Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.

Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.

Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.

Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Muokkaa evästeasetuksia
Skip to content

Päihde- vai mielenterveysongelma?

Päihderiippuvuden taustalla voi olla jokin mielenterveyden ongelma, johon käytetään päihteitä itselääkityksenä. On usein äärimmäisen vaikea päätellä, johtuuko esimerkiksi masennus päihteistä vai onko masennus laukaissut pakonomaisen tarpeen hakea helpotusta pahaan oloon päihteistä.

Päihde- ja mielenterveysongelmaan pitäisi puuttua yhtä aikaa ja hoitaa niitä yhdessä ja samanaikaisesti. Ellei näin tehdä, kumpaankaan ongelmaan on turha odottaa helpotusta. On kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että päihdeongelma halutaan saada hallintaan, ennen kuin mielenterveysongelmaa edes aletaan hoitaa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito näyttää perustuvan pitkälle sattumanvaraisuuteen ja yksilön omaan kykyyn ajaa asiaansa.

Lähde: Kaksi vaivaa, yksi hoito, Tom Merilahti, A-klinikkasäätiö

Categories:
Tags:

Kommentit (1)

  1. WilleWaa

    Voi apua!Harmi kun asiat menee niin kuin ne menee.Ikävä katsoa päihde hoidosta tullutta rakasta loppui päihteiden käyttö.Mutta muut mielenongelmat nousivatkin 100kertaisesti.Lopettamisen seurauksena ja kyllä täs on ihmeissään ku katsellut vierestä ja yrittänyt jeesailla.Mistäköhän sitä apua sit tähän jos henkilö ei edes itse ymmärrä tilannettaan ja ei varmasti ole suosikki puheen aihe.Ei uskalla oikein yksikään jättää vittumaiseen maailmaan.Et hoidettiin päihdeongelma pois ja todelliset ongelmat jätetään hoitamaan yksin ja ongelmat nyt pysyi jokseenkin kurissa päihteillä.Mut nyt mennäänkin sit niin hurjia jutuissa ja todellisuuksissa.Ei hyvä juttu.Eli toisin sanoen lopettaminen laukaisi kaikki pahasti päälle ja mistähän sitä apua tähän sit saisi?

Anna palautetta jutusta

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Entä haluaisitko kuulla tästä tai jostain muusta työelämään liittyvästä aiheesta lisää - kerro siitä meille. Parannetaan työelämää yhdessä!

Lisää luettava

  • Categories:

    Millainen on intiimikoordinaattorin tavallinen työpäivä?

    Sauna-, synnytys- tai rakkauskohtaus kameran edessä ei synny sattumalta. Intiimikoordinaattori Anu Niemen työssä ilmaisun rajat, suostumus ja psyykkinen työturvallisuus ovat tärkeässä roolissa. Millainen on intiimikoordinaattorin tavallinen työpäivä? Kaikki harvoin tapahtuu yhdessä päivässä, mutta tavallinen tilaus alkaa yhteydenotolla esimerkiksi elokuvan tuottajalta. Tutustun käsikirjoitukseen ja intiimiä kanssakäymistä sisältävän kohtauksen kulkuun. Keskustelen ohjaajan, näyttelijöiden ja puvustajan kanssa. Luon

  • Categories:

    Onko yli viisikymppinen työmarkkinoiden hukkakauraa?

    Työelämäpuhe kaipaa päivitystä: yli viisikymppiset työnhakijat nähdään yhä liian usein riskinä, vaikka tutkimukset osoittavat heidän olevan terveempiä, motivoituneempia ja kokeneempia kuin koskaan, sanoo Ira Hammermann. Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kipakkaa keskustelua siitä, miksi yli viisikymppiset kokevat ajautuneensa marginaaliin työnhakijoina. Tilastotkin tukevat tätä väitettä: maamme noin 330 000 työttömästä liki joka kolmas kuuluu ikäryhmään

  • Categories:

    Juha Saurama yhdisti urheilun ja lastensuojelun

    Juha Saurama on valmentaja ja lastensuojelutyön kehittäjä, joka uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kasvun ja kuntoutumisen tukena. ”Parisen kymmentä vuotta sitten makasin Viron Tallinnassa hotellihuoneessa Karl Leman -nyrkkeilyturnauksessa odottamassa kehään pääsyä. Sain ajatuksen, että aktiiviurani päätyttyä perustan kamppailulajiseuran ja ryhdyn valmentajaksi. Seuran nimeä en silloin vielä tiennyt, mutta sen tiesin, että seuran toiminnassa pitää

  • Categories:

    Toimittaja oppi elämään aivojensa ehdoilla – ja jaksaa nyt paremmin

    Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,

Lue uusin digi-lehti

Tilaa uutiskirje

Jätä palautetta

Osoitemuutos