Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Kun etätyösuositus jatkuu, on aika miettiä, miten kotona työskentely järjestetään. Koko työyhteisön henkistä hyvinvointia ja työssäjaksamista voi lisätä helpoilla keinoilla, joiden joukossa meemeillä ja metsään lähtemisellä on oma arvonsa.
On hyvien uutisten aika! Siirtyminen etätyöhön viime keväänä on vähentänyt työn kuormittavuutta ja kroonista työväsymystä. Etätöihin siirtyneet suomalaiset ovat myös päässet vahvemmin kiinni työn imuun, käy ilmi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksesta.
Vaikka julkisessa keskustelussa päivitellään pätkiviä Teams-palavereita ja epäergonomisia etätyöpisteitä, on huomionarvoista, että samoissa olosuhteissa on myös syntynyt tilaa uuden oppimiselle ja itsenäiselle päätöksenteolle. Moni etätyöläinen on tyytyväisempi työhönsä kuin ennen.
Kaikesta hyvästä huolimatta suomalaisissa kodeissa työskennellään tavoilla, jotka eivät välttämättä tue hyvinvointiamme tilanteen pitkittyessä. Siksi on aika miettiä, miten etätyö meihin vaikuttaa ja miten sen järjestämisessä huomioidaan työyhteisön jäsenten erilaiset tarpeet. Näin tuetaan henkistä hyvinvointia ja työkykyä jatkuvissa poikkeusoloissa.
Juuri nyt lukuisten toimistojen käytävillä ja kahvihuoneissa on hiljaista. Tähän hiljaisuuteen liittyy haasteita, jotka työyhteisössä tulee ottaa vakavasti.
Ensinnäkin asia, jota ei voi sokerilla kuorruttaa: koronapandemia on rikkonut perusturvallisuuden tunteemme.
– Ihminen on laumaeläin, jonka turvallisuudentunne tulee ennakoitavuudesta ja yhteydestä toisiin lauman jäseniin, sanoo työpsykologi Liisa Uusitalo-Arola.
Pandemia on vienyt jatkuvuuden ja ennakoitavuuden paitsi arjesta, myös työstä. Ja kun työt siirtyvät kotiin, ovat ihmiset epävarmuuden äärellä yksin.
Siksi työnantajan tulee huolehtia siitä, että työyhteisön jokaisella jäsenellä on turvallinen olo. Etätyöläisenkin pitää tietää pysyvänsä kärryillä siitä, mitä työyhteisössä tapahtuu ja kuinka haasteita ratkotaan, sanoo Uusitalo-Arola.
Reilua ja turvallista ilmapiiriä ylläpidetään selkeällä ja avoimella viestinnällä ja tätä tukevilla rakenteilla, palaverikäytännöillä ja sisäisellä viestinnällä. Samalla ylläpidetään yhteenkuuluvuutta, josta kotitoimistolla tulee helposti pulaa.
Liisa Uusitalo-Arola on huolissaan työyhteisöjen hyvinvoinnista etätyösuositusten jatkuessa. ”Yksilötasolla jokainen kehittää omat tapansa selviytyä ja sopeutua. Aidosti arvaamatonta on se, mitä tapahtuu työyhteisöille, joissa ei ole totuttu työskentelemään etänä.”
Hiljaisiin kahvihuoneisiin liittyy kaksi muutakin haastetta, joihin pystymme vaikuttamaan.
Yksi on se, että töiden siirtyminen kotitoimistolle tekee päivistä tiiviimpiä. Tai kuten Uusitalo-Arola sanoo: työstä katoaa huokoisuus. Kun kollegat eivät kolkuttele oville eikä kahvihuoneissa vaihdeta kuulumisia, ei työhön tule luonnollisia taukoja. Lyhyellä aikavälillä tämä voi tuntua tehokkaalta, mutta pidemmällä aikavälillä kuvio ei toimi.
– Palautumisen ehto on tutkitusti se, että pystyy irtautumaan työstä. Taukojen pitäminen on arvostettava asia, joka pitää itse muistaa ja johon työnantajan tulee kannustaa. Näin rakennetaan pitkäkestoisia voimavaroja ja tasapainotilaa, joka auttaa kestämään arjen harmia ja poikkeustiloja, Uusitalo-Arola sanoo.
Toinen käytäväkeskustelujen hiljenemiseen liittyvä ongelma näkyy Työterveyslaitoksen kyselyssä. Etätyössä sosiaaliset kontaktit ja työssä koettu sosiaalinen tuki vähenee.
Psykoterapeutti Antti Ervasti näkee vastaanotollaan, miten yksinäisyys saa koronan myötä uusia muotoja.
– Ihmiset, jotka ovat olleet onnellisia yksin, voivat nyt tuntea yksinäisyyttä. Syrjään joutuvat helpommin myös ne, jotka eivät ole työyhteisön sosiaalisimpia jäseniä, Ervasti sanoo, ja jatkaa:
– Työhyvinvointia tukevat keskustelut käydään usein kahvihuoneissa. Nyt jos koskaan on aika puhua tunteista. Korona on kollektiivinen trauma, ja on tärkeä puhua avoimesti siitä, miten se vaikuttaa meihin.
Siksi sekä Uusitalo-Arola että Ervasti toivovat työyhteisöihin avointa keskustelua koronaan liittyvistä tunteista. Poikkeustilaan voi liittyä esimerkiksi epävarmuutta, pelkoa, väsymystä, stressiä tai yksinäisyyttä. Toisaalta tilanteesta voi löytyä hyviäkin puolia. Tunteet pitää tunnistaa, että niitä pystyy käsittelemään. Siksi jokaisen pitäisi säännöllisesti kysyä itseltään ja muilta, mitä tänään kuuluu, miltä tuntuu – ja kuunnella vastauksia herkällä korvalla.
– On tärkeä huolehtia, ettei kukaan tipahda turvaverkon ulkopuolelle. Fyysisesti voimme päästä pandemiasta nopeastikin eroon, mutta henkisten vaikutusten korjaamiseen voi mennä pidempikin aika. Siksi tarvitaan yhteistä vastuunkantoa hyvinvoinnista, suhteessa itseen ja myös muihin ympärillä oleviin ihmisiin, sanoo Ervasti.
”Ihmiset keskittyvät helposti negatiivisiin asioihin. Tällöin uhan tunne voi jäädä päälle. On tärkeää järjestää tilaa myös positiivisille asioille. Joka ilta voi varata hetken sille, että käy päivää läpi ja listaa, mistä on kiitollinen, mikä on tuntunut hyvältä, missä on onnistunut,” sanoo Antti Ervasti.
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
