Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Shenzhen – Kiinan piilaakso

Yleinen

22.02.2018

Kuvateksti: Kiinalaiset ovat edelläkävijöitä verkko-ostamisessa ja mobiilimaksamisessa. Sensuurista huolimatta he ovat myös aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä.

Kiinan tehdasteollisuuden keskus Shenzhen käy läpi rakennemuutosta. Siitä halutaan kehittää uusi, korkean teknologian ja innovaatioiden piilaakso.

Erja-Liisa Lappalainen pujottelee tottuneesti Dafenin taiteilijakorttelin kapeilla kujilla, Shenzhenissä. Pienten putiikkien seinät on koristeltu tauluilla, joita taitelijat maalaavat paikan päällä. Taiteilijakortteli on väriläiskä pilvenpiirtäjien, ostoskeskusten ja kolossaalisten kerrostalokortteleiden hallitsemassa katukuvassa.

– Täällä on aidon ja alkuperäisen Shenzhenin tunnelmaa, Lappalainen huokaa.

Nykyään Shenzhen on Kiinan suurimpia kaupunkeja. Se on muuttunut neljän vuosikymmenen aikana pienestä kalastajakylästä valmistusteollisuuden keskukseksi.

Sallin liiketoimintajohtaja Erja-Liisa Lappalainen muutti töihin Shenzeniin kaksi vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan kauppa- ja valtiotieteiden maisteri ja puhuu mandariinikiinaa.

Tehdastyön perässä on tulvinut väkeä maaseudulta ja muualta maasta: vanhemmat tulevat ansaitsemaan rahaa, ja lapset jäävät isovanhempien luo kotikyliin. Väkimääräksi arvioitiin 2000-luvun alussa seitsemisen miljoonaa. Nyt se on hurjimpien arvioiden mukaan 18 miljoonaa. 90 prosenttia väestöstä on kotoisin muualta maasta.

– Täällä ihmisillä on aika kovat arvot. He tulevat tänne tekemään rahaa, ja usein tuntuu, ettei heidän elämässään ole juuri muuta kuin työnteko, Lappalainen kuvailee nykykiinalaista elämänmenoa.

“Ihmiset tulevat tänne tekemään rahaa.”

Taiteilijaelämästä paluu normiarkeen tapahtuu nopeasti. Keskiluokkaiset shenzheniläisnuoret istuvat Starbucks-kahviloissa lipittäen frappuccino-juomiaan ja räpläten älypuhelimiaan. He rakastavat yhdysvaltalaisbrändejä, mutta Kiinan keskushallinnon sensuurin takia he käyttävät Wechatiä amerikkalaisten some-sovellusten sijaan.

– Se on kiinalaisten oma vastine WhatsAppille ja Facebookille, Lappalainen kertoo.

Sovellus on lähes miljardilla aktiivisella käyttäjällään Kiinan suurin sosiaalinen media, johon on yhdistetty myös mobiilimaksu- ja verkkokauppapalvelut.

Sen on kehittänyt sovellusjätti Tencent, jonka pääkonttori sijaitsee Shenzhenissä, kuten myös yhä useamman muunkin kiinalaisen IT- ja hi-tech-yrityksen.

Shenzhenin tavoitteena on kehittyä korkean teknologian keskukseksi, ja monet puhuvat siitä Kiinan piilaaksona.

Hi-Tech Parkissa kaupunkipyörä on suosittu kulkuneuvo. Ne voi varata ja maksaa mobiilisovelluksella.

Viimeisten viiden vuoden aikana lähes parikymmentä tuhatta tehdasta onkin sulkenut ovensa. Vanhentuneita teollisuusalueita raivataan, ja tilalle rakennetaan toimistotorneja kasvavalle asiantuntijajoukolle. Tehdastuotantoa siirtyy tuotantokustannusten nousun ja keskushallinnon rakennepolitiikan takia muualle maahan ja ulkomaille.

Yhtenä tuotannontekijänä ovat tietysti työvoimakustannukset. Vaikka länsimaissa Kiinaa pidetään edelleen halvan työvoiman maana, palkkataso on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana: vähimmäispalkat ovat nousseet 90 eurosta 270 euroon ja teollisuuden keskipalkat 230 eurosta 610 euroon kuukaudessa. Vastaavasti työvoimakustannus esimerkiksi naapurimaassa Vietnamissa on noin 160 euroa kuukaudessa.

