Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Säkerhet byggs tillsammans – även på gemensamma arbetsplatser
Kirjoittaja: Kenneth Johansson
Gemensamma arbetsplatser är idag mer regel än undantag – inte bara inom industrin, utan även inom exempelvis kontor och handel. När flera olika arbetsgivare arbetar under samma tak uppstår förutom samarbete även nya utmaningar. En sådan är arbetssäkerhet. Men det är inte bara en utmaning – det är också en möjlighet att göra saker bättre än tidigare. När alla som arbetar på en gemensam arbetsplats tar med sig sin egen expertis, erfarenhet och sitt engagemang uppstår en helhet som är större än summan av delarna.
I bästa fall fungerar en gemensam arbetsplats som ett exempel på hur säkerhet uppstår genom att man gör saker tillsammans, har öppen kommunikation och förtroende.
Vem ansvarar för introduktionen? Vem ger vägledning? Vem tar ansvar om något händer? Det viktiga är inte vilket företags arbetstagare som råkar ut för olyckan. Det viktiga är att sörja för alla anställdas säkerhet så att inga skador inträffar. I bästa fall fungerar en gemensam arbetsplats som ett exempel på hur säkerhet uppstår genom att man gör saker tillsammans, har öppen kommunikation och förtroende. Tydliga spelregler, introduktion, observation av risker och låg tröskel för att ingripa i dem är sätt att visa att allas säkerhet är viktig. En kultur av omtanke uppstår. Det visar att varje anställd är värdefull, oavsett i vems namn lönespecifikationen görs.
Företag som på en gemensam arbetsplats tar säkerhet på allvar lockar också talanger som vill utföra sitt arbete på ett korrekt och säkert sätt.
Vi har redan flera företag, arbetsplatser och organisationer där säkerhet verkligen är en gemensam angelägenhet. De visar att när kulturen är i ordning så får man också resultat; färre olyckor, mer förtroende, bättre vi-anda och starkare arbetsmotivation. Även om arbetarskyddslagen föreskriver om en miniminivå för säkerheten, handlar arbetarskyddet i första hand om anseende, moral och konkurrenskraft. Företag som på en gemensam arbetsplats tar säkerhet på allvar lockar också talanger som vill utföra sitt arbete på ett korrekt och säkert sätt.
En gemensam arbetsplats kräver gemensamt ansvar – men det möjliggör också gemensam framgång. Låt oss lyckas tillsammans med Telmas exempel!
Miljoonan suoritetun Työturvallisuuskortin raja rikkoutui vuoden vaihteessa. Kortti otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 2003. Työturvallisuuskortti ja siihen liittyvä koulutus kehitettiin, koska suurilla yrityksillä sekä niiden alihankkija- ja kumppaniyrityksillä oli paljon päällekkäisiä työturvallisuuskoulutuksia, kertoo asiantuntija Mira Seppänen Työturvallisuuskeskuksesta (TTK). – Yhteinen peruskoulutus poisti päällekkäisyyksiä ja jätti enemmän aikaa työpaikkakohtaiselle perehdyttämiselle. Erityisesti teollisten ja teknisten työpaikkojen käyttöön tarkoitetun
Väite: Yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneen on vaikeampi saada uutta työpaikkaa kuin alle 50-vuotiaana työttömäksi jääneen. KYLLÄ: Ennen 45 vuoden ikää pitkäaikaistyöttömyys yleistyy vähittäin ja tasaisesti iän myötä, mutta työllistyminen vaikeutuu selvästi noin 45 vuoden iässä ja uudelleen noin 55 vuoden iässä sitä nuorempiin verrattuna. Kun työttömyys päättyy, se kyllä päättyy yli 50-vuotiailla yhtä usein työllistymiseen
Kunnista ja kirkosta löytyy monia myönteisiä työhyvinvoinnin signaaleja. Useampi kuin neljä viidestä työntekijästä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa muille. Valtaosa henkilöstöstä kokee, että oma osaaminen on sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin, ilmenee Kevan tekemästä tutkimuksesta. – Neljä viidestä kirkon ja lähes kolme neljästä kuntien työntekijästä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Työyhteisöt ovat suuri julkisen alan työhyvinvointia
Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on selviä eroja osa-aikatyön kysynnässä ja tarjonnassa. Suomessa lähes puolessa vähintään 10 henkeä työllistävistä toimipaikoista ei ollut lainkaan osa-aikatyöntekijöitä. Tanskalaisista työpaikoista vastaava luku oli 28 prosenttia ja ruotsalaisista vain 20 prosenttia. Vaikka työntekijöiden toiveet ovat kaikkialla yleisin syy järjestää osa-aikatyötä, järjestetään sitä suomalaisissa toimipaikoissa useammin työnantajalähtöisesti kuin ruotsalaisissa ja tanskalaisissa
