Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
VR:n päihdepolitiikka on tiukka mutta reilu. Viisari ei saa värähtää. Tästä asiasta yhtiössä vallitsee täydellinen yksimielisyys.
Otso Ervasti
ylilääkäri, VR-Yhtymä Oy, hr-yksikkö (kuvassa oikealla)
”Maantieliikenteessä saa ajaa ’pikku maistissa’, kun promillet jäävät alle 0,5:n. Se on kummallista. Meillä VR:llä yhteinen päätös on, että raja on nolla, eli meillä reagoidaan jo 0,1 promilleen. Kelpoisuuslaissa on tämä liikenneturvallisuustyöntekijöitä koskeva sääntö.
Tiedotamme tiukasta linjastamme aktiivisesti ja toistuvasti ja olemme tehneet sitä jo pitkään. Koulutamme uudet työntekijät, itse käyn puhumassa ammattikurssilaisille. Nollatoleranssista puhutaan ja kirjoitetaan paljon eri kanavissa.
Jos ihminen on juonut illalla, ja kahdeksan tunnin unista huolimatta puhaltaa aamulla 0,1 promillea, hän ei ole nukkunut hyvin! Teemme satunnaispuhallutuksia, joista myös on selkeä yhteisymmärrys. Tämä on työturvallisuuskysymys. Kaikkihan haluavat olla varmoja, että paitsi itse, niin kaverikin on täysin selvin päin. Näin se tällä alalla täytyy tehdä.
Jos henkilö käyttää vapaa-ajallaan toistuvasti väärin päihteitä, siihen pitäisi heti reagoida. Toinen yhtä vakava asia on huumeet ja lääkkeet, mutta se on monimutkaisempi juttu. Meillä tehdään huumausainetestejä terveystarkastuksissa, mutta satunnaistestaukset eivät ole käytössä. Huumausaineiden satunnaistestausten mahdollisuus pitäisi olla ainakin turvallisuuskriittisissä tehtävissä olevien osalta. Maantieliikenteessähän huumausainekäryt ovat nousseet.”
”Nollatoleranssi on hyvä. Siitä me kaikki olemme samaa mieltä. Liikenneturvallisuuden kanssa ei voi leikkiä, se on itsestään selvää. Mielestäni meillä on tähän asiaan sitoutunut porukka läpi konsernin.
Satunnaispuhallutuksiin on totuttu, eikä niissä ole meille mitään ihmeellistä. Puhallutuksen suorittavat koulutetut pätevät henkilöt, jotka turvallisuusyksikkö on nimennyt ja hyväksynyt.
Varhaisen puuttumisen malli on haastava. Jos jollakulla on ongelma, hän ei halua puhua, eivätkä kollegat tai esimiehet osaa vieläkään ottaa asiaa puheeksi tarpeeksi aikaisin. Tai vaikka ottaisivat, eikä henkilö myönnä tilannetta, niin tarpeeksi hyvin ei varhaista puuttumista pystytä käytännössä soveltamaan. Mutta sitä kohti mennään.
Kelpoisuuslaki määrittelee säännölliset määräaikaistarkastukset, ja niihin kuuluvat alkoholinkäyttöön liittyvät kysymykset sekä verikokeet, joissa seurataan maksa-arvoja.
Huumeiden käytön seuranta pitäisi saada mukaan, mutta toistaiseksi lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta, ja toisekseen ei ole tarpeeksi luotettavia keinoja seurata. Lakia pitäisi muuttaa sen suhteen, sillä kaikkihan me haluamme olla töissä ilman lääkkeiden tai huumeiden tai alkoholin aiheuttamaa turvallisuusriskiä.”
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