Shenzen on Kiinan vauraimpia kaupunkeja. Väkimäärän nopea kasvu ja Hongkongin läheisyys ovat nostaneet asuntojen hinnat korkealle.

Tehdasteollisuus pitää silti pintansa

Kello tulee 12.30. Valot salolaisen laturivalmistajan, Salcompin toimisto- ja tuotantotiloissa Furongin teollisuusalueella sammuvat lounastunnin ajaksi. Osa työntekijöistä jää ottamaan päiväunet, loput lähtevät syömään.

Puolen tunnin ajan tehdasalueen kymmenissä eri kanttiineissa käy kova kuhina, kun ravintoloitsijat ruokkivat monituhatpäisen työntekijäjoukon. Paistettua riisiä kasviksilla ja kanalla valmistuu kuin liukuhihnalta. Kun syö nopeasti, ehtii vielä torkuille.

Täsmällisesti tunnin kuluttua valot syttyvät ja tuotanto jatkuu. Tehdassalin lattiat kiiltävät puhtauttaan, ja niihin on teipattu selvät kulkureitit ja rajat. Tuotantotyöntekijät istuvat pitkissä riveissä keskittyneinä työtehtäviinsä. Tuotannon esimies Barry Ye työskentelee viidettä vuotta Salcompin palveluksessa. Hän vastaa toisen kerroksen tuotannosta.

– Haasteellisinta työssäni on laadunvalvonta. Se on meille kaikkein tärkeintä, Ye kuvailee.

Tuotannon esimies Barry Ye on tyytyväinen työhönsä Salcompilla. “Meillä on hyvä tiimihenki tehtaan johdosta lattiatasolle asti”, Ye kehuu.

Salcomp on maailman suurin laatulatureita matkapuhelimiin ja älylaitteisiin valmistava yhtiö. Sen tarina lähti liikkeelle Nokian sopimusvalmistajana, mutta nyt sen asiakkaita ovat maailman johtavat matka- ja älylaitejätit.

Salcomp työllistää Shenzhenin tehtaallaan yhteensä 6 000 työntekijää, ja tehdas onkin yhtiön suurin tuotantolaitos. Muut tehtaat sijaitsevat Brasiliassa ja Intiassa, tuotekehitysyksiköt taas Salossa, Shenzhenissä ja Taipeissä. Yhteensä yhtiö työllistää 13 500 työntekijää.

Barry Ye asuu vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä työpaikastaan. Asuminen Shenzhenissä on kallista. Esimerkiksi yhden makuuhuoneen asunnon vuokra kaupungin keskustassa maksaa 390–850 euroa kuukaudessa, keskustan ulkopuolella 260–520 euroa.

Valtaosa muualta tulleista tehdastyöntekijöistä asuu tehtaiden asuntoloissa.

Valtaosa muualta maasta tulleista tehdastyöntekijöistä asuu tehtaiden asuntoloissa. He jakavat huoneen muutaman muun työntekijän kanssa.

Keittiöitä asuntoloissa ei useinkaan ole, sillä ruokahuolto tapahtuu kanttiineissa.

Työntekijöiden elämä pyörii tehtaan ja työn ympärillä. Työpäivän jälkeen he voivat osallistua erilaisten kerhojen toimintaan. Tarjolla on esimerkiksi elokuvailtoja ja puulaakijalkapalloa.

Salcompin suurin tehdas Shenzenissä työllistää 6 000 työntekijää, joista valtaosa on muualta maasta tulleita naisia. Työ on vuorotyötä ja säännöllinen viikkotyöaika 40 tuntia.

Kiinalainen pukeutuu Pradaan

Työorientoituneille shenzheniläisille suurin vapaa-ajan huvitus on kuitenkin shoppailu ja hengailu kaupungin lukuisissa ostoskeskuksissa ja merkkitavaraliikkeissä. Kaupungista löytyvät kaikki maailman kalleimmat luksusmerkit, oli sitten kyse vaatteista, asusteista tai autoista.

