Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
VR:n päihdepolitiikka on tiukka mutta reilu. Viisari ei saa värähtää. Tästä asiasta yhtiössä vallitsee täydellinen yksimielisyys.
Otso Ervasti
ylilääkäri, VR-Yhtymä Oy, hr-yksikkö (kuvassa oikealla)
”Maantieliikenteessä saa ajaa ’pikku maistissa’, kun promillet jäävät alle 0,5:n. Se on kummallista. Meillä VR:llä yhteinen päätös on, että raja on nolla, eli meillä reagoidaan jo 0,1 promilleen. Kelpoisuuslaissa on tämä liikenneturvallisuustyöntekijöitä koskeva sääntö.
Tiedotamme tiukasta linjastamme aktiivisesti ja toistuvasti ja olemme tehneet sitä jo pitkään. Koulutamme uudet työntekijät, itse käyn puhumassa ammattikurssilaisille. Nollatoleranssista puhutaan ja kirjoitetaan paljon eri kanavissa.
Jos ihminen on juonut illalla, ja kahdeksan tunnin unista huolimatta puhaltaa aamulla 0,1 promillea, hän ei ole nukkunut hyvin! Teemme satunnaispuhallutuksia, joista myös on selkeä yhteisymmärrys. Tämä on työturvallisuuskysymys. Kaikkihan haluavat olla varmoja, että paitsi itse, niin kaverikin on täysin selvin päin. Näin se tällä alalla täytyy tehdä.
Jos henkilö käyttää vapaa-ajallaan toistuvasti väärin päihteitä, siihen pitäisi heti reagoida. Toinen yhtä vakava asia on huumeet ja lääkkeet, mutta se on monimutkaisempi juttu. Meillä tehdään huumausainetestejä terveystarkastuksissa, mutta satunnaistestaukset eivät ole käytössä. Huumausaineiden satunnaistestausten mahdollisuus pitäisi olla ainakin turvallisuuskriittisissä tehtävissä olevien osalta. Maantieliikenteessähän huumausainekäryt ovat nousseet.”
”Nollatoleranssi on hyvä. Siitä me kaikki olemme samaa mieltä. Liikenneturvallisuuden kanssa ei voi leikkiä, se on itsestään selvää. Mielestäni meillä on tähän asiaan sitoutunut porukka läpi konsernin.
Satunnaispuhallutuksiin on totuttu, eikä niissä ole meille mitään ihmeellistä. Puhallutuksen suorittavat koulutetut pätevät henkilöt, jotka turvallisuusyksikkö on nimennyt ja hyväksynyt.
Varhaisen puuttumisen malli on haastava. Jos jollakulla on ongelma, hän ei halua puhua, eivätkä kollegat tai esimiehet osaa vieläkään ottaa asiaa puheeksi tarpeeksi aikaisin. Tai vaikka ottaisivat, eikä henkilö myönnä tilannetta, niin tarpeeksi hyvin ei varhaista puuttumista pystytä käytännössä soveltamaan. Mutta sitä kohti mennään.
Kelpoisuuslaki määrittelee säännölliset määräaikaistarkastukset, ja niihin kuuluvat alkoholinkäyttöön liittyvät kysymykset sekä verikokeet, joissa seurataan maksa-arvoja.
Huumeiden käytön seuranta pitäisi saada mukaan, mutta toistaiseksi lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta, ja toisekseen ei ole tarpeeksi luotettavia keinoja seurata. Lakia pitäisi muuttaa sen suhteen, sillä kaikkihan me haluamme olla töissä ilman lääkkeiden tai huumeiden tai alkoholin aiheuttamaa turvallisuusriskiä.”
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
