Kun osaa kuunnella kehonsa sensoreita jo varhaisessa vaiheessa, onnistuu ongelmien korjaaminen vielä lyhyessä ajassa, toteaa Susanna Rahkamo. – Jos kehon antaa mennä juntturaan, remontti vie aikaa kuukausitolkulla. Ja jos se menee ihan tilttiin, kuluu palautumiseen jopa vuosia.

Rahkamo on oppinut itsensä kuuntelun 30 vuotta kestäneen urheilu-uransa aikana. Vuosien kovan työn huipentumina hän voitti yhdessä Petri Kokon kanssa jäätanssin Euroopan mestaruuden, saavutti MM-hopeamitalin ja teki vielä näyttävän uran ammattiurheilijana. Uran määrätietoinen rakentaminen vei hänet 15 vuodeksi ulkomaille – Saksaan, Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Menestys kehitti hänestä taiteellisen johtajan kansainvälisiin näytöksiin ja TV-tuotantoihin. Tuottajana hän oppi kokoamaan ja johtamaan monikansallisia projektiorganisaatioita.

Nyt kotimaa on ollut elämän keskus jo vuosia. Lähimmässä piirissä on perhe: lapset ja jäätanssipartnerista aviomieheksi muuntunut Petri, joka sukkuloi maailmalla teknologia-alan johtotehtävissä. Työssään Rahkamo konsultoi yritysjohtoa ja henkilöstöä, kun nämä etsivät avaimia luovuuteen ja uskallukseen uudistua.

Toimitusjohtajana tietoisuus

Rahkamo käyttää valmennuksissaan Pentti Sydänmaanlakan väitöskirjaan perustuvaa mallia Oy Minä Ab. Sen osastoja ovat keho, mieli, tunteet, arvot ja työ, ja niitä johtaa toimitusjohtajana tietoisuus.

– Mitä paremmin tunnet omat osastosi, sitä paremmin pystyt niitä johtamaan. Osastot toimivat kukin omassa tahdissaan. Joskus on kehon osasto vähän paremmassa mallissa, joskus taas työn. Strategisesti painotetaan tilanteen mukaan eri osastojen sisältöä, mutta mikään niistä ei saa romahtaa. Kaikkia näitä leikkaa uudistuminen, hän kuvaa.

”Kunhan työympäristö rohkaisee kokeilemaan, yhä useampi ihminen uskaltaa käyttää luovuuttaan ja onnistua.”

Rahkamo ei halua erotella hyvinvointia ja työhyvinvointia, koska emme voi jakaa persoonaamme työ- ja kotiminään. Siksi hän puhuu yksinkertaisesti hyvinvoinnista, jonka rakennuspuita ovat juuri keho, mieli, tunteet ja arvot sekä tekeminen. Onpa kyse kehosta, työstä tai tunteista, mikään ei ole staattisessa tilassa, vaan kaikkia niitä pitää koko ajan kehittää. Oy Minä Ab:n osastot tukevat onneksi toisiaan.

– Jos työt sakkaavat, kehollisuudesta voi löytyä apua. Kun nukkuu, syö ja liikkuu hyvin, vapautuu energiaa. Mielen puolella voi aina rakentaa kokonaisuutta uudelleen, aikatauluttaa, karsia ja jäsentää. Se taas tuo työhön aineksia selvitä. Tunteiden osastolla on pidettävä huolta siitä, että nauraa riittävästi. Kun asiat menevät sykkyrään, nauru loppuu. Silloin on aktiivisesti haettava naurun paikkoja, mentävä katsomaan vaikka stand up -komiikkaa tilanteen laukaisemiseksi.

Levosta liian helppo varastaa

Rahkamon mukaan levon merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa, sillä kehon hyvinvoinnissa juuri levosta on liian helppo varastaa. Urheilu-uraltaan hän oppi, ettei itsestään saa irti sataa prosenttia harjoituksissa, jos on nukkunut huonosti. Silloin pystyy vain 85-prosenttiseen suoritukseen, mikä ei riitä maailman kärkeen.

Oman kehon lukutaito ei Rahkamollekaan ollut helppo oppi, pikemminkin karvaiden kokemusten jalostama taito.

