Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Minulla esihenkilönä on paljon mahdollisuuksia rakentaa erilaisiin tilanteisiin sopivia joustoratkaisuja ja sillä tavoin tukea työhyvinvointia sekä mielenterveyttä, toteaa johtaja Salla Hakala.
”Vastaan työssäni tuotannon strategiasta, eli niistä tavoista ja valinnoista, joilla autamme asiakasyrityksiämme pitämään huolta kassankierrostaan. Alaisuudessani on kaksi tiimiä esihenkilöineen sekä asiantuntijoina työskentelevät kehityspäälliköt.
Lowell on mielenterveysongelmien kannalta hyvin tavanomainen tietotyöpaikka: painimme kiireen, työn kuormittavuuden ja työmäärän hallinnan teemojen äärellä sekä työajan ja vapaa-ajan tasapainottelun kanssa.
Esihenkilön tärkeä tehtävä on luoda työpaikalla pystyvyyden ilmapiiri, jossa ongelmille voi aina tehdä jotain. Jos esimerkiksi työntekijä puuskahtaa olevansa jumissa työtehtävänsä kanssa tai kokee liian kovaa kiirettä, ohjaan hidastamaan hetkeksi – hektisen tilanteen rauhoittaminen on esihenkilön vastuulla. Työssämme on toki kiireellisiäkin tehtäviä, mutta monta asiaa voi aikatauluttaa uudelleen sopivampaan ajankohtaan.
Käytämme priorisointimatriiseja, joissa määritellään tehtävien tärkeysjärjestyksiä. Erityisesti asiantuntijatehtävissä hyvinvoivaa työarkea rakennetaan oman itsensä johtamisella, ja sen tukeminen on yksi merkittävä osa omaa esihenkilötyöskentelyäni.
Seuraan alaisteni vointia. Saatan huomata, että aiemmin keskusteluun osallistunut ihminen muuttuu hiljaiseksi tai vetäytyväksi. Silloin kysyn kahden kesken, onko kaikki hyvin. Merkkejä liiallisesta kuormittumisesta tai muista mielen ongelmista voi myös olla ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen tai kokemus siitä, ettei pysty itse vaikuttamaan asioiden kulkuun. Joskus ihminen itse sanoo, ettei ole enää oma itsensä.
Jos työntekijän mielenterveys järkkyy, esihenkilön kuuluu pysyä omassa roolissaan. Ihminen saattaa epätasapainoisessa tilanteessa vuodattaa elämästään sellaisia asioita, joita ei kuitenkaan haluaisi jakaa työpaikallaan. Siksi en ryhdy purkamaan alaiseni kanssa tilannetta sen syvällisemmin, vaan ohjaan hänet eteenpäin esimerkiksi työterveyshuoltoon. Rajojen vetäminen auttaa myös minua itseäni välttämään liiallista kuormittumista.”
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. tarkoitus on houkutella lukija jatkamaan artikkelin lukemista. Pidä teksti tiiviinä mutta informatiivisena. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä,
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
