Vanha viisaus on, että suomalainen johtaja johtaa joukkojaan edestä. Sitä traditiota jatkaa Henry Nieminen, jonka joukot kamppailevat abstraktilla ja nopeasti muuttuvalla kentällä. Nieminen uskoo johtajan oman toiminnan olevan esimerkki, jota työntekijät seuraavat ja jossa johtaja pärjää vain olemalla aito.

– Arvojen mukaan toimimisen, rehellisyyden ja reiluuden soveltaminen kaikkeen johtamiseen on avainasia. Johtamiseni lähtee hyvin perusasioista, koska viime kädessä kyse on ihmisten kanssa toimimisesta, Nieminen sanoo.

Kokonaisvaltaisia ja -vastuullisia ICT-palveluita tarjoava Fujitsu Finland on asiantuntijaorganisaatio, jossa työntekijät ovat useimmiten korkeasti koulutettuja ja oman erikoisalansa ammattilaisia. Sellaisessa ympäristössä johtajan auktoriteetti ja asema eivät Niemisen mielestä ole itsestäänselvyyksiä. Johtajan on ansaittava kannuksensa, ja se vaatii lupausten pitämistä ja tasapuolista kohtelua.

– Johtaja ei voi kätkeytyä johtamisoppien ja kiireen taakse. Ihmiset näkevät kyllä, onko johtaja sydämellä mukana ja pitääkö hän koko joukkueensa puolta.

Joukkue, yhteishenki, halu voittaa – urheiluvertaukset toistuvat vapaa-ajallaan enduron eli moottoripyörien maasto- ja luotettavuusajon parissa rentoutuvan Niemisen puheessa. Kun Nieminen kaivautuu syvemmälle urheilun maailmaan, hän päätyy urheilujohtamisen kultahippuun, Suomen vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuteen valmentaneeseen Curt Lindströmiin. Ennen finaaliottelua Ruotsia vastaan Lindström kirjoitti joukkueelleen tunteikkaan kirjeen, joka kannusti pelaajia antamaan kaikkensa ja saavuttamaan historiallisen voiton.

– Siinä kirjeessä valmentaja antoi palan sisimmästään. Johtajan pitää pystyä antamaan organisaatiolleen jotain hyvin henkilökohtaista, kun haetaan tahtoa ja halua tehdä jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole koskaan aiemmin tehnyt, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan innovatiivisuuden johtaminen on tasapainoilua vapauden ja määrämuotoisten toimintatapojen välillä.

Ymmärrys luo motivaatiota

Uuden tekemisen tahdolle on nyt tilausta ICT-alalla, koska nopeasti etenevän digitalisaation myötä koko toimiala käy läpi valtavaa muutosta. Yli 20 vuotta tietotekniikka-alalla työskennelleen Niemisen mukaan digitalisaatiossa on vasta raapaistu pintaa.

– Murrosvaiheessa oppimisen ja kehittymisen haaste on iso, ja työtekijöiden oppimiseen kannustaminen ja motivoiminen on tärkeää, Nieminen sanoo.

Murroksessa johtaminen on henkilöiden johtamisen lisäksi oikeiden valintojen tekemistä, tulevaisuuden suunnan valitsemista. Se on vaikeaa, kun kukaan ei varmasti osaa ennustaa tulevaa. Menestyminen vaatii koko organisaation yhteistä ponnistusta ja sitoutumista tavoitteisiin.

– Ja siinä palataan taas perusasioihin: pitää toimia joukkueena, pitää olla hyvä yhteishenki, yhteinen tahtotila ja tavoite. Kun tekeminen tuntuu hyvältä ja on innostavaa, löydetään keinot mennä eteenpäin.

Niemisen mukaan hänen tehtävänsä on varmistaa, että jokainen fujitsulainen konkreettisesti ymmärtää ja näkee oman työnsä vaikutuksen yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteiset ja henkilökohtaiset tavoitteet on osattava sovittaa yhteen.

Jotta digitalisaatiosta saadaan hyötyä, Fujitsun asiakasyritysten on osattava muuttaa liiketoimintaansa tai luoda kokonaan uutta liiketoimintaa, joka hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia. Fujitsun puolelta tilanne taas vaatii yhä parempaa asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä. Innovaatiot syntyvät Niemisen mukaan näiden kahden puolen yhdistämisestä.

