Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Mikko Toiviainen tubetti, manageroi tubettajia, johti manageritiimiä, kirjoitti kirjaa, juoksi ja fillaroi tiukoin tavoittein. Unelmatyötä ja -tekemistä, kunnes työn imu kiskaisi mustaan aukkoon, josta pelastivat pintaan oman arvomaailman selkeyttäminen ja sana EI.
Suurimman avun sain keskustelevasta psykoterapiasta, Mikko Toiviainen sanoo käytyään pitkän tien burn outista toipumiseen.
Suomi on omaksunut amerikkalaisen työkulttuurin, jossa työssä ollaan koko ajan.
– Elämä on kuitenkin liian lyhyt tauttomaan työskentelyyn paikassa, joka vie sinulta terveyden tai luo liikaa painetta. Vaikka kyse olisi kuinka sinun unelma-ammatistasi, oma terveys on paljon tärkeämpi, hän korostaa.
Toiviainen tietää, että voi olla kivuliasta sanoa ei omalle unelmatyölleen, mutta on uskallettava kuunnella omaa kehoaan ja sanoa ei. Tiedettävä, mitkä ovat prioriteetit.
Uupumisen selättänyt kehottaa miettimään elämän valintoja. Teetkö työtä, koska se on mielekästä? Motivoiko sinua status tai raha? Onko sinulle sittenkin tärkeämpää perhe? Syntyykö hankaus siitä, että teet pitkiä päiviä? Onko arvojärjestys omasi?
Tubettajien levy-yhtiössä
Toiviainen työskenteli markkinointiviestinnän talossa, joka manageroi sosiaalisessa mediassa menestyviä vaikuttajia. Hän kuvaa yritystä tubettajien levy-yhtiöksi.
Manageroinnin ohella hän oli myös esimiesvastuussa ensimmäistä kertaa elämässään. Hänen Talent-tiimissään työskenteli kolme henkilöä vastaavissa tehtävissä kuin hän itsekin.
– Työ oli haastavaa, koska nimitys Head of Talentiksi oli laatuaan ensimmäinen koko Suomessa. Koska ruotsalaisomisteisessa yrityksessä prosessit, strategia ja visiot eivät olleet selkeitä, otetta omaan työhön oli haasteellista ottaa. Olin asemassa, jossa ei ollut valtaa tehdä päätöksiä, mutta niitä kuitenkin piti tehdä ja toteuttaa.
Vapaa-aikanaan Toiviainen teki omaa Kalenterikarjun kanavaansa, kirjoitti ja urheili. Hänen piti pyöräillä 10 kilometriä päivässä ja juosta 25 kilometriä viikossa.
– Yhdistelmässä ei ollut löysää hetkeä. Ajoin itseäni mustaan aukkoon, josta ei löytänyt pinnalle.
Ystävät pistivät huolissaan viestejä, kun miehestä ei ollut kuulunut mitään aikoihin eikä hän vastannut puheluihin. Lopulta hän ei jaksanut olla yhteydessä perheeseenkään. Myös urheilu jäi.
Tubettajamanageri tunsi olevansa etuoikeutettu, kun pääsi tekemään mieluisia työtehtäviä: – Siinä vauhdissa ei huomaa, että on vähän liikaa lautasella.
Kun saisi vain olla tässä
Manageri jäi kesälomalle, mutta työt tulivat mukana. Kahden viikon kuluttua silloinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo huomautti, että Mikko oli puhunut koko ajan työasioistaan.
Loma vei parin vaeltamaan Karhunkierrokselle Kuusamoon. Toiviainen makasi teltassa ja ajatteli, että tässä kun voisi levätä vain paikallaan pari kuukautta. Niin olisi hyvä.
Arkeen oli kuitenkin palattava. Hän pyöräili kohti työpaikkaa ja huomasi suunnilleen kilometrin ennen määränpäätä, että häntä närästi ja päätä särki. Tuli kylmä hiki ja hengenahdistus. Hän ehti pyöräillä hommiin kahtena päivän, kolmantena nousi seinä vastaan.
– Tein rutiinitehtävää, johon minulla normaalisti olisi kulunut viitisen minuuttia, mutta tuijotin vain ruutua. Tehtävä oli helppo, mutta en vain pystynyt sitä tekemään.