– Kun on motivoitunut, ei kovaa tekeminen ole vaikeaa. Paljon vaikeampaa on rytmittää harjoittelu ja tehdä vähemmän. Tehdä kevyempiä viikkoja samaan aikaan, kun vieressä kilpailijat tekevät vahvaa harjoitusta. Se on henkisesti paljon kovempi paikka. Mutta riittävä lepo oli toisaalta oleellista, että pystyi taas saamaan tehoja irti. Kun rytmityksen on kantapään kautta oppinut, se pysyy mielessä. Vien oppia valmennuksissani työelämään.

Itsensä johtaminen ja itsetuntemus ovat Rahkamosta todella tärkeitä. Kukaan muuhan ei voi toisen sensoreita lukea, vaikka kaikenlaisia mittareita onkin.

– Voit hyvin, kun olet tietoinen siitä, mitä sinulle kuuluu, mitä sinun kannattaa tehdä ja mikä sinulle sopii. Hyvinvoivat ihmiset ovat yhteistyökykyisempiä ja innostuneempia. Aina voi sanoa, että innostukaa. Mutta miten innostua, jos takki on tyhjä?

Susanna Rahkamo tutkii ja työstää luovuutta ja menestystä eli huippuosaamista ja miten luovuus siinä ilmenee.

Itsenäisiä ratkaisuja yhteisin arvoin

Rahkamo nostaa arvot elintärkeiksi työhyvinvoinnille. Jokaisen tule etsiä omalta kannaltaan mielekästä elämää.

– On olennaista sisäistää, miksi juuri tämä työ on minusta merkityksellistä ja tämä toimintapa sopii minulle, miksi tämä on minun juttuni.

Kiihtyvää vauhtia muuttuvassa maailmassa työyhteisöt ja sen yksilöt tarvitsevat kirkkaan vision, jota kohti mennä. Tapa toimia kohti yhteistä päämäärää rakentuu yhteisistä arvoista, joiden merkityksen jokainen tunnistaa omassa työssään.

– Yksilöllä on silloin työkaluja itsenäisten ratkaisujen tekemiseen, koska arvot antavat niihin avaimet.

Jos omat arvot eivät sovi työpaikan arvoihin, on yhtälö Rahkamon mielestä mahdoton. Sellaisessa työpaikassa ei kannata olla, jossa koko ajan joutuu polkemaan omia arvojaan. Elämä on niin lyhyt, että sen pitää olla merkityksellistä.

Rahkamo kannustaa jokaista pohtimaan, mitä elämältään haluaa. Mikä on oma visio omasta elämästä?

– Tämä on yksi malli, jolla työstää matkaansa eteenpäin. Se tarjoaa selkeyttä, jolloin voi tarttua hetkeenkin sopivassa tilanteessa. Uudistumista auttavat hyvä itseluottamus ja uskallus tehdä, mitä itse ajattelee.

Sitkeimmät jaksavat alansa huipulle

Tie Oy Minä Ab:n toimitusjohtajaksi voi olla kuoppainen. Sellainen on matka urheilumaailmankin huipulle. Molemmissa tapauksissa päämäärätietoisuus ja sitkeys palkitaan.

– Urheillessa joutui monta kertaa pohdiskelemaan, onko oikealla uralla. Epäilyn hetkinä totesimme yhdessä, ettei tämä voikaan olla helppoa. Jos olisi, porukkaa matkalla huipulle riittäisi parijonossa. Vastoinkäymiset karsivat joukkoa matkalla. Itse asiassa terävimpään kärkeen eivät välttämättä yllä parhaat vaan sitkeimmät, Rahkamo pohtii.

”Voit hyvin, kun olet tietoinen siitä, mitä sinulle kuuluu, mitä sinun kannattaa tehdä ja mikä sinulle sopii.”

Pienestä maasta ei jäätanssin huipulle nousta samalla tavalla kuin Venäjältä tai Kanadasta. Toisaalta parilla Rahkamo-Kokko ei ollut paljon niitä, jotka olisivat sanoneet, mitä pitää tehdä. Pari teki, miten itse parhaaksi näki, myös virheet itsenäisesti.

– Saimme hääriä aika rauhassa. Valitsemamme tyyli, joka ei ollut tuomareita kosiskeleva, ei varmastikaan olisi avannut meille porttia kansainvälisille kilpa-areenoille esimerkiksi Englannissa, jossa lajilla on laaja kilpailijajoukko ja pitkät perinteet.