– Innovatiivisuuden johtamisessa pitää onnistua löytämään tasapaino vapauden ja määrämuotoisten toiminta- ja työtapojen välillä, Nieminen sanoo

– Vapaus ja ennakkoluulottomuus antavat tilaa uusille ideoille, ja samaan aikaan isossa yrityksessä on oltava yhteisiä toimintamalleja.

Tom Nuorivaara, Henry Nieminen, Jutta Tiilikainen ja Jutta Smolander kohtaavat nopeasti etenevän digitalisaation tuomat haasteet arkipäivässään. Fujitsulaisilla on välillä koiria – kuten Ellen – mukana toimistossa.

Läsnä olevaa viestintää

Tietojohtaminen on uusi työelämän ilmiö. Tietojohtajat tuntevat liiketalousopit ja -työkalut sekä tietotekniikan mahdollisuudet ihmisten välisen yhteistyön tukemisessa, tiedonhallinnassa ja yritysten kehittämisessä. Tiedon jakamisen merkitys kasvaa koko ajan, ja se osaltaan vaikuttaa osaamisen kehittymiseen työpaikoilla.

Henry Niemisen mielestä tietotekniset työkalut antavat uusia eväitä johtamiseen. Kun kymmenen vuotta sitten tietotekniikan avulla lähinnä automatisoitiin työvaiheita, nyt tietojärjestelmiä hyödynnetään esimerkiksi strategisessa suunnittelussa ja muutosprosesseissa. Niemisen mukaan harva yritys pystyy menestymään ilman tietotekniikan ottamista mukaan johtamisen työkalupakkiin.

– Kommunikaatio on yksi alue, jossa tietotekniikka avaa mahdollisuuksia. Tietotekniikan kautta kommunikaatiota voidaan nopeuttaa ja viestiä jakaa sellaisille työntekijäryhmille, jotka toimivat eri paikkakunnilla tai aikavyöhykkeillä, Nieminen sanoo.

– Tietotekniikkaa viestinnässä hyödyntävä johtaja ei saa kuitenkaan olla kasvoton, vaan persoonallisuus ja läsnäolo ovat tärkeitä. Itse suosin esimerkiksi videoviestejä sähköpostin sijaan.

Toimitusjohtaja kertoo esiintyvänsä henkilöstölle mahdollisimman paljon paitsi viestien myös kuukausittaisten yhteistapaamisten kautta. Kokoontumisissa Nieminen kertoo henkilöstölle yrityksen sen hetken tilanteesta, toiminnan kehittämisen etenemisestä ja muista yhteisistä asioista. Työntekijät voivat esittää kysymyksiä toimitusjohtajalle.

Hermostunut ja väsynyt johtaja kertoo aina jostakin.

Stressi näkyy väistämättä

Fujitsu Finlandin johtoryhmä on iso, siihen kuuluu 12 henkeä. Nyt alkusyksyllä koko johtoryhmä on koottu työskentelemään yhteen avotilaan, koska se ruokkii avoimuutta, keskustelua ja ryhmätyötä. Niemisen mukaan johtoryhmä vie hänen johtamisfilosofiaansa eteenpäin koko organisaatioon.

Nieminen puhuu paljon joukkueestaan, mutta lopuksi puhe kääntyy johtajien persooniin. Työntekijöiden tapaan johtaja on yksilö, jonka hyvinvoinnista on huolehdittava. Ja se on ennen kaikkea johtajan itsensä tehtävä.

– Pitää nukkua tarpeeksi, huolehtia, että kotiasiat ovat hyvällä mallilla, pitää itsensä kaikin puolin hyvässä kunnossa, Nieminen luettelee.

Jos johtaja stressaantuu, se näkyy työpaikalla. Hermostunut ja väsynyt johtaja viestii aina jostakin – varsinkin, jos johtajan väsymykselle ja stressille ei ole työntekijöiden silmissä selitystä. Stressi vaikuttaa myös päätöksentekoon, joka on väistämättä iso osa johtajan työtä.

– Hyviä päätöksiä tehdään vain silloin, kun aivot toimivat kuten niiden pitää toimia, Henry Nieminen sanoo.