Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Vakuutustieteen tutkija Jarna Kulmala Tampereen yliopistosta selvitti vakavien työtapaturmien jälkimaininkeja. Hän seurasi 11 585 ihmistä kohtalokkaan hetken viitenä vuosipäivänä. Olivatko he työssä, työkyvyttömänä vai työttömänä? Lopputulos yllätti.
Painossa tapahtuneen teknisen häiriön vuoksi osassa Telman numeron 4/15 lehdistä oli puutteelliset osoitetiedot, joten posti ei voinut toimittaa niitä vastaanottajille. Osa painoksesta painetaan ja postitetaan uudelleen viikolla 51 (14.–20.12.2015). Tämä voi johtaa siihen, että tietyillä postinumeroalueilla jotkut vastaanottajat saavat kaksi lehteä. Tuplalehden saaminen ei edellytä vastaanottajalta mitään toimenpiteitä.
Suomalaisia tapaturmatilastoja niin töissä kuin vapaa-ajalla ei voi kuin ihmetellä ja surra. Miten on mahdollista, että telomme itseämme kaksi kertaa useammin kuin länsinaapurimme? Töissä henkensä menettää enää parikymmentä henkeä vuosittain, mutta vapaa-ajalla kuolee jo yli 2 500 ihmistä, puhumattakaan sadoistatuhansista loukkaantumisista. Suuri osa niin työ- kuin vapaa-ajan tapaturmista on pieniä arkisia huolimattomuus- ja välinpitämättömyysvirheitä, joista ei
Suomi pystyy kääntämän teknologisen kehityksen aiheuttaman työn murroksen uhasta mahdollisuudeksi, arvioivat ETLAn tutkijat kirjassa Työn murros – riittääkö dynamiikka? Tämä edellyttää kuitenkin taloudelta uudenlaista sopeutumiskykyä. Palkanmuodostusta pitää kehittää nykyistä joustavammaksi. Yritysten rekrytointeihin liittyviä riskejä on syytä pienentää muun muassa muuttamalla irtisanomista koskevia rajoituksia. Lisäksi pitää huolehtia osaamisesta ja tutkimuksesta, jotka ovat menestyksellisten innovaatioiden perusedellytyksiä. Verkkojulkaisu
Eläintenhoitaja Paavo Taskinen lajittelee linturyhmän ruuat sinisiin ja petoryhmän ruuat punaisiin ämpäreihin ja siirtää ne eteisen kylmäkaappiin odottamaan noutoa. Saukkojen silakat ovat sulamassa ja Amazonia-talon vihanneskuorma on valmis noudettavaksi. – Täällä ei ole draamaa, toteaa Taskinen. Hän hakee pakkasesta pari citykania ja ripottelee niihin ravintolisää. Kananmunien keittämisen ja vihannesten raastamisen lisäksi ruokaa muokataan mahdollisimman vähän.
Suomessa sattuu vuosittain yli 140 000 työtapaturmaa. Ne eivät johdu vain huonosta tuurista, vaan takana on erilaisia syitä, joihin voidaan puuttua. Kaikissa töissä on riskinsä, toisissa pienemmät, toisissa suuremmat. Tapaturmien ehkäisy edellyttää näiden riskien tunnistamista. Tapahtuneesta ja läheltä piti -tilanteista voi oppia. Lähtökohtaisesti jokainen työtapaturma olisi torjuttavissa. Usein riittää pelkästään töiden parempi suunnittelu.
VÄITE: Avokonttorissa (monitilatoimistossa) työskentely parantaa työhyvinvointia verrattuna huonetoimistoon. EI: Tällaista väittämää ei voi tieteen valossa esittää esimerkiksi seuraavista syistä: Monitilatoimistoissa työskentelevien työhyvinvointia ei ole juurikaan tutkittu. Erittäin monet monitilatoimistot muistuttavat avotoimistoja. Avotoimistoja on tutkittu useissa maissa, ja on lähes kiistatonta näyttöä siitä, että työhyvinvointi on avotoimistossa työskentelevillä alemmalla tasolla kuin huonetoimistossa työskentelevillä. Monitilatoimiston määritelmä on
Yksityissektorin työsuojeluhenkilöstön vaalit seuraavalle toimikaudelle ovat työpaikoilla meneillään tai jo käyty. Miten valittu, uusi työsuojeluhenkilö voi parhaiten ottaa homman haltuunsa?
Putkiasentajilla esiintyy hälyttävä määrä epoksi-ihottumia. Epoksikemikaalit, joita käytetään muun muassa putkistojen saneerauksessa, ovat ammattitaudiksi vahvistettujen allergisten kosketusihottumien suurin aiheuttajaryhmä. Vuonna 2013 todettiin 21 epoksin aiheuttamaa työperäistä allergista kosketusihottumaa. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen (TTL) Työperäisten sairauksien rekisteristä. TTL:n rekisteriin kirjattiin vuodelta 2013 yhteensä 4 602 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 18,7 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden.
Nolla tapaturmaa -foorumi on jälleen myöntänyt työturvallisuuden tasoluokituksia työpaikoille, joissa on panostettu työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Vuoden 2014 tasoluokituksen saa yhteensä 37 työpaikkaa. Luokitusta hakeneiden ja saaneiden joukossa oli kaiken kokoisia työpaikkoja. Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaa työpaikkoja tavoittelemaan yhä parempaa turvallisuustasoa. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan muun muassa työpaikan työtapaturmataajuutta ja