Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Suomalainen työhyvinvointi ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti.
Suomalainen työhyvinvointi ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti.
Tämä koskee kaikkia toimialoja, ja syynä on organisaatiososiaalisen tietämyksen heikkous, ilmenee FT, YTL Juhani Tarkkosen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Kokonaishallinnan kehittämiselle on Tarkkosen mukaan olemassa myös kansallisia ja työorganisaatiokohtaisia strategisia kehittämisesteitä. Ne ilmenevät puutteellisena ymmärryksenä työorganisaatioiden rakenteellisista, prosesseihin liittyvistä ja toiminnallisista edellytyksistä.
– Ilman tuon tiedon realistista käyttöä hukataan mahdollisuuksia ja aiheutetaan myös tuotannollisia ja taloudellisia menetyksiä.
Suomalainen työturvallisuus ja -hyvinvointi on Tarkkosen mukaan esimieskeskeistä, mikä ilmenee erityisesti ”esimiesvastuu”-periaatteen kautta. Ylimmän johdon maininnoissa jätetään kuitenkin perustelut ja työorganisaation laajuiset esikuva-, varmistus- ja ohjaustehtävät mainitsematta. Lisäksi ylimmän johdon rooli ja keinot sekä koko johtamisjärjestelmän yhdensuuntaisen toiminnan osuus ovat epäselviä.
Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kansallinen yhteistoiminta ja konsensusperiaate työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi eivät nekään ole olleet ongelmattomia.
– Järjestöjen ja niitä lähellä olevien tahojen verkostosta on joiltakin osin tullut sisäänpäin lämpiävä kokonaisuus. Sen suhde erityisesti kansainvälisen ja kansallisen turvallisuus- ja työhyvinvointitutkimuksen organisaatiosysteemisiä reunaehtoja koskevaan tietoon näyttää olevan huomattavan katkoksellinen.
Tarkkosen mukaan työsuojelun perus- ja täydennyskoulutusta olisi uudistettava.
– Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarjolla oleva koulutus niin johdolle ja esimiehille kuin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle pääosiltaan korostaa yksittäisen esimiehen vastuuta. Samalla se jättää laajemman johtamisjärjestelmän sekä turvallisuuden ja työhyvinvoinnin työorganisaatiolaajuisen kokonaishallinnan tarkastelun toissijaiseksi.
“Näin on tehty ennenkin”. Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista. Väitöstutkimus, Juhani Tarkkonen,
Lapin yliopisto.
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa
Työkyvyn heikkeneminen voi tuntua väistämättömältä fyysisesti kuormittavalla alalla. Ramirentissä ajatellaan toisin, ja se näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja turvallisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää. Kone- ja laitevuokrausyritys Ramirentissä työkykyjohtaminen kuuluu sekä strategiaan että jokapäiväiseen arkeen. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, vaikutus ulottuu aina asiakkaiden palvelukokemukseen asti. – Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että
Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan työn sujuvuutta, palautumisen mahdollisuuksia ja yhteistä vastuunkantoa. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa korostaa myös halua tehdä työtä. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteet kannattaa saavuttaa kestävällä tavalla, joka säilyttää mahdollisuuden onnistua myös tulevaisuudessa. Siksi huomio kuuluu sekä työntekijän voimavaroihin että työn tekemisen ehtoihin. – Käytän työkyky–työhalu-sanaparia, eli miten tuetaan ihmisen kykyä tehdä työtä niin, että myös halu