Näyteikkunaostokset ovat kuitenkin nopeasti siirtymässä älypuhelimiin. Kiinalaiset ovat hullaantuneet verkko-ostoksiin, joista puolet tehdään mobiilisovelluksilla. Niillä on kätevämpi selata ja maksaa kuin tietokoneilla.

Kiinalaiset ovat hullaantuneet verkko-ostoksiin, joista puolet tehdään mobiilisovelluksilla.

Suurin markkinapaikka on Taobao, jossa shoppailukokemuksen personointi on viritetty huippuunsa. Sovellus analysoi jatkuvasti asiakkaan käyttäytymistä, jotta hän löytäisi etsimänsä helpommin ja nopeammin. Maksu tapahtuu mobiilimaksupalvelu Alipayn kautta, joka takaa, että raha ei liiku, ennen kuin kumpikin osapuoli on tyytyväinen.

Siinä missä Black Friday ja Cyber Monday ovat kovia juttuja Yhdysvalloissa, kiinalaiset ryntäävät verkkokauppoihin marraskuun 11. päivä. Silloin on verkkokauppa Alibaban luoma Singles’ Day, joka on maailman suurin verkkomyyntipäivä. Sen bruttomyynti oli viime vuonna 17 miljardia dollaria, kun taas Black Fridayn myynti oli kolmisen miljardia.

Shoppailu on kiinalaisille ajanvietettä. Vanhat rouvat ovat näyteikkunaostoksilla MixC-ostoskeskuksen luksusputiikeissa.

Istumaterveys on outo asia

Palataan Erja-Liisa Lappalaiseen. Hän työskentelee rautalammilaisen satulatuolivalmistajan, Salli Systemsin johtajana Shenzhenissä ja vastaa Aasian ja Tyynenmeren liiketoiminnasta.

Sallin perustajan, Vessi Jalkasen keksimällä satulatuolilla, jossa on kaksiosainen istuin, on useita terveyttä edistäviä vaikutuksia tuki- ja liikuntaelinten terveydestä parempaan verenkiertoon ja suolistoterveyteen. Sitä pidetään maailman terveellisimpänä tuolina.

– Täällä tällä hetkellä suurin kohderyhmämme on hammashuollon henkilökunta. Hammaslääkärit jäävät usein ennenaikaiselle eläkkeelle selkävaivojensa takia, ja hammashuollossa työskentelevät kärsivät huonosta verenkierrosta jaloissa, hapenpuutteesta, lonkka-, polvi- ja olkanivelten vaivoista sekä genitaalialueen ongelmista, Lappalainen luettelee.

Lappalaisen mukaan ergonomia on suhteellisen uusi asia Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa, ja tietoisuus huonon ergonomian seurauksista on vähäistä.

Tietoisuus huonon ergonomian seurauksista on Kiinassa vähäistä.

Huonoa ergonomiaa ei pidetä ollenkaan niin vakavana työterveys- ja -turvallisuusriskinä kuin työperäisiä sairauksia tai työtapaturmia. Kiinassa yleisin ammattitauti on edelleen kaivostyöntekijöillä yleinen pölykeuhko, mutta teollistumisen myötä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat nousemassa yleisimpien ammattitautien joukkoon. Kehityskulku on sama kuin esimerkiksi Euroopassa, jossa puolet työpoissaoloista ja 60 prosenttia pysyvistä työkyvyttömyyksistä johtuu nykyään tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.

– Myös toimisto- ja teollisuustyöntekijät hyötyisivät satulatuolien käytöstä. Myyntityömme lähtee liikkeelle siitä, että perehdytämme asiakkaat hyvään ergonomiaan ja istumaterveyteen.

Sallilla on tuotantolaitos Shenzhenissä, josta sen tuotteet toimitetaan jälleenmyyjille eri puolille Aasian ja Tyynenmeren aluetta. Yhteensä Salli-tuotteita viedään yli 60 eri maahan.

Shenzenin muodonmuutos. Samaan aikaan kun tehdasteollisuutta siirtyy muualle, monet teknologiayhtiöt – kuten Huawei, Konka ja Tencent – tuovat pääkonttorinsa Shenzeniin.

Anna palautetta jutusta