Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Päihdejärjestöt vaativat, että alkoholilakia uudistettaessa ei tehdä alkoholin kulutusta lisääviä päätöksiä. Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamat välilliset ja välittömät kustannukset nousevat eri arvioiden mukaan viidestä kuuteen miljardiin euroon. Haittoihin vaikutetaan tehokkaasti nimenomaan kokonaiskulutuksen kautta.
Päivittäistavarakauppa ry (PTY) julkaisi 9. maaliskuuta yhden asianajajan selvityksen alkoholijuomien myynnin vapauttamisesta. Selvityksen mukaan oluen ja mietojen viinien myynnin vapauttaminen ei välttämättä edellytä Alkon monopolin purkua.
– Selvityksessä voidaan ainoastaan sanoa, ettei monopoli välttämättä murenisi, koska lainsäädäntö asian suhteen on hyvin monimutkaista. Kuten PTY myös toteaa,
kyseessä on kuitenkin ensisijassa täysin Suomen sisäinen päätös. Miksi haluaisimme kasvattaa kokonaiskulutusta ja lisätä myyntiä, kun olemme juuri saaneet alkoholinkulutuksen laskuun, ihmettelee Ehkäisevän päihdetyönjärjestöverkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen.
Alkoholiteollisuus on ottanut tavakseen perustella asian kuin asian Viron tuonnilla. A-oluen myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa siirtäisi PTY:n mukaan alkoholijuomien hankinnan kotimaahan.
– A-olutta on nytkin myynnissä kotimaassa. Vaikka sen hinta halpenisi päivittäistavaramyynnissä hieman suhteessa nykytilanteeseen, ei se silti olisi edullisempaa kuin
Virossa. Tuonti Virosta on toki ongelma, mutta se ei todellakaan ole suomalaisen alkoholipolitiikan koko kuva, eikä sen perusteella voi tehdä lainsäädännöllisiä uudistuksia, joiden haittavaikutukset olisivat suhteessa moninkertaiset, Kaukonen jatkaa.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu