Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työterveyshuolto antaa ennakoivaa konsultaatiota asiakasyrityksen työntekijälle: kartoittaa terveyttä, työhyvinvointia ja kuormitusta, antaa palautetta nykytilasta ja tarjoaa tarvittaessa ratkaisumalleja. Ratkaisut voivat olla ongelmasta riippuen esimerkiksi painonhallintaa, 2-tyypin diabeteksen torjuntaa, ruoka- tai liikuntavinkkejä, jaksamisen tukemista, stressin karkotusta tai unen laadun parantamista.
Tässäkö on työterveyshuollon tulevaisuus? Työterveyshuolto 2.0, jossa sairastumisetkin toki hoidetaan, mutta pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa. Työterveyshuolto vertautuu kuntokeskukseen ja personal traineriin, asiakkaat ovat jäseniä, jotka chattaamalla kysyvät neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta tai tapaavat heitä tasa-arvoisesti pyöreän pöydän ääressä.
Tällaisella palvelumallilla toimii Heltti, jolla on pääkaupunkiseudulla kolme toimipistettä ja asiakkaina yli sata yritystä, joista osa toimii valtakunnallisesti.
– Pyrimme antamaan terveysvalmennusta ja ehkäisemään sairauksia, kertoo työterveyspsykologi ja terveysvalmentaja Heli Rautjärvi Heltistä.
Rautjärven mukaan tavanomainen jako työterveyshuollon kustannuksissa yrityksille on kaksi kolmasosaa sairaudenhoidon kuluihin ja yksi kolmannes ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Heltin palvelumallissa luvut ovat toisin päin.
– Kustannus yritykselle on silti vuositasolla samaa luokkaa kuin vastaavantasoisessa perinteisessä palvelussa, vakuuttaa Rautjärvi.
Asiakasyritykselle tällainen palvelumalli tuo etua siinä, että kuukausilaskutuksen myötä työterveydenhuollon kustannukset voidaan ennakoida tarkasti. Työaikaa säästyy muuhun, kun osa terveyspulmista selviää työpöydän äärestä eikä aikaa kulu matkoihin. Yritys saa anonyymin koontiraportin työntekijöille kerran vuodessa tulevan sähköisen terveys- ja hyvinvointikyselyn vastauksista. Kun työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista kerätään säännöllisesti tietoa, tarjoaa se hyvän työkalun työhyvinvoinnin johtamiseen.
– Emme yritä vain vähentää sairauspoissaoloja, vaan tavoitteemme on lisätä ihmisten terveysläsnäoloa työpaikoilla.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
