Työhyvinvointi

• 12.09.2016

TSR tukee yritysten kehittämishankkeita

Moni työpaikka kehittäisi toimintaansa, mutta ei osaa yksin. Turkulaisyritykset lähtivät parantamaan työhyvinvointiaan ja tuottavuuttaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla kehittämishankkeissa, joita Työsuojelurahasto tukee.

Turkulaisen Keskusautohalli Oy:n yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Heikki Hedman arvioi, että yritykset kyllä haluavat kehittää toimintaansa, mutta usein ne tarvitsevat siihen ulkopuolista asiantuntija-apua.

– Omassa pienessä piirissä ei keksitä mitään uutta. Välttämättä ei edes havahduta oikeisiin ongelmiin vasta kuin ulkopuolisen avulla. Lisäksi monet yritykset ovat niin pieniä, että omat resurssit eivät riitä kehittämiseen.

Keskusautohalli on yksi kuudesta turkulaisyrityksestä, joissa on käynnistetty kahden ja puolen vuoden kehittämishankkeet kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi. Ne toteutetaan Työsuojelurahaston tuella.

– Työsuojelurahaston kehittämisavustus – puolet ulkopuolisen asiantuntijan kustannuksista – oli meille, jos ei ihan määräävä, niin liikkeelle paneva tekijä. Sillä on iso merkitys, että saamme asiantuntija-apua ja vielä tukea siihen, Hedman sanoo.

”Työntekijät eivät  ole ’vain töissä’, vaan oman työnsä asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita.”

Ei tulosta ilman työhyvinvointia

Vauhtia yrityksiin -hankekokonaisuudessa ovat mukana Keskusautohallin lisäksi Oy Lunden Ab Jalostaja, asuntovuokraaja TVT Asunnot Oy, Mainostoimisto SST Oy, ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluita tuottava Arkea Oy ja perintätoimisto Lindorff Oy.

Hankkeen edetessä osallistujilla on myös yhteisiä kokoontumisia.

Ulkopuolinen asiantuntijayritys on Oy Well Being at Work Finland Ltd Ab, WbW, jonka keskeiseen iskuryhmään kuuluvat kokeneet työhyvinvoinnin tekijät: professori Jyrki Liesivuori ja dosentti Paula Naumanen.

– Työpaikoilla asiat ovat silloin hyvin, kun johto pitää henkilöstöä tärkeimpänä voimavarana – muutenkin kuin juhlapuheissa – ja huolehtii sen työhyvinvoinnista kaikin tavoin. Tämä mahdollistaa tuottavuuden ja menestymisen. Sekä johdon että työntekijöiden on sitouduttava työhyvinvoinnin kehittämiseen, Liesivuori sanoo.

Hänen mukaansa tyytyväisyys lisääntyy, kun työpaikalla on hyvä henki ja ihmisiä johdetaan ihmisinä, asiallisesti ja arvostaen.

– Liian monella suomalaisella työpaikalla luullaan, että esimies tai johtaja on maailman viisain, ja jätetään käyttämättä tärkeimmän ryhmän eli työntekijöiden tietämys. Heitä pitää kannustaa myönteiseen rooliin työn kehittämisessä. He eivät siis ole ”vain töissä”, vaan oman työnsä asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita.

Suomen keskeisiä kysymyksiä on tuottavuuden parantaminen. Liesivuoren mukaan työajan pidentäminen kuusi minuuttia päivässä on täysin lapsellinen ja järkyttävä keino siihen.

– Se ei tuo mitään hyvää, vaan päinvastoin ihmiset menettävät halunsa tehdä töitä paremmin.

Kepittäminen kuvastaa tietämättömyyttä, ja yhteiskunnassa ja työpaikoilla on opin paikka työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyden ymmärtämisessä ja kehittämisessä.

Sukelluksista ylöspäin

Hedmanin luotsaamalla perinteikkäällä Keskusautohallilla oli vielä joitakin vuosia sitten viisi toimipistettä ja henkilöstöä 160. Autoala sukelsi vuonna 2008 pahasti eikä ole vieläkään toipunut. Yksi yrityksen toimipisteistä on myyty ja yksi lakkautettu, eikä irtisanomisilta ja lomautuksilta ole voitu välttyä. Tällä hetkellä toimipisteitä on kolme, kolmella paikkakunnalla, ja työntekijöitä yhteensä 100, joista valtaosa on mekaanikoita.

– On selvää, että vaikeat kokemukset ovat koetelleet yhteishenkeä. Haluammekin löytää uudelleen Keskusautohallin hyvän hengen.

Tavoitteena on myös organisaatiomuutoksissa hämärtyneiden esimies- ja alaisvastuiden terävöittäminen: kuka kenenkin tiimissä työskentelee ja millä työnkuvalla. Tämä kehityskohde oli osittain tiedossa, mutta kirkastui lopullisesti, kun asiantuntijat haastattelivat hankkeen aluksi esimiehet ja työntekijät. Haastatteluissa kävi ilmi, että ihmisten on helpompi puhua ulkopuoliselle.

Yrityksen tilat ja työvälineet ovat hyvässä kunnossa, mutta silti sairauspoissaolot ja niiden kustannukset ovat nousseet. Niinpä niiden hallintaan halutaan uusia työvälineitä.

Yhdessä tekemisen meininkiä

Lauri Lunden aloitti Oy Lunden Ab Jalostajan toimitusjohtajana sukupolvenvaihdoksen jälkeen samaan aikaan viime marraskuussa, kun hankekin käynnistyi 145 työntekijän Turun yksikössä.

– Arvostamme suuresti Työsuojelurahaston tukea. Sillä oli merkittävä vaikutus, kun hankkeeseen lähtöä arvioitiin.

Lundenin mukaan ”konsulttiprojektit” ovat yleensä hyvin lyhyitä, ja kaikki suunniteltu hyvä ei useinkaan toteudu ikinä. Tämä hanke kestää vuoteen 2018. Lunden uskoo, että johdon ja työntekijöiden pitkä yhteistyö työn kehittämiseksi tuo tuloksia, joiden ansiosta työntekijä voi paremmin ja voi tehdä työtään entistä paremmin.

Yritys tavoittelee sairauspoissaolojen ja niiden kustannusten vähentämistä sekä vuorovaikutuksen lisäämistä niin johdon kuin henkilöstön ja eri osastojen kesken: yhdessä tekemisen meininkiä.

– Panostamme myös aloitetoimintaan. Kannustamme työntekijöitä kehittämisehdotuksiin ja palkitsemme niistä.

Hankkeet

Oy Lunden Ab Jalostaja: Elintarviketeollisuudessa tuottavuutta työhyvinvoinnin johtamisella. Kehittämisavustus.

Keskusautohalli Oy: Työhyvinvoinnin johtaminen osaksi autokaupan murroksen hallinta. Kehittämisavustus.

tsr.fi, hanke 115515

tsr.fi, hanke 115516

tsr.fi, hanke 115517

tsr.fi, hanke 116091

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.