Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Koronapandemian jälkimainingit: Työelämän muutos ja sen vaikutukset
Kirjoittaja: Timo Koskinen
Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen.
Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana.
Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut työelämä hyvä vai huono asia? Etätyön kannattajat puhuvat vapaa-ajan ja työn tasapainon uudesta ajasta, arjen helpottumisesta, turhan toimistolle tulemisen välttämisestä ja tehokkuuden kasvamisesta. Toisaalta työyhteisöjen merkityksen heikentyminen, esihenkilötehtävien vaikeutuminen ja jatkuvan etätyön haittapuolien esiin työntyminen ovat huolenaiheita.
Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Heijastusvaikutus koko työyhteisöön on ilmeinen, sillä esimerkiksi uusien työntekijöiden kiinnittyminen yhteisiin arvoihin ja työyhteisöön sekä mahdollisuus toisilta oppimiseen kärsivät osan tiimistä ollessa aina etänä.
Lopulta työnantaja päättää, kuinka työtä suoritetaan, mutta parasta kuitenkin olisi, että ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua, syntyy yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa.
Pitää huomata, että keskustelu etätyön ja lähityön suhteesta koskee vain osaa työssäkäyvistä. Esimerkiksi tehtaat, sairaalat, kaupat, julkinen liikenne ja turvallisuuden varmistaminen eivät pyöri ilman ihmisten fyysistä läsnäoloa ja niinpä työelämämme onkin tässä mielessä jakautunut.
Monet työyhteisöt ovat pystyneet sopimaan toimivista hybridityön malleista, mutta vastaavasti löytyy työpaikkoja, joissa asiaan suhtautuminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Lopulta työnantaja päättää, kuinka työtä suoritetaan, mutta parasta kuitenkin olisi, että ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua, syntyy yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa.
Etätyökeskustelussa on vastakkain minä ja me -asetelma – kenties vahvemmin kuin muussa työelämäkeskustelussa.
Elämme työelämän ihmiskoetta, jossa oikeita ja vääriä vastauksia on hyvin vaikea määritellä. Etätyökeskustelussa on vastakkain minä ja me -asetelma – kenties vahvemmin kuin muussa työelämäkeskustelussa. Etä- ja hybridityö ovat varmasti tulleet jäädäkseen, mutta mittakaava on vielä avoin. Kun käymme keskustelua etätyön roolista ja sen hyvistä ja huonoista puolista, muistetaan pitää omien tunteiden rinnalla myös faktoja ja avointa mieltä koko työyhteisön edusta.
Tästä Telma-lehdestä voit lukea muutoksista, joita koronapandemia on saanut aikaan työelämässä sekä ratkaisuista ja käytännöistä, joita työpaikat ovat muutoksen myötä ottaneet käyttöön. Hyviä lukuhetkiä!
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
