Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Suomalainen työhyvinvointi ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti.
Suomalainen työhyvinvointi ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti.
Tämä koskee kaikkia toimialoja, ja syynä on organisaatiososiaalisen tietämyksen heikkous, ilmenee FT, YTL Juhani Tarkkosen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Kokonaishallinnan kehittämiselle on Tarkkosen mukaan olemassa myös kansallisia ja työorganisaatiokohtaisia strategisia kehittämisesteitä. Ne ilmenevät puutteellisena ymmärryksenä työorganisaatioiden rakenteellisista, prosesseihin liittyvistä ja toiminnallisista edellytyksistä.
– Ilman tuon tiedon realistista käyttöä hukataan mahdollisuuksia ja aiheutetaan myös tuotannollisia ja taloudellisia menetyksiä.
Suomalainen työturvallisuus ja -hyvinvointi on Tarkkosen mukaan esimieskeskeistä, mikä ilmenee erityisesti ”esimiesvastuu”-periaatteen kautta. Ylimmän johdon maininnoissa jätetään kuitenkin perustelut ja työorganisaation laajuiset esikuva-, varmistus- ja ohjaustehtävät mainitsematta. Lisäksi ylimmän johdon rooli ja keinot sekä koko johtamisjärjestelmän yhdensuuntaisen toiminnan osuus ovat epäselviä.
Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kansallinen yhteistoiminta ja konsensusperiaate työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi eivät nekään ole olleet ongelmattomia.
– Järjestöjen ja niitä lähellä olevien tahojen verkostosta on joiltakin osin tullut sisäänpäin lämpiävä kokonaisuus. Sen suhde erityisesti kansainvälisen ja kansallisen turvallisuus- ja työhyvinvointitutkimuksen organisaatiosysteemisiä reunaehtoja koskevaan tietoon näyttää olevan huomattavan katkoksellinen.
Tarkkosen mukaan työsuojelun perus- ja täydennyskoulutusta olisi uudistettava.
– Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarjolla oleva koulutus niin johdolle ja esimiehille kuin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle pääosiltaan korostaa yksittäisen esimiehen vastuuta. Samalla se jättää laajemman johtamisjärjestelmän sekä turvallisuuden ja työhyvinvoinnin työorganisaatiolaajuisen kokonaishallinnan tarkastelun toissijaiseksi.
“Näin on tehty ennenkin”. Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista. Väitöstutkimus, Juhani Tarkkonen,
Lapin yliopisto.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
