Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Timo Koskinen
Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen.
Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut työelämä hyvä vai huono asia? Etätyön kannattajat puhuvat vapaa-ajan ja työn tasapainon uudesta ajasta, arjen helpottumisesta, turhan toimistolle tulemisen välttämisestä ja tehokkuuden kasvamisesta. Toisaalta työyhteisöjen merkityksen heikentyminen, esihenkilötehtävien vaikeutuminen ja jatkuvan etätyön haittapuolien esiin työntyminen ovat huolenaiheita.
Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Heijastusvaikutus koko työyhteisöön on ilmeinen, sillä esimerkiksi uusien työntekijöiden kiinnittyminen yhteisiin arvoihin ja työyhteisöön sekä mahdollisuus toisilta oppimiseen kärsivät osan tiimistä ollessa aina etänä.
Pitää huomata, että keskustelu etätyön ja lähityön suhteesta koskee vain osaa työssäkäyvistä. Esimerkiksi tehtaat, sairaalat, kaupat, julkinen liikenne ja turvallisuuden varmistaminen eivät pyöri ilman ihmisten fyysistä läsnäoloa ja niinpä työelämämme onkin tässä mielessä jakautunut.
Monet työyhteisöt ovat pystyneet sopimaan toimivista hybridityön malleista, mutta vastaavasti löytyy työpaikkoja, joissa asiaan suhtautuminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Lopulta työnantaja päättää, kuinka työtä suoritetaan, mutta parasta kuitenkin olisi, että ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua, syntyy yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa.
Elämme työelämän ihmiskoetta, jossa oikeita ja vääriä vastauksia on hyvin vaikea määritellä. Etätyökeskustelussa on vastakkain minä ja me -asetelma – kenties vahvemmin kuin muussa työelämäkeskustelussa. Etä- ja hybridityö ovat varmasti tulleet jäädäkseen, mutta mittakaava on vielä avoin. Kun käymme keskustelua etätyön roolista ja sen hyvistä ja huonoista puolista, muistetaan pitää omien tunteiden rinnalla myös faktoja ja avointa mieltä koko työyhteisön edusta.
Tästä Telma-lehdestä voit lukea muutoksista, joita koronapandemia on saanut aikaan työelämässä sekä ratkaisuista ja käytännöistä, joita työpaikat ovat muutoksen myötä ottaneet käyttöön. Hyviä lukuhetkiä!
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
