Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Suomalaisnuoret menestyivät ammattitaidon MM-kisoissa Lyonissa – ”Tunnelma oli käsinkosketeltava”
Kirjoittaja: Katarina Cygnel-Nuortie
Kuvaaja: Worldskills ja Harri Hinkka
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Lyonissa syyskuussa 2024 pidetyt ammattitaidon MM-kisat, WorldSkillsit, kokosivat yhteen 1 333 alle 23-vuotiasta nuorta 66 eri maasta ja kaikista maanosista. 62 kilpailulajia edusti ammatillisen koulutuksen eri ammatteja lähihoitajasta hitsaajaan ja kokista putkiasentajaan.
Kilpailijat tekivät kisatehtäviä neljä päivää. Koko ajan kilpailija on valtavan henkisen paineen alla, tuomareiden tarkasteltavana ja katsojien silmäparien ulottuvissa – vierailijoita tapahtumassa kävi yli 140 000.
– Siinä missä 100 metrin juoksijan kisa kestää 10 sekuntia, tämä kestää päiviä. Panostamme siksi täällä Tredussa henkisen puolen kehittämiseen ammattilaisten vetämien mielikuvaharjoitusten avulla, kertoo Tampereen seudun ammattiopisto Tredun talotekniikan lehtori Tommi Mäntylä.
Eksperttien tehtävä oli paitsi oman kilpailijan valmentaminen ja tukeminen myös tuomarointi itse kisassa.
Mäntylä toimi kisaan osallistuneen Mikko Motinin lähivalmentajana sekä kisaan mukaan lähtevänä eksperttinä. Toisen Tredun kisaajan, tamperelaisen Toivo Särkkisen, ekspertti oli laboratoriopuolen opettaja Petra Gynther Espoon Omniasta.
Eksperttien tehtävä oli paitsi oman kilpailijan valmentaminen ja tukeminen myös tuomarointi itse kisassa.
– Huikea tapahtuma, ihan kuin olisi ollut olympialaisissa! Iso areena, joissa oli avajaiset ja päättäjäiset. Siellä sai sellaisen kisahuuman päälle, Petra Gynther sanoo.
Aika isoin haaste
Modulit eli kisatehtävät piti saada valmiiksi määräajassa. Tehtävät olivat salaisia, ja kilpailijat saivat ne nähdäkseen vasta kilpailun alkaessa.
Plumbing and Heating -lajissa kilpaillut Mikko Motin teki neljän päivän aikana vaativia LVI-asennuksia, joita olivat ilma-vesilämpöpumpun asennus, käyttövesiputkistojen asennus, lämmitysjärjestelmän asennus, viemäri- ja saniteettilaitteiden asennus sekä kalustaminen. Chemical Laboratory Technology -lajissa Toivo Särkkinen valmisteli liuoksia ja käsitteli näytteitä sekä suoritti mittauksia erilaisilla analyysilaitteilla.
– Aika oli heittämällä suurin haaste. Ei ollut aikaa tehdä tehtäviä niin tarkkaan, kuin olisi halunnut, Särkkinen sanoo.
– Jossain kohdassa oli pakko oikaista, että saa työn valmiiksi. Siksi tuli tehtyä pari tyhmää virhettä, Motin komppaa.
Särkkinen lähti kylmiltään mukaan kansainväliseen kilpailutoimintaan. Motinin kisapolku taas on ollut pitkä jo ennen WorldSkillsejä.
Aikapaineesta huolimatta Motinilla oli kotiin tuomisena 9. sija 26 kilpailijan joukosta ja keskivertoa paremmasta suorituksesta myönnetty Medallion for Excellence.
Toivo Särkkinen pokkasi omassa lajissaan hopeaa eli 2. sijan yhdeksän kilpailijan joukosta.
– Hauskinta oli, että itävaltalainen Stefan Moser, jonka kanssa harjoittelin kisatehtäviä viime kesänä, tuli kolmanneksi. Hän voitti minut harjoituskisassa, mutta nyt minä vein voiton, Särkkinen kertoo.
Särkkinen lähti kylmiltään mukaan kansainväliseen kilpailutoimintaan. Motinin kisapolku taas on ollut pitkä jo ennen WorldSkillsejä.
Erilaiset kisapolut: Toivo
Marraskuussa 2023 koulupäivän jälkeen opettaja lähestyi Toivo Särkkistä kiireisellä kysymyksellä: Lähtisitkö WorldSkillseihin Lyoniin syyskuussa 2024?
Laboratoriolajiin aiemmin valittu kilpailija oli estynyt osallistumasta, ja nyt oli aivan viimeinen hetki löytää hänen tilalleen toinen kilpailija.
Särkkinen oli kyllä kuullut jo opintojen alussa ammattitaidon SM-kisoista Taitajista ja kansainvälisistä EuroSkills EM- ja WorldSkills MM-kisoista, mutta ei mieltänyt itseään niin kilpailuhenkiseksi, että olisi itse aktiivisesti hakeutunut kisapolulle.
