Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Elokuva taidemuotona on aina ollut teknisen kehityksen kärkeä. Jo ensimmäisissä filmeissä kikkailtiin niin valotuksilla, leikkauksilla kuin trikkikuvauksilla. 1950-luvulla keksittiin 3D-tekniikka ja leveät kuvaformaatit. Nyttemmin perinteisestä filmistä on siirrytty digitallennukseen ja nopeaan kuvataajuuteen, mutta tarinat ja teemat säilyvät samoina.
Jo mykkäelokuvissa ihminen oli usein tekniikkansa vanki tai jopa uhri (Metropolis 1927). Se avasi ovia, mutta jätti lopulta ihmisen selviytymään yksin sisäisten ristiriitojensa kanssa. Ehkä pisimmällä kamppailumme tekniikan kanssa on vienyt Ranskan Chaplin eli Jacques Tati, jonka elämäntyö on äskettäin julkaistu meilläkin yksissä kansissa (DVD ja Bluray Future Film 2015).
Tatin keskeiset elokuvahahmot, postimies ja monsier Hulot, ovat auttamattoman kömpelöitä kaiken mekaanisen kanssa. Heille polkupyörä ja sateenvarjo edustavat teknisen kehityksen kärkeä. Silti he ovat rakastettavia ja inhimillisempiä kuin tekniikasta lumoutuneet. Etenkin elokuvassa Enoni on toista maata (1958) siskon poika on lumoutuneempi
Hulot’sta kuin kotinsa uskomattomista automaattisista toiminnoista. Ensin ihminen, sitten kone.
Tieteiselokuvan saralla tekniikka on usein pääosassa. Niinpä näyttävät uudet elokuvat, kuten Christopher Nolanin Interstellar (2014), ovat pinnalta upeita ja juoneltaan monimutkaisia, mutta peittävät helposti ihmisen alleen. Pienemmissä produktioissa, kuten Automata (2014) ja Congress (2013), asetelma on mielenkiintoisempi. Ensin mainitussa tekniikka erkaantuu ihmisestä ja luo oman elämänsä; jälkimmäisessä ihmiset pakenevat todellisuutta lopullisesti keinotodellisuuteen. Inhimillistä elokuvakevättä.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Puhu paljon ja ota aktiivisesti kontaktia työkavereihin – viisi vinkkiä toimivaan etäviestintään
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
-
Kalakauppias haluaa olla avoin pomo
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
-
![]()
Henri Alén: ”Nopea reagointi koronakriisin jatkuessa on pelastanut meidät eri tilanteissa”
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
