Työelämän murros ja nuoren aikuisen identiteetti

Väitän, että juuri tällaisessa valintatilanteessa ovat nykypäivänä nuoret ja nuoret aikuiset oman elämänsä ja työelämänsä kanssa. Kiinnostavia herkkuja näyttäisi olevan hyvin paljon, mutta mistä tietää, että juuri tietty karkkivaihtoehto kannattaa, sen voi tai pystyy valitsemaan?

Valintoja tekemällä eli asettamalla itselleen tavoitteita, ihminen rakentaa identiteettiään ja omaa käsitystään siitä, kuka minä olen. Tällä hetkellä yhteiskunnassamme näyttää siltä, että tulevaisuuden epävarmuus, muutos ja vapaus vaativat aktiivista valintojen tekoa ja panostusta eli oman identiteetin tietoista rakentamista.

Vaatimus oman elämän hallintaan ja parhaan suunnan navigointiin on erityisen selvästi läsnä koulutus- ja työuran muodostamisessa.

Parhaassa tapauksessa nuoret ja nuoret aikuiset ohjaavat siis omaa elämäänsä ja neuvottelevat tiensä aikuisuuteen. Tämä tapahtuu asettamalla tulevaisuuteen suuntautuneita tavoitteita, käymällä läpi eri identiteettivaihtoehtoja ja sitoutumalla tiettyyn elämänpolkuun. Kaikki nämä itsenäisen ja itseohjautuvan nuoren aikuisen aktiiviset toimet antavat lopulta elämälle merkityksen ja tarkoituksen.

Osa nuorista ja nuorista aikuisista on kuitenkin sekaannuksen tilassa työelämän valintojen ja tulevaisuuden epävarmuuden suhteen. Tällöin ihminen helposti jumiutuu huolen sävyttämään etsintään murehtien, mitä elämässään haluaisi. Se johtaa toivottomuuden ja kontrolloimattomuuden tunteisiin.

Tutkimuksen mukaan 40 prosenttia 23-vuotiaista suomalaisista kokee, ettei tiedä, mihin suuntaan elämässään on etenemässä (Marttinen, Dietrich, & Salmela-Aro, 2016). Tulevaisuuden suunnitelmat eivät anna heille sellaista itseluottamusta, jota oman elämän ohjaaminen vaatisi. Tämä on yhteydessä psyykkisiin oireisiin, kuten masentuneisuuteen ja uupumukseen sekä matalaan elämäntyytyväisyyteen.

Tutkimuksessa on selvitetty myös nuorten aikuisten työidentiteettiä ja sen yhteyttä useita vuosia seurattuun työuratavoitteiden motivaatioon – menestysodotuksiin, vaivannäköön ja uratavoitteen stressaavuuteen (Marttinen, 2017).

Tulosten perusteella uratavoitteeseen liittyvä stressi lisääntyi siirryttäessä toisen asteen opinnoista jatko-opintoihin tai työhön.

Voimakas stressi ja sen vahvistuminen ennustivat epäselvää työidentiteettiä ja negatiivissävyistä työidentiteetin etsintää. Toisin sanoen uratavoitteen – liittyi se sitten koulutukseen tai työhön – kokeminen stressaavana ja kuormittavana haittaa työidentiteetin kehittymistä.

Toisaalta samassa tutkimuksessa havaittiin, että uratavoitteessa menestymiseen liittyvät odotukset voimistuivat. Positiivinen kehitys menestysodotuksissa ennusti sitoutunutta ja selkeää työidentiteettiä 26-vuotiaana. Niin ikään uratavoitteen eteen nähtiin vaivaa koko ajan enenevästi 16-vuoden ikäisistä 23-vuotiaiksi. Positiivinen kehitys vaivannäössä ja panostuksessa ennusti selkeää ja sitoutunutta työidentiteettiä 26-vuotiaana.

Vaivan näkemistä ei voi olla korostamatta liikaa. Maailmassa, jossa elämme, monet asiat tapahtuvat hyvin helposti ja vaivattomasti. Tämä saa ajattelemaan tai toivomaan, että kaikki voisi olla tai kaiken pitäisi olla helppoa. Vaikeat tulevaisuuden uraan liittyvät valinnat, tavoitteen asettamiset ja niitä kohti pyrkiminen ei kuitenkaan ole vaivatonta. Vaivan näkeminen on aikaa ja kovaa työtä, mutta myös yrittämistä, epäonnistumista, toistamista ja tylsyyden sietämistä, uudestaan ja uudestaan.

On varmaan nykyajalle ominaista, että näemme ympärillämme jatkuvasti houkutuksia, jotka kutsuvat meitä luovuttamaan tavoitteemme kanssa ja valitsemaan näennäisesti helpomman reitin.

Tutkimuksen perusteella on siis tärkeää tukea nuorten ja nuorten aikuisten positiivista suhtautumista omaan kehittymiseen ja elämässä etenemiseen niin, että usko omiin kykyihin ja pystyvyyteen säilyisi ja kantaisi koulutus- ja työelämän siirtymien yli.•

Elina Marttinen

psykologi, PsT

kehittämispäällikkö, Nyyti ry

Kirjoittaja on psykologi ja psykologian tohtori, ja työskentelee kehittämispäällikkönä opiskelijoiden mielenterveyttä edistävässä järjestössä Nyytissä. Väitteli vuonna 2017 nuorten identiteetin muodostumisesta otsikolla: Deciding on the direction of career and life: Personal goals, identity development, and well-being during the transition to adulthood. Tekee Youtube-videoita psykologiasta ja mielenterveydestä otsikolla ”Ellun mielestä”.

Lähteet:

Marttinen, Dietrich & Salmela-Aro (2016) Dark shadows of rumination: Finnish young adults’ identity profiles, personal goals and concerns. Journal of Adolescence, 47, 185-196. doi:10.1016/j.adolescence.2015.10.024

Marttinen (2017). Deciding on the direction of career and life: Personal goals, identity development, and well-being during the transition to adulthood. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 584.