Johtaminen

• 21.05.2015

Digitalisaatio mullistaa palvelusektorin

Digitalisaatio vaikuttaa palvelusektoriin yhtä voimakkaasti kuin teollisuuteen. Se lisää tuottavuutta ja muuttaa kilpailuoloja.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa raportissa Palvelutalouden murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet viisi tahoa antaa ehdotuksensa palvelusektorin kehittämiseksi.

Etlatiedo Oy:n mukaan Suomessa toimii lähes 200 000 palvelualan yritystä. Digitalisoitumisen myötä osasta palveluista on tullut paikasta riippumattomia, jolloin palvelua voidaan viedä ulkomaille. Suuria eroja on myös toiminnan skaalautuvuudessa, eli kuinka paljon on mahdollista hyödyntää massatuotannon etuja. Etlatieto ehdottaa, että palveluiden skaalautuvuuden ja viennin edellytyksiä tulisi parantaa suuntaamalla julkista rahoitusta erityisesti radikaaleihin ja riskipitoisiin hankkeisiin.

McKinsey & Companyn mukaan digitaalinen murros asettaa Suomelle neljä vaatimusta: 1. suomalaisten yritysten on tartuttava muutokseen kotimarkkinoidensa puolustamiseksi. 2. suomalaisyritysten tulisi tutkia palveluiden kansainvälisiä markkinoita aloilla, joilla Suomessa on osaamisetua. 3. valtio voi tukea kehitystä helpottamalla työntekijöiden siirtymiä työmarkkinoilla sekä 4. tukemalla yritysten investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin, työkaluihin ja taitoihin.

VTT jakaa palvelut kuluttajapalveluihin  (vähittäiskauppa), fyysisiä jakeluverkkoja käyttäviin (logistiikka), sähköisiä verkkoja hyödyntäviin (ICT, pankit), tietointensiivisiin (asiantuntijapalvelut), teollisuuden tuottamiin sekä systeemisiin palveluihin (energiahuolto). VTT ehdottaa muun muassa, että tietoisuutta teollisuuden ja palveluiden ”kohtalonyhteydestä” on lisättävä. Tietointensiivisten palveluiden kysyntää tulisi kehittää valistuneen hankintatoimen kautta. Olemassa olevien
palveluiden tarjontaa tulisi systematisoida liiketoimintamallien ja tuotteistamisen avulla sekä kokoamalla hyviä käytäntöjä.

Digilen mukaan pilvilaskenta ja -alustat ratkaisevat internet-talouden voittajat ja häviäjät kuluvan vuosikymmenen loppupuoliskolla. Alustat kilpailevat globaaleilla markkinoilla rajoista välittämättä ja ulottuvat kaikkialle yhteiskunnan rakenteisiin. Vahvasti alustoihin tukeutuvat muun muassa e-demokratia, e-terveydenhuolto, e-oppiminen, e-maksaminen, e-liikennepalvelut sekä teollinen internet. Ellei Suomella ole omia palveluteollisuuden logiikalla toimivia alustoja, Suomi menettää digitaalisten tuottavuusinvestointien hyödyt maailmalle haihtuvana taloudellisena arvona ja hitaana osaamisen kehittymisenä. Suomi voisi olla edelläkävijä käyttäjän ja kansalaisten dataan liittyvässä sääntelyssä.

www.tem.fi/julkaisut

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.