Kisa ei tuntunut niinkään kilpailulta toisia vastaan, vaan enemmän kilpailulta itseä vastaan.
Mutta kun nyt kerran suoraan tultiin kysymään, hän päätti lähteä.
– Jälkeenpäin ajatellen olisin hyvin voinut lähteä mukaan jo aiemmin. Kisa ei tuntunut niinkään kilpailulta toisia vastaan, vaan enemmän kilpailulta itseä vastaan. Kannustankin kaikkia ammattiin opiskelijoita lähtemään mukaan kisatoimintaan, jos yhtään haluaa näyttää mitä osaa ja mihin pystyy.
Vuoden 2024 alussa Särkkinen tapasi ensimmäistä kertaa eksperttinsä Petra Gyntherin ja aloitti käytännön harjoittelut Tredun tiloissa lähivalmentaja Ari Hipelin kanssa.
Keväällä Suomen ammattitaidon SM-kisojen eli Taitajat-tapahtuman yhteydessä hän harjoitteli kisatehtäviä yhdessä Itävallan edustajan Stefan Moserin kanssa.
Moser vei vielä silloin voiton Särkkisestä, mutta Lyonin MM-kisoissa kaksikon osat vaihtuivat.
Erilaiset kisapolut: Mikko
Mikko Motinin kisaputki alkoi vuonna 2021, jolloin hän pääsi oman oppilaitoksen karsintojen kautta Taitajat-tapahtumaan ammattitaidon SM-finaaliin Ouluun ja sijoittui neljänneksi.
Porin Taitajat-finaalissa seuraavana vuonna tuli kultaa.
– Valmistuin ammattiopistosta perustutkintoon keväällä 2022 ja lähdin heinäkuussa inttiin. Syksyllä minua pyydettiin EM-karsintaan EuroSkillseihin. Treenasin intin ohessa sen mitä pystyin ja sain paikan EM-kisoihin, jotka pidettiin Gdanskissa syyskuussa 2023.
Kaikki läheiset olivat katsomassa, kun kilpailin viimeistä kertaa. Se tuntui hienolta.
Kotiin tuomisina oli 7. sija viidentoista joukosta ja Medallion for Excellence tunnustuksena keskivertoa paremmasta suorituksesta.
– Hampaankoloon jäi tunne, että pystyisin vielä parempaan. Kun minua sitten pyydettiin lähtemään WorldSkillseihin, totesin, että kyllä mä sinne lähden.
Motin treenasi kisoja varten töiden ohessa ja harjoitteli kotimaan Taitajat-kisojen yhteydessä tehtäviä. Juhannusviikolla 2024 hän leireili Ranskan Choletissa kymmenen muun maan kisaajien kanssa.
– Pääsin tutustumaan ranskalaisiin työkaluihin ja työtapoihin. Asennusmenetelmät poikkeavat jonkin verran: esimerkiksi kupariputken pehmytjuottoa ei tehdä Suomessa enää ollenkaan. Ja putket jätettiin seinän sisään, mikä on Suomessa vanhanaikaista.
MM-kisoissa Lyonissa Motinilla oli tukenaan oman ekspertin lisäksi kymmenpäinen perheenjäsenten ja muiden läheisten tukijoukko:
– Kaikki läheiset olivat katsomassa, kun kilpailin viimeistä kertaa. Se tuntui hienolta, Motin sanoo.
Hyödyt ammattioppilaitoksille
Taitajien SM-, EM- ja MM-kisoihin osallistuminen on oppilaitokselta iso taloudellinen panos, sillä oppilaitos maksaa eksperttien ja kilpailijoiden kisapaketit Skills Finland ry:lle. Yrityssponsoreilta saadaan muun muassa työkaluja ja työvaatteita.
– Yleensä keskitytään heikompien oppilaiden tukemiseen, mutta kyllä huippujakin pitää voida tukea. Tavoitteenamme on myös nostaa koulutuksen laatua ja ammatillisen opiskelun merkityksellisyyttä, sanoo Tredun kilpailupäällikkö Katja Pynnönen-Aaltonen.
Osana kilpailutoimintaa tehdään tutkintoja tai tutkinnon osia. Tredussa kansallisista Taitajien SM-kisoista kertyy opintopisteitä perustutkintoon, EM- ja MM-kisoista ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon.
Oli ihanaa kuulla, miten muualla opetetaan.
Pynnönen-Aaltonen pitää kilpailutoimintaa upeana mahdollisuutena myös henkilöstölle. Kansainvälisistä kisoista poikii oppilaitosten välistä yhteistyötä ja -hankkeita.
Ensimmäistä kertaa eksperttinä mukana ollut Omnian Petra Gynther iloitsi mahdollisuudesta tutustua ulkomaisiin kollegoihin.
