Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Pomottaminen pois, dialogia tilalle. Työelämän ja työnkuvien muuttuessa johtamisessa vaaditaan uudenlaisia otteita. 2000-luvun työyhteisössä avoimuus ja työntekijöiden kuunteleminen parantavat motivaatiota, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Äänekosken sellutehtaassa keskustelun ja palautteen voimaan uskotaan vahvasti.
Tomi Grönfors valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi vuonna 2000 Lontoossa. Melko pian tämän jälkeen hän perusti ensimmäisen oman yrityksensä. Nykyään Grönfors ”vuokraa” markkinoinnin johtamisen osaamistaan yrityksille. Työpäivä kuluu sopimusyritysten tiimeissä ja toimitiloissa.
Suomen kunnissa käy melkoinen myllerrys. Sote sotkee pakkaa ja talous yskii, mutta pormestari Anna-Kaisa Ikosen, 38, hymy ei hyydy.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Jyrki Mäkynen saa priorisoimalla vuorokauden tunnit riittämään. Työtehtävistä löytyy aina se 20 prosenttia, joka juuri nyt on tärkeä. Ja siitäkin viidenneksestä voi vielä nostaa 20 prosenttia kaikkein tärkeimmiksi.
Tekijät ovat itse työnsä parhaita asiantuntijoita. He näkevät päivittäin, miten jokin tehtävä olisi turvallisinta tai tehokkainta toteuttaa, vaikka käytäntö on syystä tai toisesta muovautunut toiseksi. Miten saada nämä ruohonjuuritason oivallukset yhteiseen käyttöön?
Konfliktien ei kannata antaa pilata organisaation työhyvinvointia ja tuottavuutta. Eripurasta saa niskalenkin Sovunrakentajan avulla. Se on ensimmäinen työpaikkojen käyttöön konseptoitu asiantuntijapalvelu, joka on syntynyt Työsuojelurahaston tuotteistusmäärärahan tuella.
Tuottavuus ja sen johtaminen ovat ja pysyvät liikkeenjohdon keskeisinä haasteina. Viime aikoina aiheesta on puhuttu paljon kansantalouden näkökulmasta ja todettu, että tuottavuuden kehittäminen on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Rautalankaa-juttusarjassa Telma tutustuu työelämän toimijoihin. Aalto-yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Tapani Raiko vastasi kysymyksiin.
Omanissa työskentelee Persianlahden maista kaikkein vähiten ulkomaalaisia – lähinnä ammateissa, joihin paikallisten taidot eivät riitä. Silti ekspatriaatteja on hallituksen mielestä liikaa. Sulttaanikunta on aloittanut taiston kotimaisen työllisyyden lisäämiseksi.
Elokuva taidemuotona on aina ollut teknisen kehityksen kärkeä. Jo ensimmäisissä filmeissä kikkailtiin niin valotuksilla, leikkauksilla kuin trikkikuvauksilla. 1950-luvulla keksittiin 3D-tekniikka ja leveät kuvaformaatit. Nyttemmin perinteisestä filmistä on siirrytty digitallennukseen ja nopeaan kuvataajuuteen, mutta tarinat ja teemat säilyvät samoina. Jo mykkäelokuvissa ihminen oli usein tekniikkansa vanki tai jopa uhri (Metropolis 1927). Se avasi ovia, mutta jätti
Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säädökset on koottu yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi, joka tulee voimaan 1.1.2016. Lakiin on kirjattu vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet, jotka nyt ovat osittain ratkaisu- ja oikeuskäytännön varassa. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen perusrakenteet, kuten rahoitus tai toimeenpano, eivät muutu. Uudessa laissa määritellään tapaturma sekä lääketieteellinen syy-yhteys tapaturman ja vamman tai sairauden välillä. Jos
Filosofian maisteri Pekka Siirtolan väitöskirjassa Recognizing human activities based on wearable inertial measurements: Methods and Applications esitetään anturitietoon perustuvia hahmontunnistusmalleja, joiden avulla voidaan tunnistaa ihmisten erilaisia toimia: arkitoimia älypuhelimen avustuksella sekä ihmisen liikkeitä teollisessa ympäristössä. Liiketunnistusmenetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointisovelluksissa ja -rannekkeissa sekä työntekijöiden opastamisessa uusiin tehtäviin.