Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Turvallisuus rakentuu yhdessä – myös yhteisillä työpaikoilla
Kirjoittaja: Kenneth Johansson
Telma-lehden päätoimittaja
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla työtä tekevä tuo mukanaan oman asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja sitoutumisensa, syntyy kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa.
Parhaimmillaan yhteinen työpaikka toimii esimerkkinä siitä, kuinka turvallisuus syntyy yhdessä tekemisestä, avoimesta viestinnästä ja luottamuksesta.
Kuka vastaa perehdytyksestä? Kuka ohjeistaa? Kenen piikkiin menee, jos jotain sattuu? Oleellista ei ole se, minkä yrityksen työntekijälle tapaturma sattuu. Oleellista on huolehtia kaikkien työntekijöiden turvallisuudesta siten, ettei vahinkoja satu. Parhaimmillaan yhteinen työpaikka toimii esimerkkinä siitä, kuinka turvallisuus syntyy yhdessä tekemisestä, avoimesta viestinnästä ja luottamuksesta. Selkeät pelisäännöt, perehdytys, riskien havainnointi ja matala kynnys puuttua niihin ovat tapoja osoittaa, että jokaisen turvallisuus on tärkeä. Syntyy välittämisen kulttuuri. Se kertoo, että jokainen työntekijä on arvokas, riippumatta siitä, kenen nimissä palkanlaskenta pyörii.
Yritykset, jotka suhtautuvat yhteisen työpaikan turvallisuuteen vakavasti, vetävät myös puoleensa osaajia, jotka haluavat tehdä työt oikein ja turvallisesti.
Meillä on jo useita yrityksiä, työmaita ja organisaatioita, joissa turvallisuus on aidosti yhteinen asia. Ne näyttävät, että kun kulttuuri on kunnossa, niin syntyy myös tuloksia; vähemmän tapaturmia, enemmän luottamusta, parempaa me-henkeä ja vahvempaa työmotivaatiota. Vaikka työturvallisuuslaissa säädetään turvallisuuden minimitaso, niin työturvallisuudessa on ensisijaisesti kysymys maineesta, moraalista ja kilpailukyvystä. Yritykset, jotka suhtautuvat yhteisen työpaikan turvallisuuteen vakavasti, vetävät myös puoleensa osaajia, jotka haluavat tehdä työt oikein ja turvallisesti.
Yhteinen työpaikka vaatii yhteistä vastuuta – mutta se mahdollistaa myös yhteisen onnistumisen. Onnistukaamme yhdessä tämän Telman esimerkkien voimin!
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
