Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

”Esihenkilön tehtävä on ohjata avun piiriin”

Työhyvinvointi

06.09.2022

Minulla esihenkilönä on paljon mahdollisuuksia rakentaa erilaisiin tilanteisiin sopivia joustoratkaisuja ja sillä tavoin tukea työhyvinvointia sekä mielenterveyttä, toteaa johtaja Salla Hakala.

Vastaan työssäni tuotannon strategiasta, eli niistä tavoista ja valinnoista, joilla autamme asiakasyrityksiämme pitämään huolta kassankierrostaan. Alaisuudessani on kaksi tiimiä esihenkilöineen sekä asiantuntijoina työskentelevät kehityspäälliköt.

Lowell on mielenterveysongelmien kannalta hyvin tavanomainen tietotyöpaikka: painimme kiireen, työn kuormittavuuden ja työmäärän hallinnan teemojen äärellä sekä työajan ja vapaa-ajan tasapainottelun kanssa.

 

Esihenkilön tärkeä tehtävä on luoda työpaikalla pystyvyyden ilmapiiri, jossa ongelmille voi aina tehdä jotain. Jos esimerkiksi työntekijä puuskahtaa olevansa jumissa työtehtävänsä kanssa tai kokee liian kovaa kiirettä, ohjaan hidastamaan hetkeksi – hektisen tilanteen rauhoittaminen on esihenkilön vastuulla. Työssämme on toki kiireellisiäkin tehtäviä, mutta monta asiaa voi aikatauluttaa uudelleen sopivampaan ajankohtaan.

Käytämme priorisointimatriiseja, joissa määritellään tehtävien tärkeysjärjestyksiä. Erityisesti asiantuntijatehtävissä hyvinvoivaa työarkea rakennetaan oman itsensä johtamisella, ja sen tukeminen on yksi merkittävä osa omaa esihenkilötyöskentelyäni.

 

Seuraan alaisteni vointia. Saatan huomata, että aiemmin keskusteluun osallistunut ihminen muuttuu hiljaiseksi tai vetäytyväksi. Silloin kysyn kahden kesken, onko kaikki hyvin. Merkkejä liiallisesta kuormittumisesta tai muista mielen ongelmista voi myös olla ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen tai kokemus siitä, ettei pysty itse vaikuttamaan asioiden kulkuun. Joskus ihminen itse sanoo, ettei ole enää oma itsensä.

Jos työntekijän mielenterveys järkkyy, esihenkilön kuuluu pysyä omassa roolissaan. Ihminen saattaa epätasapainoisessa tilanteessa vuodattaa elämästään sellaisia asioita, joita ei kuitenkaan haluaisi jakaa työpaikallaan. Siksi en ryhdy purkamaan alaiseni kanssa tilannetta sen syvällisemmin, vaan ohjaan hänet eteenpäin esimerkiksi työterveyshuoltoon. Rajojen vetäminen auttaa myös minua itseäni välttämään liiallista kuormittumista.”

 

Lue lisää:

Mielenterveys on myös työasia

”Ei tarvitse pelätä, että jaksaako”

”Työkaverit huomaavat, jos kaikki ei ole kunnossa”

 

Kommentoi