Toiviainen totesi kollegalle, että jotain on pielessä. Hän lähti työterveyslääkärin vastaanotolle ja sai työuupumuksen vuoksi sairauslomaa aina viikon kaksi, kerrallaan.
Poissaolo venyi neljään kuukauteen. Alkoi pitkä toipuminen.
Pisteet työterveyslääkärille
Toiviainen antaa täydet pisteet työterveyslääkärille, jonka mielestä nuoren ihmisen työuupumus kannattaa hoitaa kuntoon kerralla. Minimoiduin sairauslomin uusiutumisen riski kasvaisi huomattavasti.
Uupumus opetti tekemään tilaa itselle.
Toiviainen kävi myös juttelemassa työterveyspsykologin kanssa omasta tilanteestaan. Hän sai lähetteen Kelan tukemaan psykoterapiaan ja pääsi psykoterapeutin luo parissa kuukaudessa.
– Kävin psykoterapiassa kerran viikossa keskustelemassa auki omaa elämää ja tilannetta. Pääsin terapian ansiosta katkomaan niitä tapoja toimia ja ajatella, jotka eivät välttämättä olleet terveitä.
Perheeseen tuli myös nelijalkainen terapeutti, joka varauksettomalla ystävyydellään vie sydämen. Mikko vietti paljon aikaa koiran kanssa. Lepäili ja vaelsi metsissä.
Psykoterapia jatkui vuoden verran. Sitten tulevaisuudessa näkyi jo selkeästi valoa.
Mikko Toiviainen arvioi, että hänen olisi pitänyt havahtua burn outin merkkeihin, kun läheiset ja ystävät kyselivät, jaksoiko hän varmasti kaiken, mitä oli tekemässä.
Toiviainen oli jo siinä vaiheessa palannut työhönsä. Ensin työpäiviä oli yksi viikossa, ja asteittain siirryttiin neljään työpäivään.
– Se oli todella järkevä tapa palata. Omasta toivomuksestani myös työtehtävät vaihtuivat.
Toiviainen päätyi kuitenkin irtisanoutumaan ja ryhtyi yrittäjäksi. Hän haki starttirahaa ja on nyt työskennellyt pian vuoden verran omassa yrityksessään.
Vuosi yrittäjänä on ollut Mikolle stressittömämpi kuin aiemmat työntekijänä.
– Tämä on sopinut minulle. Omat voimavarat ja työn hallinta ovat helpompia minulle yrittäjänä. Olen saanut paljon hienoja ja kiinnostavia yhteistyötarjouksia, mutta osasta olen omat rajani tuntien myös kieltäytynyt.
Toiviainen piti tänä kesänä kuukauden kesäloman ja luki sähköpostit vasta loman jälkeen. Osaan niistä hän vastasi kohteliaasti, että työtarjous kuulostaa kiinnostavalta, mutta hänen syksyssään ei ole enää tilaa.
Uupumus opetti tekemään tilaa itselle. Kello 19 jälkeen hänelle saavat soittaa ainoastaan äiti ja vaimo. Muut puhelut menevät vastaajaan.
Kännykällä kirjoitettu kirja
Aikaa on löytynyt ajatuksille ja niiden myötä kirjoittamiselle. Painosta on juuri tulossa kirja nimeltä What’s up, elämä – tietokirja lapsille ja nuorille. Kirjojen ja lukemisen suuri ystävä on kirjoittanut sen kännykällä.
– Nykyisin valitetaan, että kännykät ovat vieneet lapsilta ja nuorilta keskitty–miskyvyn ja halun lukea. Siksi halusin kääntää ajatuksen toisin päin. Kirjoitin kirjan kännykällä ja sellaiseen muotoon, joka kiinnostaa nuoria.
Kirjassa on mukana some-vaikuttajia ja tubettajia, esimerkiksi Mansikkka, Mmiisas-kanavan Miisa ja Roni Back. Keskustelut on jaettu lukuihin, joita ovat identiteetti, tasa-arvo, vaikuttaminen ja jaksaminen, jossa teemasta keskustellaan Roni Backin ja Pekka Hyysalon kanssa. Mielenterveysseuran ammattilaiset antavat vinkkejä, mihin ottaa yhteyttä, kun ahdistaa tai masentaa.
– Siinä mielessä burn outista oli hyötyäkin, että se johti tällaiseen luovaan lopputulokseen, Toiviainen summaa. •
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
