Työsyrjintäkokemuksia suomalaisessa työelämässä tuottavat selvästi yleisimmin suosikkijärjestelmät, työsuhteen määräaikaisuus ja osa-aikaisuus, naissukupuoli ja varttunut ikä.

Vaikka työsyrjintäkokemukset ovat yleisesti vähentyneet, suosikkijärjestelmiin perustuva syrjintä on lievästi kasvanut vuosina 1990–2013. Miessukupuoleen kohdistuva syrjintä on minimaalista.

Yleisimmin syrjintä ilmenee asenteina ja arvostuksen puutteena, tiedon saannissa, palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Esimieheltä saatava tuki on syrjinnältä suojaava tekijä.

Työsyrjintäkokemukset vaikuttavat kielteisesti myöhempiin työuriin. Erityisesti syrjintää kokeneilla naisilla on seuranta-aikana vähemmän työkuukausia kuin syrjintää kokemattomilla.

Suosikkijärjestelmästä tarvitaan lisää ymmärrystä

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus tutki Työsuojelurahaston tuella työssä koettua syrjintää ja sen vaikutuksia myöhempiin työuriin. Aineistoina olivat suomalaiset ja eurooppalaiset työolotutkimukset ja Tilastokeskuksen nettikysely, jota täydensivät syventävät haastattelut.

Hanketta johtanut professori Jouko Nätti kertoo, että tutkimus lähestyi työsyrjintää henkilökohtaisten kokemusten näkökulmasta.

Suomalaisessa lainsäädännössä työsyrjintä tarkoittaa työntekijän asettamista muita työntekijöitä huonompaan asemaan ilman hyväksyttävää syytä yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Laki määrittelee kielletyt syrjintäperusteet – esimerkiksi iän, sukupuolen ja perhesuhteet –, mutta on myös muita syrjintäperusteita, kuten voimakkaimpana esiin noussut suosikkijärjestelmä.

– Tällä aineistolla emme pysty sanomaan tarkemmin niin sanotusta pärstäkertoimesta ja sen ilmentymistä. Jatkotutkimus auttaisi tavoittamaan ilmiötä paremmin, Jouko Nätti pohtii.

Eriävä mielipide saattaa suistaa suosikin asemasta

Pitkiä sairauslomia, menetettyä työkykyä

Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen on haastatellut tutkimustaan varten syrjintää kokeneita. Suosikkijärjestelmistä hän tietää sanoa, että joku voi kokea olevansa suosiossa mutta menettääkin asemansa. Siihen saattaa riittää eriävän mielipiteen esittäminen.

– Ylipäätään voi joutua silmätikuksi, jos ilmaisee mielipiteitään – tai jos niitä ei näytä olevan, Pietiläinen sanoo.

Tilastoaineisto ja täydentävät haastattelut tuovat esiin suomalaisen työelämän häpeäpilkun, vaikka vain selvä vähemmistö kokee syrjintää työpaikalla:

– Syrjityksi tuleminen on arkipäivää kymmenille tuhansille työntekijöille. Syrjinnän tilanteet ja kokemukset myös kasautuvat epäinhimillisiksi vyyhdiksi, Pietiläinen toteaa.

Hänen mukaansa syrjintä voi ilmetä hyvin monella tapaa: usealla perusteella, yhtä aikaa ja useissa eri tilanteissa. Usein esimies tai johto syrjivät mutta myös kollegat tai jopa asiakkaat. Myös esimiesasemassa olevaa voidaan syrjiä.

Syrjintä näyttää olevan toistuvaa, ja sen seuraukset ovat vakavia tai erittäin vakavia. Syrjintä myös kasautuu, erityisesti naisille.

– Useimmat kertoivat vakavista, monitahoisista ja pitkäaikaisista seurauksista. Ne voivat vaikuttaa parisuhteeseen, perheeseen ja lapsiin, ystävyyssuhteisiin ja terveyteen. Syrjintä voi heikentää itsetuntoa, aiheuttaa unettomuutta ja erilaisia oireita. Toiset kertoivat pitkistä sairauslomista ja työkyvyn menettämisestä.

– Erittäin vakavat seuraukset olivat osin samoja kuin vakavat, mutta lisäksi haastatellut kertoivat muun muassa välinpitämättömyydestä sekä vaikeudesta huolehtia jokapäiväisistä asioista ja perheestä. Myös pelko kohdata muita ihmisiä tai hakea uutta työtä nousivat esiin, Pietiläinen listaa.

Toiset joutuvat lähtemään työstä tai he itse lähtevät. Jotkut vaihtavat koko asuinkuntaa, jotta eivät törmäisi syrjijään esimerkiksi lähikaupassa. Osa sinnittelee työpaikassa pelon ilmapiiristä huolimatta, kun muitakaan vaihtoehtoja ei ole.

Työpaikan, ei yksilön ongelma

Eurooppalaisen työoloaineiston valossa Suomi erottui korkean työsyrjinnän maana. Erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat ja naiset kokevat Suomessa työsyrjintää eurooppalaisia vertaisryhmiään enemmän.

– Koska tuen puute on syrjintää kokeneilla leimallista, olisi työpaikoilla tarpeen selventää toiminnan mahdollisuuksia tilanteissa, joissa esimies syrjii. Työntekijälle kollegiaalisuus, työtoveruuden rakentaminen ja kokemusten jakaminen voivat olla tärkeitä tekijöitä purkaa omaa kokemusta ja auttaa ymmärtämään syrjintää työpaikan, ei yksilön ongelmana, Pietiläinen sanoo.

Syrjinnän torjuntaa tulee edistää monella rintamalla, työpaikkatason käytännöistä yhteiskunnan tasolle. Esimerkiksi vallitsevien sukupuolijakojen purkaminen olisi tärkeätä, koska segregaatioon liittyy syrjinnän riski.