Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Alkossa mielen hyvinvoinnista huolehditaan monin keinoin, eivätkä mielenterveysongelmatkaan ole enää tabuja, kertoo työhyvinvointipäällikkö Pauliina Kamppuri.
”Alko tarjoaa työntekijöilleen monenlaista mielenterveyden tukea. Chattipalvelussa voi esimerkiksi keskustella ammattilaisen kanssa. On myös mielen ja kehon valmennuksia, joihin osallistutaan etäyhteydellä: kaikki työntekijämme Hangosta Nuorgamiin pystyvät hyödyntämään näitä matalan kynnyksen palveluita tasapuolisesti.
Työntekijät voivat myös hyödyntää työterveyshuollon moniammatillisia palveluita, kuten mielialavalmentajaa, työpsykologia tai työterveyslääkäriä. Heillä on tarvittaessa mahdollisuus lyhytterapiaan, joka voi olla nopea ja tehokas apu täsmäongelmaan.
Meillä on käytössämme varhaisen välittämisen malli. Se tarkoittaa, että jos työntekijälle alkaa esimerkiksi kertyä erityisen paljon sairauspoissaoloja tai jokin muu signaali kertoo mahdollisista ongelmista työhyvinvoinnissa, esihenkilön tulee ottaa asia esille työhyvinvointikeskustelussa.
Esihenkilön tehtävä ei ole ratkaista työntekijän ongelmaa, vaan neuvoa tämä oikean avun pariin – työntekijä voi itsekin ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä työterveyshuoltoon.
Välillä voi tulla hankalia ja jopa uhkaavia tilanteita, jos esimerkiksi joudutaan kieltäytymään myymästä alkoholia asiakkaalle.
Onneksi uhkatilanteita sattuu harvoin, mutta meillä kuitenkin on niitä varten jälkihoidon malli ja työterveyshuollon kriisipuhelin käytössä ympäri vuorokauden. Keräämme dataa uhkatilanteista, jotta pystymme ehkäisemään niitä jatkossa. Koulutamme henkilöstöä uhkatilanteiden varalta.
Tuemme työhön palaamista pitkiltä sairauspoissaoloilta ja pyrimme tarjoamaan työskentelyn tapoja, jotka tukisivat kuntoutumista. Työhön paluuta voidaan helpottaa esimerkiksi osasairauspäivärahalla, työkokeilulla tai työvuorojärjestelyillä.
Etenkin nuoret alkolaiset puhuvat avoimesti mielenterveyden huolistaan ja kertovat tiimissään esimerkiksi käyvänsä terapiassa. Se on tuonut uudenlaista avoimuutta mielenterveysasioihin vanhemmillekin työntekijöille.”
Lue lisää:
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