Pari sai rajoja koettelevasta tyylistään tahtomattaankin kauhukakaramaisen maineen. Kun tuomarit epäröivät liputtaa erilaisen puolesta ja ura jumittui, pari uskalsi uudistua ja kehittää tyyliään. Markkinointikampanjalla, johon he saivat mukaan Nokian ja Saabin, he brändäsivät itsensä osaksi kansainvälistä laatua. Aitoudellaan he saivat myös yleisön innostumaan suunnastaan.

Rohkeus ja luovuusn kavereita keskenään

Rahkamo korostaakin, että huippu-urheilu antaa paljon urapolulle työelämässä.

– Myös työssä luovuuden ja menestymisenkin iso osa on rohkeus. Uskon, että ihmisillä on paljon loistavia ideoita, mutta heiltä puuttuu rohkeus toteuttaa niitä. Kunhan työympäristö rohkaisee kokeilemaan, yhä useampi ihminen uskaltaa käyttää luovuuttaan ja onnistua.

Valmentaessaan yksilöitä työyhteisöissä Rahkamo luottaa ihmisten omaan sisäiseen tietoon.

– Ihmiset ovat parhaita itsensä asiantuntijoita. Coachingin keinoin päästään siihen, että ihminen voi itse löytää ratkaisunsa. On myös uskallettava rohkaista valmennettavia muutokseen.

Huippuosaamisesta syntyy väitöskirja

Rahkamo viimeistelee parhaillaan Aalto-yliopistoon väitöskirjaansa, jossa hän kuvaa huippuosaamisen prosessia. Miten huippuosaaminen kehittyy ja mihin siinä tarvitaan luovuutta?

– Kun tulet ihan maailman ykköseksi, sinun täytyy tehdä jotain aivan eri tavalla. Nyt tutkin, mistä se erilainen oikein muovautuu. Väitän, että sitä voidaan kutsua luovuudeksi. Huippuosaaja saa ajatussykäyksiä ja kohtaa kipinöintiä pitkin matkaa. Ne ovat pieniä oivalluksia, joista kehittyy jotain aivan uutta.

Menestynyt nainen elää arkeaan muiden lailla. Perheen, työn, tutkimuksen ja luottamustoimien yhdistäminen onnistuu välillä paremmin ja välillä huonommin.

– Kun tuntuu, ettei tämä toimi lainkaan, täytyy tehdä toisenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi nyt, kun teen väitöskirjaani, karsin muita asioita vähemmälle. Niin oli tehtävä urheilijanakin.

Kun aktiiviura päättyi, Susanna Rahkamo kertoo kroppansa olleen niin lopussa, että kovin juttu, johon se taipui, oli pilatesharjoitus. Ei voinut tehdä sellaista, mikä olisi kuormittanut kehoa.

Kansainvälisiin luottamustoimiin

Taitoluistelu on taitajalleen yhä rakas laji, mutta luistimille hän ei enää hevin lähde. Kun on joskus ollut paras, ei tunnu miltään olla vain hyvä.

– Pelaan mieluummin huonosti tennistä kuin luistelen osaamatta asioita entiseen malliin. Kyllä se ura on 30 vuodessa viety päätepisteeseen.

Nyt Rahkamo keskittyykin luottamustoimiin. Hän on Suomen olympiakomitean varapuheenjohtaja ja Euroopan olympiakomitean Olympic Culture and Legacy -komitean puheenjohtaja. Se on hänen ensimmäinen kansainvälinen luottamustehtävänsä urheilun parissa.

– Pidän tehtävästä, sillä se tarjoaa aivan uudenlaisen perspektiivin. Olen tähän asti voinut katsoa urheilumaailmaa minulle niin rakkaan taitoluistelun näkökulmasta sekä urheilijana, koreografina että Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Nyt näen urheilun entistä laajemmasta ikkunasta.

Rahkamo haluaa selvittää, mitä urheilu jättää yhteiskuntaan ja mitä se tuo.

– Näen, että urheilussa on paljon innostavaa, jota viedä eteenpäin tulevaisuudessa. Voin nyt tehdä urheilun hyväksi jotakin merkittävää ja antaa takaisin yhteiskunnalle.