Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Moni työpaikka kehittäisi toimintaansa, mutta ei osaa yksin. Turkulaisyritykset lähtivät parantamaan työhyvinvointiaan ja tuottavuuttaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla kehittämishankkeissa, joita Työsuojelurahasto tukee.
Turkulaisen Keskusautohalli Oy:n yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Heikki Hedman arvioi, että yritykset kyllä haluavat kehittää toimintaansa, mutta usein ne tarvitsevat siihen ulkopuolista asiantuntija-apua.
– Omassa pienessä piirissä ei keksitä mitään uutta. Välttämättä ei edes havahduta oikeisiin ongelmiin vasta kuin ulkopuolisen avulla. Lisäksi monet yritykset ovat niin pieniä, että omat resurssit eivät riitä kehittämiseen.
Keskusautohalli on yksi kuudesta turkulaisyrityksestä, joissa on käynnistetty kahden ja puolen vuoden kehittämishankkeet kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi. Ne toteutetaan Työsuojelurahaston tuella.
– Työsuojelurahaston kehittämisavustus – puolet ulkopuolisen asiantuntijan kustannuksista – oli meille, jos ei ihan määräävä, niin liikkeelle paneva tekijä. Sillä on iso merkitys, että saamme asiantuntija-apua ja vielä tukea siihen, Hedman sanoo.
”Työntekijät eivät ole ’vain töissä’, vaan oman työnsä asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita.”
Ei tulosta ilman työhyvinvointia
Vauhtia yrityksiin -hankekokonaisuudessa ovat mukana Keskusautohallin lisäksi Oy Lunden Ab Jalostaja, asuntovuokraaja TVT Asunnot Oy, Mainostoimisto SST Oy, ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluita tuottava Arkea Oy ja perintätoimisto Lindorff Oy.
Hankkeen edetessä osallistujilla on myös yhteisiä kokoontumisia.
Ulkopuolinen asiantuntijayritys on Oy Well Being at Work Finland Ltd Ab, WbW, jonka keskeiseen iskuryhmään kuuluvat kokeneet työhyvinvoinnin tekijät: professori Jyrki Liesivuori ja dosentti Paula Naumanen.
– Työpaikoilla asiat ovat silloin hyvin, kun johto pitää henkilöstöä tärkeimpänä voimavarana – muutenkin kuin juhlapuheissa – ja huolehtii sen työhyvinvoinnista kaikin tavoin. Tämä mahdollistaa tuottavuuden ja menestymisen. Sekä johdon että työntekijöiden on sitouduttava työhyvinvoinnin kehittämiseen, Liesivuori sanoo.
Hänen mukaansa tyytyväisyys lisääntyy, kun työpaikalla on hyvä henki ja ihmisiä johdetaan ihmisinä, asiallisesti ja arvostaen.
– Liian monella suomalaisella työpaikalla luullaan, että esimies tai johtaja on maailman viisain, ja jätetään käyttämättä tärkeimmän ryhmän eli työntekijöiden tietämys. Heitä pitää kannustaa myönteiseen rooliin työn kehittämisessä. He eivät siis ole ”vain töissä”, vaan oman työnsä asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita.
Suomen keskeisiä kysymyksiä on tuottavuuden parantaminen. Liesivuoren mukaan työajan pidentäminen kuusi minuuttia päivässä on täysin lapsellinen ja järkyttävä keino siihen.
– Se ei tuo mitään hyvää, vaan päinvastoin ihmiset menettävät halunsa tehdä töitä paremmin.
Kepittäminen kuvastaa tietämättömyyttä, ja yhteiskunnassa ja työpaikoilla on opin paikka työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyden ymmärtämisessä ja kehittämisessä.
Sukelluksista ylöspäin
Hedmanin luotsaamalla perinteikkäällä Keskusautohallilla oli vielä joitakin vuosia sitten viisi toimipistettä ja henkilöstöä 160. Autoala sukelsi vuonna 2008 pahasti eikä ole vieläkään toipunut. Yksi yrityksen toimipisteistä on myyty ja yksi lakkautettu, eikä irtisanomisilta ja lomautuksilta ole voitu välttyä. Tällä hetkellä toimipisteitä on kolme, kolmella paikkakunnalla, ja työntekijöitä yhteensä 100, joista valtaosa on mekaanikoita.
– On selvää, että vaikeat kokemukset ovat koetelleet yhteishenkeä. Haluammekin löytää uudelleen Keskusautohallin hyvän hengen.
Tavoitteena on myös organisaatiomuutoksissa hämärtyneiden esimies- ja alaisvastuiden terävöittäminen: kuka kenenkin tiimissä työskentelee ja millä työnkuvalla. Tämä kehityskohde oli osittain tiedossa, mutta kirkastui lopullisesti, kun asiantuntijat haastattelivat hankkeen aluksi esimiehet ja työntekijät. Haastatteluissa kävi ilmi, että ihmisten on helpompi puhua ulkopuoliselle.
Yrityksen tilat ja työvälineet ovat hyvässä kunnossa, mutta silti sairauspoissaolot ja niiden kustannukset ovat nousseet. Niinpä niiden hallintaan halutaan uusia työvälineitä.
Yhdessä tekemisen meininkiä
Lauri Lunden aloitti Oy Lunden Ab Jalostajan toimitusjohtajana sukupolvenvaihdoksen jälkeen samaan aikaan viime marraskuussa, kun hankekin käynnistyi 145 työntekijän Turun yksikössä.
– Arvostamme suuresti Työsuojelurahaston tukea. Sillä oli merkittävä vaikutus, kun hankkeeseen lähtöä arvioitiin.
Lundenin mukaan ”konsulttiprojektit” ovat yleensä hyvin lyhyitä, ja kaikki suunniteltu hyvä ei useinkaan toteudu ikinä. Tämä hanke kestää vuoteen 2018. Lunden uskoo, että johdon ja työntekijöiden pitkä yhteistyö työn kehittämiseksi tuo tuloksia, joiden ansiosta työntekijä voi paremmin ja voi tehdä työtään entistä paremmin.
Yritys tavoittelee sairauspoissaolojen ja niiden kustannusten vähentämistä sekä vuorovaikutuksen lisäämistä niin johdon kuin henkilöstön ja eri osastojen kesken: yhdessä tekemisen meininkiä.
– Panostamme myös aloitetoimintaan. Kannustamme työntekijöitä kehittämisehdotuksiin ja palkitsemme niistä.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. tarkoitus on houkutella lukija jatkamaan artikkelin lukemista. Pidä teksti tiiviinä mutta informatiivisena. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä,
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
