Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Työkaverit huomaavat, jos kaikki ei ole kunnossa”
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Jirina Alanko
Alkossa mielen hyvinvoinnista huolehditaan monin keinoin, eivätkä mielenterveysongelmatkaan ole enää tabuja, kertoo työhyvinvointipäällikkö Pauliina Kamppuri.
”Alko tarjoaa työntekijöilleen monenlaista mielenterveyden tukea. Chattipalvelussa voi esimerkiksi keskustella ammattilaisen kanssa. On myös mielen ja kehon valmennuksia, joihin osallistutaan etäyhteydellä: kaikki työntekijämme Hangosta Nuorgamiin pystyvät hyödyntämään näitä matalan kynnyksen palveluita tasapuolisesti.
Työntekijät voivat myös hyödyntää työterveyshuollon moniammatillisia palveluita, kuten mielialavalmentajaa, työpsykologia tai työterveyslääkäriä. Heillä on tarvittaessa mahdollisuus lyhytterapiaan, joka voi olla nopea ja tehokas apu täsmäongelmaan.
Meillä on käytössämme varhaisen välittämisen malli. Se tarkoittaa, että jos työntekijälle alkaa esimerkiksi kertyä erityisen paljon sairauspoissaoloja tai jokin muu signaali kertoo mahdollisista ongelmista työhyvinvoinnissa, esihenkilön tulee ottaa asia esille työhyvinvointikeskustelussa.
Esihenkilön tehtävä ei ole ratkaista työntekijän ongelmaa, vaan neuvoa tämä oikean avun pariin – työntekijä voi itsekin ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä työterveyshuoltoon.
Välillä voi tulla hankalia ja jopa uhkaavia tilanteita, jos esimerkiksi joudutaan kieltäytymään myymästä alkoholia asiakkaalle.
Onneksi uhkatilanteita sattuu harvoin, mutta meillä kuitenkin on niitä varten jälkihoidon malli ja työterveyshuollon kriisipuhelin käytössä ympäri vuorokauden. Keräämme dataa uhkatilanteista, jotta pystymme ehkäisemään niitä jatkossa. Koulutamme henkilöstöä uhkatilanteiden varalta.
Tuemme työhön palaamista pitkiltä sairauspoissaoloilta ja pyrimme tarjoamaan työskentelyn tapoja, jotka tukisivat kuntoutumista. Työhön paluuta voidaan helpottaa esimerkiksi osasairauspäivärahalla, työkokeilulla tai työvuorojärjestelyillä.
Etenkin nuoret alkolaiset puhuvat avoimesti mielenterveyden huolistaan ja kertovat tiimissään esimerkiksi käyvänsä terapiassa. Se on tuonut uudenlaista avoimuutta mielenterveysasioihin vanhemmillekin työntekijöille.”
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
