Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Työkaverit huomaavat, jos kaikki ei ole kunnossa”
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Jirina Alanko
Alkossa mielen hyvinvoinnista huolehditaan monin keinoin, eivätkä mielenterveysongelmatkaan ole enää tabuja, kertoo työhyvinvointipäällikkö Pauliina Kamppuri.
”Alko tarjoaa työntekijöilleen monenlaista mielenterveyden tukea. Chattipalvelussa voi esimerkiksi keskustella ammattilaisen kanssa. On myös mielen ja kehon valmennuksia, joihin osallistutaan etäyhteydellä: kaikki työntekijämme Hangosta Nuorgamiin pystyvät hyödyntämään näitä matalan kynnyksen palveluita tasapuolisesti.
Työntekijät voivat myös hyödyntää työterveyshuollon moniammatillisia palveluita, kuten mielialavalmentajaa, työpsykologia tai työterveyslääkäriä. Heillä on tarvittaessa mahdollisuus lyhytterapiaan, joka voi olla nopea ja tehokas apu täsmäongelmaan.
Meillä on käytössämme varhaisen välittämisen malli. Se tarkoittaa, että jos työntekijälle alkaa esimerkiksi kertyä erityisen paljon sairauspoissaoloja tai jokin muu signaali kertoo mahdollisista ongelmista työhyvinvoinnissa, esihenkilön tulee ottaa asia esille työhyvinvointikeskustelussa.
Esihenkilön tehtävä ei ole ratkaista työntekijän ongelmaa, vaan neuvoa tämä oikean avun pariin – työntekijä voi itsekin ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä työterveyshuoltoon.
Välillä voi tulla hankalia ja jopa uhkaavia tilanteita, jos esimerkiksi joudutaan kieltäytymään myymästä alkoholia asiakkaalle.
Onneksi uhkatilanteita sattuu harvoin, mutta meillä kuitenkin on niitä varten jälkihoidon malli ja työterveyshuollon kriisipuhelin käytössä ympäri vuorokauden. Keräämme dataa uhkatilanteista, jotta pystymme ehkäisemään niitä jatkossa. Koulutamme henkilöstöä uhkatilanteiden varalta.
Tuemme työhön palaamista pitkiltä sairauspoissaoloilta ja pyrimme tarjoamaan työskentelyn tapoja, jotka tukisivat kuntoutumista. Työhön paluuta voidaan helpottaa esimerkiksi osasairauspäivärahalla, työkokeilulla tai työvuorojärjestelyillä.
Etenkin nuoret alkolaiset puhuvat avoimesti mielenterveyden huolistaan ja kertovat tiimissään esimerkiksi käyvänsä terapiassa. Se on tuonut uudenlaista avoimuutta mielenterveysasioihin vanhemmillekin työntekijöille.”
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
