä. Haastaviin tilanteisiin on kuitenkin pystytty kehittämään toimivia ja turvallisia ratkaisuja.

Työnantajat ovat useimmiten onnistuneet huolehtimaan koronariskien hallinnasta, eikä näistä hyvistä käytännöistä kannata luopua koronapandemian jälkeenkään. Siisteyden, järjestyksen ja hygienian merkitys on korostunut.

– Nyt opittuja hygieniakäytäntöjä olisi hyvä soveltaa jatkossakin, jotta työntekijät pysyisivät terveinä, eivätkä jokavuotiset influenssat ja muut tartuntataudit pakottaisi ihmisiä sairauslomille. Nähtäväksi jää, miten käy esimerkiksi kättelyn, Rauramo miettii.

Koronapandemia loi uusia etätyökäytäntöjä

Korona-aika on pitänyt Rauramon kiireisenä, sillä hän kouluttaa yrityksiä etätyöskentelyn asioissa. Viime kuukausina hänen tuottamiaan koulutusmateriaaleja sekä luentoja on kysytty selvästi paljon enemmän kuin ennen.

Etätyön suosio alkoi kasvaa jo ennen koronapandemiaa, mutta sen aikana suurin osa toimistotyötä tekevistä asiantuntijoista jäi pääsääntöisesti tekemään töitä kotiin.

– Etätyökokemus on ollut hyvä niille, joille ei ole aiemmin annettu mahdollisuutta tehdä etätyötä, ja monessa yrityksessä onkin koettu positiivinen herätys. Jatkossa työelämässä avautuu iso mahdollisuus yhdistää etätyötä sekä läsnätyötä ja yhdistää molempien hyödyt, Rauramo sanoo.

Alun hämmingin jälkeen monelle on syntynyt myös parempaa työhyvinvointia.

Rauramon mukaan etätyön toimintatapojen omaksuminen on tuonut ihmisille mahdollisuuden tasapainottaa työtä ja yksityiselämää entistä paremmin. Mahdollisuuksia on auennut myös työssä kehittymiselle sekä onnistumisille. Alun hämmingin jälkeen monelle on syntynyt myös parempaa työhyvinvointia.

– Ihmiset kokevat aikaansaamista, koska voivat suunnitella työpäiviään vapaammin ja aikaa ei tuhraannu työmatkoihin. Etätyössä ei tule välttämättä keskeytyksiä niin paljon kuin työpaikalla ja uuden oppiminenkin mahdollistuu, koska keskittymisrauha jättää tilaa oivalluksille sekä uusien digitaalisten välineiden käyttöönotolle ja harjoittelulle.

Työhyvinvoinnin seurantaan uusia digityökaluja

Isoja digiloikkia on työelämässä otettu kuluneen vuoden aikana juuri etätyön yleistymisen takia. Kokoukset, palaverit, haastattelut sekä muut kohtaamiset hoidetaan yhä useammin Teamsin välityksellä tai muilla vastaavilla digialustoilla.

Työmatkojen jäätyä yhä useammalta pois työmatkatapaturmatilastot ovat kaunistuneet, eikä kotona työskentelystä ole aiheutunut fyysisiä turmia samalla tavalla kuin työpaikoilla.

Kuvioihin ovat tulleet työterveyshuollon etävastaanotot, ergonomiakartoitukset ja työsuojeluvaltuutetun verkkotapaamiset, jotka ovat vaatineet uudenlaista luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiriä: kaikille ei tunnu luontevalta jutella omista asioista näyttöpäätteen äärellä, mutta osalle juuri kotona on mahdollista luoda turvallinen tila keskustella.

Fiilismittari.fi kertoo esimiehille, millä mielellä töitä tehdään päivittäin tai viikoittain.

Rauramo kertoo, että Työturvallisuuskeskuksen kehittämät maksuttomat työkalut ovat olleet viime aikoina ahkerassa käytössä. Kuormitusvaaka.fi esimerkiksi on sovellus, jonka avulla jokainen voi arvioida omaa kuormitusta mutta myös voimavaratekijöitä. Luottamustunti-tiimityökirjan avulla työyhteisö voi puolestaan aktiivisesti vahvistaa luottamusta ja tehdä konkreettisia luottamuslupauksia.

– On tärkeää, ettei vain murehdita ongelmien parissa, vaan tunnistetaan myös hyvin olevat asiat ja vaalitaan niitä, hän korostaa.

