Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Turvalliseen työympäristöön voi jokainen itse vaikuttaa. Vuosikymmenestä toiseen työntekijöiden herättelyyn on käytetty työsuojelujulisteita.
Vaarallisten koneiden viereen sijoitetut ohje- ja varoitustaulut olivat ensimmäisinä opastamassa työntekijöitä tapaturmantorjuntaan. Teollisuudenharjoittajain Keskinäinen Tapaturmavakuutusyhtiö ryhtyi vuonna 1921 tuottamaan ohje- ja varoitustauluja. Työnantajien velvollisuuksia oli työntekijöiden tapaturmavakuutuksella lisätty ja tapaturmantorjuntaan piti kiinnittää huomiota.
Paperi- ja selluloosateollisuus oli eturintamassa uusien työsuojeluaatteiden tuomisessa tehtaille. Isoille tehtaille saatiin 1920-luvulta alkaen työturvallisuustoimikuntia ja -asiamiehiä, mutta valistustakin tarvittiin. Tapaturmia voitiin ehkäistä teknisin toimenpitein, mutta koskaan ei sopinut unohtaa inhimillistä tekijää: työntekijää, joka toi mukanaan tapaturmariskin.
Ensimmäiset työsuojelu- ja työturvallisuusjulisteet hankittiin ulkomailta, ja niihin lisättiin suomen- tai ruotsinkieliset tekstilaput. Kotimaisten julisteiden teko alkoi 1930-luvun puolivälissä. Julisteita tehtiin ennen muuta vakuutusyhtiöiden ja Tapaturmantorjuntayhdistyksen toimesta. Monia Tapaturmantorjuntayhdistyksen julisteita suunnitteli heraldikko ja graafinen suunnittelija Ahto Numminen.
Työsuojelujulisteissa kuvattiin työntekijöiden hoppuilua, huolimattomuutta ja varomattomuutta alusta alkaen. Jääräpäisyyden ja vanhojen tapojen tilalle tarjottiin turvallisia työtapoja ja kannustettiin noudattamaan ohjeita. Julisteissa on oivaltavin tavoin korostettu työturvallisuuden olevan kiinni jokaisesta työntekijästä ja tämän asenteesta.
Hyvä yhteistyö muiden työntekijöiden kanssa on osa työturvallisuutta, mikä sekin näkyy työsuojelujulisteissa. Esimerkiksi puuta kaataessa tai tukkeja uitettaessa saattoi helposti vahingoittaa työtoveriaan. Myöhemmissä julisteissa jo ohjeistettiin kokeneempia neuvomaan uusia tulokkaita.
Työsuojelusta ja työturvallisuudesta kertovat julisteet ovat luoneet työpaikoille parempaa turvallisuuskulttuuria. Välillä dramaattiset, välillä humoristiset tavat kuvata riskejä ja tapaturmia ovat saaneet ihmiset itse ajattelemaan. Tämän päivän katsojalle vanhat julisteet kertovat myös siitä, miten valistus on vuosien mittaan muuttanut työympäristöjä turvallisemmiksi meille kaikille.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
