Työturvallisuus

• 13.05.2016

Työterveyshuolto avuksi riippuvuuksien hoidossa

Liiallinen alkoholinkäyttö uhkaa monella työpaikalla turvallisuutta, työhyvinvointia ja jopa tuottavuutta. Työpaikkojen tulisikin toimia aktiivisemmin työikäisten alkoholin riskikäytön ehkäisemiseksi. Parhaat tulokset saavutetaan työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon tiiviillä yhteistyöllä.

Hanna Pratschin mukaan monilla työpaikoille on jo päihdeohjelma, mutta sen soveltaminen käytäntöön ontuu.

Työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyössä päihdehaittojen ehkäisemiseksi on Työturvallisuuskeskus TTK:n työterveys- ja työhyvinvointiasioista vastaavan asiantuntijan Hanna Pratschin mukaan paljon parantamisen varaa. Hän pitää tärkeänä, että työpaikoille sovittaisiin alkoholinkäyttöä koskevat yhteiset pelisäännöt tukemaan päihdetyötä.

Pitkän uran työterveyshuollossa ennen nykyistä tehtäväänsä tehnyt Pratsch sanoo ongelman olevan edelleen pitkälti asenteissa: vapaa-ajan alkoholinkäyttö koetaan jokaisen yksityisasiana silloinkin, kun töihin tullaan krapulassa tai railakkaan illan jälkipromilleissa. Asiasta puhuminen on vaikeaa. Työkaveria suojellaan väärällä tavalla ja tilanteeseen puututaan vasta, kun riskikäyttäjästä on tullut ongelmakäyttäjä.

– Alkoholin aiheuttamiin ongelmiin puututaan liian myöhään, vasta kun ongelma on jo olemassa. Työkavereiden ei pidä korjailla alkoholiongelmaisen virheitä. Ongelmaa ei pidä myöskään vähätellä. Meidän pitäisi päästä eroon päihteiden käytön piilohyväksynnästä, Pratsch sanoo.

Päihdeohjelma käytännön teoiksi

Työpaikoilla ei välttämättä osata hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta päihdeongelmien ehkäisytyössä. Tieto toimenpiteistä ja mahdollisuuksista ei myöskään leviä kuten pitäisi. Pratsch ehdottaakin, että aina uuden työntekijän perehdytyksessä ja työhöntulotarkastuksessa käytäisiin läpi yrityksen päihdeohjelman sisältö.

Päihdeohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla voidaan ehkäistä ja hallita päihdehaittoja. Työterveyslaki velvoittaa työnantajaa laatimaan päihdeohjelman työpaikoille, joissa on käytössä huumetestit, mutta työmarkkinajärjestöjen tekemän Päihdehaitat hallintaan -suosituksessa suositellaan sen laatimista kaikille työpaikoille.

– Aika monilla työpaikoilla onkin jo päihdeohjelma, mutta sen jalkauttaminen käytäntöön ontuu. Nyt olisi saatava tiedotus pelaamaan ja keskustelu eri osapuolten välillä toimimaan, Pratsch pohtii.

Hän kannustaa työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä nykyistä tehokkaammin työnantajan neuvonantajana ja tiedon välittäjänä. Lakisääteisten vaarojen arvioinnin ja työpaikkaselvityksen yhteydessä tulisi arvioida päihteiden aiheuttamat riskit ja valita sen pohjalta päihdeohjelman sisältö.

Vähätelty ongelma

Työelämän päihdekeskustelu painottuu pitkälti Kuningas Alkoholiin ja hoitoonohjaukseen. Muiden päihdyttävien aineiden kuten lääkkeiden tai huumeiden käyttö on työssä olevien keskuudessa Pratschin mukaan vähäisempää, vaikkakin yleistymässä.

Alkoholin riski- ja liikakäyttöongelman todellista laajuutta työpaikalla on silti vaikea arvioida asian vähättelyn vuoksi. Avoin keskustelu alkoholista ja sen käytöstä on edelleen tabu. Pratsch painottaa, että tilanteisiin olisi puututtava heti, ennen kuin ne riistäytyvät niin pahoiksi, että vaihtoehtona on hoitoonohjaus, irtisanominen tai enää laitoshoito.

Alkoholin riskikulutus on todellinen uhka työkyvylle, työturvallisuudelle ja työn tuottavuudelle. Se voi näkyä työpaikoilla ja työyhteisöissä esimerkiksi poissaoloina työstä, tehottomuutena ja työterveyshuollon vastaanottokäyntien lisääntymisenä. Päällisin puolin asianosainen näyttää kuitenkin huolehtivan töistään – tai ainakin hän saapuu paikalle.

– Krapulassa työskentely, poissaolot, töiden viivästyminen, työn laadun heikkeneminen ja työpaikan imagon kärsiminen ovat todellisuutta monessa työyhteisössä. Alkoholin suurkulutus liittyy usein myös ihmisten välisiin konflikteihin. Siksi tarvitaan selkeät, yhdessä henkilöstön kanssa luodut ohjeet siitä, mikä työpaikalla on sallittua ja miten toimitaan, jos haittoja ilmenee.

Kaiken lisäksi päihteiden liikakäyttö ja epäterveet elämäntavat kasautuvat tietyille ihmisryhmille. Alkoholin riskikäyttäjiä on ylemmistä toimihenkilöistä 25 prosenttia ja työntekijöistä 46 prosenttia. Arvioiden mukaan pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa ja välilliset noin neljästä kuuteen miljardia.

– Riskikuluttajia on työelämässä yllättävän paljon. Päihteiden käytön vähentämisellä saavutettaisiin yhteiskunnallisestikin aikamoisia säästöjä, Pratsch huomauttaa.

Irti salailun kulttuurista

Työyhteisön olisi Pratschin mielestä tuettava päihteetöntä työkulttuuria päivittäisillä toimillaan ja puututtava jämäkästi mahdolliseen päihteiden käytön salailuun. Ainoastaan näin päihdehaittojen ehkäisy voi toteutua käytännössä.

– Työnantajat ja esimiehet ovat keskeisiä toimijoita, mutta he tarvitsevat koko työyhteisön tuen. Työterveyshuollolla puolestaan on merkittävä panos tiedon jakamisessa, päihdeongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoitotulosten seurannassa.

– Työterveyshuollon tulisi puuttua alkoholin riskikäyttöön ihan peruskäyntien yhteydessä. Työterveyshuollossa otetaan mahdollinen alkoholin käyttö puheeksi, jos esiintyy toistuvia poissaoloja, lääkärikäyntejä tai uniongelmia, Pratsch kertoo.

Lisätietoja:

TTK, asiantuntija Hanna Pratch, hanna.pratsch@ttk.fi, 050 544 4889

Päihdehaitat hallintaan! – työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus

Päihdehaitat hallintaan! – TTK-koulutus

Päihteet puntarissa – TTK-julkaisu

www.ttk.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.