Digitaalisuus tuo työhyvinvointiarviointeihin jatkuvuutta ja tiheyttä, koska kyselyihin vastaaminen voidaan tehdä pienellä vaivalla esimerkiksi viikoittaiseksi. Fiilismittari.fi esimerkiksi kertoo esimiehille, millä mielellä töitä tehdään päivittäin tai viikoittain. Esihenkilön on mahdollista reagoida nopeasti, jos mittarissa näkyvät suunpielet alkavat kääntyä alaspäin.

– Esihenkilön pitäisi tietää koko ajan, missä mennään. Etätyöaikana pitäisi huomioida, että vaikka yhdellä menee upeasti ja toisella ihan hyvin, kolmas voi kamppailla isojenkin haasteiden kanssa itsekseen, Rauramo sanoo.

– Ihmisen työn tuloksia ja hyvinvointia kannattaa seurata sillä tasolla kuin on tarpeen. Digitaaliset mittarit antavat tietoa, mutta joitakin ihmisiä voi olla hyvä tavata myös kasvokkain. Monet ovatkin pitäneet kävelykokouksia- tai tapaamisia ulkoilmassa etäisyydet ja maskit muistaen.

Sähköiset järjestelmät tehostavat riskien arviointia

Työturvallisuuden perustana olevaan vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin on syntynyt uusia käytäntöjä työn luonteen muututtua hybridiksi eli etä- ja läsnätyön yhdistelmäksi. Työterveyshuollon pikakyselyt ovat yleistyneet ja kynnys esimerkiksi turvallisuusilmoitusten tekemiseen on saattanut koronapandemian aikana madaltua.

Sähköiset välineet tuovat riskien arviointiin uusia mahdollisuuksia kerätä tietoa ja käsitellä sitä. Vaaratilanteiden ilmoittaminen mobiilisti on helppoa ja ilmoituksia tulee nopeammin kuin paperiversioista. Järjestelmä on kaikkien saatavilla esimerkiksi kännykkään, mikä tekee siitä helpomman.

Koko henkilöstön osallistuttaminen sähköisten järjestelmien kautta voi tuoda uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia.

–  Sähköisiä riskienarviointijärjestelmiä on jo paljon käytössä, ja yleisin tapa on perinteisen paperisen lomakkeen tuominen sähköiseksi, eli sisältö on lähes sama sekä paperisessa että sähköisessä versiossa. Käyttäjälle etuna on vastaamisen vaivattomuus, mutta nyt olisi hyvä hetki arvioida, pitäisikö sisältöäkin muuttaa sähköisiä mahdollisuuksia hyödyntäen, Alanko pohtii.

– Esimerkiksi koko henkilöstön osallistuttaminen sähköisten järjestelmien kautta voi tuoda uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia työpaikan riskien arviointiin.

Jatkuvasti muuttuva tilanne vaatii yrityksissä riskien arvioinnin jatkuvaa päivittämistä ja toimivaa menetelmää, tiivistä työterveyshuoltoyhteistyötä ja tarvittavan asiantuntemuksen hankkimista, ohjeistusta, tiedottamista ja perehdyttämistä.

– Ilmoituksiin pitää myös reagoida, eli esimerkiksi vaarailmoituksen tekijän olisi saatava tieto siitä, että hänen huomionsa otetaan käsittelyyn, Alanko sanoo.

Koronapandemia opetti varautumaan uusiin uhkiin

Riskienhallinnan valmiustasoa korona on Tommi Alangon mukaan nostanut yrityksissä – tai ainakin olisi pitänyt.

– Jos koronapandemia tulisi nyt, selvittäisiin jo paljon paremmin. Olemme oppineet biologisista uhkista tärkeitä uusia asioita, jotka auttavat pärjäämään muitakin uhkia vastaan.

Riskien arviointi on ennakointia, mutta siitä huolimatta aika harva yritys oli ottanut pandemiaa huomioon ennen koronaa. Alanko kannustaakin katsomaan asioita oman kuplan ulkopuolella ja pohtia aidosti skenaarioita, joihin voisi varautua.

– Kannattaa miettiä, onko olemassa muita isoja vastaavia riskejä, joita on havaittu, mutta joihin ei ole varauduttu. Yksi tällainen voisi olla ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, sillä esimerkiksi äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat työturvallisuuteen.

 

Miten koronapandemia on näkynyt työpaikoilla ja millaisia uusia työtapoja sen siivellä on syntynyt? Lue lisää:

Päijät-Sote: Työväkivallan uhka väheni

Lohjan seurakunta: Pappi kohtaamistyössä – etänä

Lassila & Tikanoja: Tehostetusta siivouksesta tuli uusi normi

 

Kommentoi