Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Maailmassa kuolee työtapaturmiin ja työperäisiin sairauksiin enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Suomessa kuolemia on neljänneksi vähiten maailmassa, mutta tapaturmien ja sairauksien aiheuttamien kustannusten tilastossa olemme EU:n keskiarvon huonommalla puolella.
Uusimman tilastoselvityksen mukaan työ tappoi vuonna 2014 yhteensä noin 2,8 miljoonaa työntekijää. Se on noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
– Tämä merkitsee, että joka päivä työtapaturmat ja työperäiset sairaudet tappavat yli 7 600 työntekijää, toteaa Kansainvälisen työjärjestön ILOn pääjohtaja Guy Ryder.
ILO julkisti aiempaa synkemmät maailmanlaajuiset luvut Singaporessa syyskuun alussa järjestetyssä Työsuojelun maailmankongressissa. Pääjohtaja Ryderin mukaan erityisen huolestuttavaa on, että sekä työtapaturmien että työperäisten sairauksien määrä on kasvussa.
– Meidän on tehostettava merkittävästi työturvallisuustoimintaa työpaikoilla. Tavoitteeksi on asetettava nolla tapaturmaa, Ryder vaatii.
Kansainvälisen työjärjestö ILOn pääjohtaja Guy Ryder julkisti uusimmat tiedot maailman työtapaturmien ja työperäisten sairauksien määrästä Singaporessa järjestetyn maailmanalaajuisen Työsuojelukokouksen avajaisissa.
Tilastoselvityksen mukaan vuonna 2014 työtapaturmissa sai surmansa yhteensä noin 380 500 työntekijää. Vuonna 2010 luku oli selvästi vähemmän: 352 700.
Kuolemantapausten lisäksi myös työtapaturmien kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Vuonna 2014 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui eri puolilla maailmaa yhteensä noin 374 miljoonaa. Vuonna 2010 niiden määrä oli vain noin 302 miljoonaa.
Maailma on jakautunut työolojen turvallisuudessa entistä voimakkaammin kahtia, sillä sekä tapaturmien määrä että taajuus ovat pudonneet rikkaissa teollisuusmaissa, etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sen sijaan Aasian kehittyvissä maissa ja Afrikassa työtapaturmien määrä on kasvanut jopa merkittävästi. Taustalla vaikuttaa globalisaatio: myös työpaikkoja on siirtynyt merkittäviä määriä rikkaista maista kehittyviin maihin.
Työnteko on nykyisin vaarallisinta edelleen maataloudessa ja rakennustyömailla sekä kehittyvien maiden pienteollisuudessa.
Kansainvälisen työterveysjärjestö ICOH:n puheenjohtaja Jukka Takala on huolissaan työtapaturmien ja työperäisten sairauksien määrän voimakkaasta kasvusta viime vuosien aikana.
Nykyisin työtapaturmiakin suurempi vitsaus maailmalla ovat työperäiset sairaudet. Niiden määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työhön liittyviin sairauksiin, kuten syöpiin ja sydän- ja verisuonitauteihin, kuoli tuoreen Singaporen työsuojelukokouksen tilastoselvityksen mukaan noin 2,4 miljoonaa työntekijää. Vuonna 2010 määrä oli vain 1,9 miljoonaa.
– Tämä merkitsee, että joka päivä työperäisiin sairauksiin kuolee noin 6 500 ihmistä, laskee Kansainvälisen työterveysjärjestö ICOH:n puheenjohtaja Jukka Takala. Hän on tehnyt uuden tilastoselvityksen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastajan Päivi Hämäläisen kanssa.
Kaiken kaikkiaan työperäisiä sairauksia ilmenee maailmassa vuosittain satoja miljoonia tapauksia. Erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, verenkiertoelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet, ja ne näkyvät työelämässä ennenaikaisena eläköitymisenä.
– Pahin tappaja on työperäinen syöpä, Takala toteaa.
Tartuntataudit ovat ongelma lähinnä kehittyvissä maissa, kun taas työperäinen syöpä on merkittävä teollistuneissa maissa. Syöpää aiheuttavat etenkin erilaiset vaaralliset kemikaalit ja asbesti.
– On odotettavissa, että tartuntatautien määrä laskee työolojen parantuessa myös kehittyvissä maissa, mutta toisaalta sydän- ja vesisuonitaudit lisääntyvät teollistumisen myötä. Sydän- ja verisuonitautien määrä puolestaan nousee, kun työtahti kiristyy ja stressitaso nousee. Uusin murhe ovat keuhkosairaudet.
Inhimillisten vaikutusten lisäksi työperäisistä sairauksista ja työtapaturmista aiheutuu runsaasti myös taloudellisia menetyksiä. Singaporessa julkistettu uusi laskelma osoittaa, että työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat jopa 3,94 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
– Se tarkoittaa, että maailmassa menetetään peräti noin 2,97 triljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuodessa, Takala laskee. – Ja kaikki se on poissa ihmisten hyvinvoinnista.
Vähiten kuluja työtapaturmat ja työperäiset sairaudet vievät Japanissa, noin 2,65 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Euroopan unionissa kulut ovat keskimäärin 3,26 prosenttia bruttokasantuotteesta.
– Suomi ei tässä vertailussa sijoitu kovin hyvin, sillä työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat maassamme noin 3,34 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta, eli enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, Takala toteaa.
Mutta jos sen sijaan mittarina on työpaikkakuolemien määrä 100 000 työntekijää kohden, Suomessa tapahtuu työpaikkakuolemia neljänneksi vähiten. Edellämme ovat vain Alankomaat, Iso-Britannia ja Ruotsi. Suomessa kuoli vuonna 2014 työtapaturmissa 35 työntekijää.
Lähteet
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
Kommentit (1)
Tyyklikäs lennokki. Miellyttävä lukea ja katsella.
ILO -juttu oli itselle mieluisa, kun Guy Ryder ja Jukka Takala tulivat Geneven reissuilla tutuiksi ja 80 -luvulla. Guy oli silloin FIET -toimihenkilöjärjestön asiamies ja Jukka toimitti ILO:n työympäritötilastoja.