– Oli ihanaa kuulla, miten muualla opetetaan. Meidän lajissamme monet vastustajat olivat korkeakoulutasoisia opiskelijoita. Nyt nähtiin, että meidän ammatillinen perustutkintomme antaa hyvä pohjan käytännön työlle, Petra Gynther sanoo.
Tykkään siitä, että pystyn auttamaan nuoria.
Tredun Tommi Mäntylä on Taitajat-konkari jo vuodesta 2008:
– Tuomme kaikki kisoissa vaadittavat uudet tekniset järjestelmät normiopetukseen eli kaikki opiskelijamme saavat ne työkalupakkiinsa. Tykkään siitä, että pystyn auttamaan nuoria. He ovat niitä uusia huipputekijöitä ja -yrittäjiä, jotka vievät jatkossa Suomen eteenpäin, Mäntylä sanoo.
– Tommilta olen saanut erittäin paljon hyviä neuvoja sekä omaan alaan että elämään liittyen. Olen kiitollinen ekspertin antamasta panostuksesta, sille se vaatii erittäin paljon sitoutumista asiaan. Hän tekee sitä normityön ohella, Motin kiittää Mäntylää.
Mitä seuraavaksi, Mikko ja Toivo?
Vaikka oma kisapolku on nyt kuljettu loppuun, Mikko Motin aikoo olla mukana Taitajissa myös jatkossa.
– Haluan toimia aluksi ainakin jonkinlaisena valmentajana ja tukihenkilönä uusille kisaajille. Osaan entisenä kisaajana kertoa asioita, joita eksperteille ei välttämättä tulisi mieleen. Kävinkin jo tänä vuonna kertomassa tredulaisille omasta kisapolustani.
Motinin ammatillinen osaaminen on karttunut kilpailutoimintaan pakollisena liittyvien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamisen myötä.
– Ehkä haen ammattikorkeakouluunkin vielä joskus. Mutta sitä ennen haluan saada lisää käytännön työkokemusta. Tykkään tosi paljon nykyisestä työstäni Rautajärven LVI:ssä. Pienessä firmassa pitää pystyä tekemään kaikenlaisia hommia. Millään ei voi osata kaikkea, joten oppiminen jatkuu varmasti koko työuran ajan.
Pääsin erityishaun kautta suoraan ammattikorkeakouluun toisen vuoden opiskelijaksi.
Toivo Särkkinen aloitti syksyllä täysipäiväiset laboratoriotekniikan insinöörin opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa.
– Suoritin Tredussa 30 opintopisteen edestä amk-opintoja, ja pääsin erityishaun kautta suoraan ammattikorkeakouluun toisen vuoden opiskelijaksi. Olisikin ollut tylsä käydä läpi uudestaan kaikki ensimmäisen vuoden, jo ammattiopinnoista tutut jutut. Toivoisin, että kaikilla olisi samanlainen mahdollisuus väyläopintoihin, sillä tämä on ollut tosi hyvä juttu.
Myös Särkkistä kiinnostaa olla jatkossa jollain tavalla mukana vaikkapa tuomaroimassa SM-kisoissa tai kansainvälisissä kisakuvioissa.
– Olen aina ollut kiinnostunut muista kulttuureista, ja Lyonissa tajusin, kuinka mukavaa on tavata ihmisiä eri puolilta maailmaa.
WorldSkills Lyon 2024
Ammattitaidon MM-kilpailut WorldSkills järjestetään joka toinen vuosi vuorovuosin EuroSkills EM-kilpailun kanssa. Syyskuussa 2024 WorldSkillsit olivat Ranskan Lyonissa.
Suomen virallinen 22 kilpailijan ammattitaitomaajoukkue osallistui Lyonissa 20 lajiin.
Toivo Särkkinen voitti hopeaa Chemical Laboratory Technology -lajissa.
Plumbing and Heating -lajissa kilpaillut Mikko Motin ja 10 muuta Suomen kilpailijaa palkittiin lajin keskitasoa paremmasta suorituksesta.
Seuraavat WorldSkills MM-kisat pidetään Kiinan Shanghaissa syyskuussa 2026. EuroSkillseissä kisataan seuraavan kerran Tanskan Herningissä syyskuussa 2025
Skills Finland ry lähettää Suomen ammattitaitomaajoukkueen EM- ja MM-kilpailuihin ja järjestää ammattitaidon vuotuiset SM-kisat Taitajan yhdessä eri koulutusjärjestäjien kanssa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
Tekoäly on tunkeutunut työelämään laajemmin ja nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan muutama vuosi sitten. Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, pelkoja ja kysymyksiä. Siihen liittyy myös riskejä ja haasteita, joista työpaikalla kannattaa keskustella. Tekoälyn käytön lisääntyessä nousevat keskiöön kysymykset eettisyydestä, tietosuojasta ja avoimuudesta. Kenelle kuuluu vastuu päätöksistä, joita tekoäly tekee? Vai pitäisikö sen antaa tehdä päätöksiä lainkaan? Miten
