Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Koronapandemian jälkimainingit: Työelämän muutos ja sen vaikutukset
Kirjoittaja: Timo Koskinen
Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen.
Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana.
Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut työelämä hyvä vai huono asia? Etätyön kannattajat puhuvat vapaa-ajan ja työn tasapainon uudesta ajasta, arjen helpottumisesta, turhan toimistolle tulemisen välttämisestä ja tehokkuuden kasvamisesta. Toisaalta työyhteisöjen merkityksen heikentyminen, esihenkilötehtävien vaikeutuminen ja jatkuvan etätyön haittapuolien esiin työntyminen ovat huolenaiheita.
Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Heijastusvaikutus koko työyhteisöön on ilmeinen, sillä esimerkiksi uusien työntekijöiden kiinnittyminen yhteisiin arvoihin ja työyhteisöön sekä mahdollisuus toisilta oppimiseen kärsivät osan tiimistä ollessa aina etänä.
Lopulta työnantaja päättää, kuinka työtä suoritetaan, mutta parasta kuitenkin olisi, että ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua, syntyy yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa.
Pitää huomata, että keskustelu etätyön ja lähityön suhteesta koskee vain osaa työssäkäyvistä. Esimerkiksi tehtaat, sairaalat, kaupat, julkinen liikenne ja turvallisuuden varmistaminen eivät pyöri ilman ihmisten fyysistä läsnäoloa ja niinpä työelämämme onkin tässä mielessä jakautunut.
Monet työyhteisöt ovat pystyneet sopimaan toimivista hybridityön malleista, mutta vastaavasti löytyy työpaikkoja, joissa asiaan suhtautuminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Lopulta työnantaja päättää, kuinka työtä suoritetaan, mutta parasta kuitenkin olisi, että ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua, syntyy yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa.
Etätyökeskustelussa on vastakkain minä ja me -asetelma – kenties vahvemmin kuin muussa työelämäkeskustelussa.
Elämme työelämän ihmiskoetta, jossa oikeita ja vääriä vastauksia on hyvin vaikea määritellä. Etätyökeskustelussa on vastakkain minä ja me -asetelma – kenties vahvemmin kuin muussa työelämäkeskustelussa. Etä- ja hybridityö ovat varmasti tulleet jäädäkseen, mutta mittakaava on vielä avoin. Kun käymme keskustelua etätyön roolista ja sen hyvistä ja huonoista puolista, muistetaan pitää omien tunteiden rinnalla myös faktoja ja avointa mieltä koko työyhteisön edusta.
Tästä Telma-lehdestä voit lukea muutoksista, joita koronapandemia on saanut aikaan työelämässä sekä ratkaisuista ja käytännöistä, joita työpaikat ovat muutoksen myötä ottaneet käyttöön. Hyviä lukuhetkiä!
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita