Robotti työkaverina Atrialla

Häiriöiden syynä usein robotti

Atrian siivupakkaamon vuorotyönjohtaja Marko Korpela on työskennellyt Atrialla 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyinen työ siivupakkaamossa on Korpelan mukaan muuttunut tekniikan kehittymisen myötä kevyemmäksi. Samalla myös henkilömäärä on vähentynyt.

– Aikaisemmin täällä työskenteli viisi henkilöä vuorossa, nyt pärjätään parin ihmisen voimin. Työ ei ole myöskään enää fyysisesti kuormittavaa, lukuun ottamatta Ruotsin vientiin meneviä tuotteita. Tehtävämme on pääasiassa seurata robottien toimintaa ja puuttua mahdollisiin häiriötilanteisiin. Aikaisemmin häiriön aiheutti ihminen, nyt robotti, kiteyttää Korpela.

Uuden teknologian mahdollistama kapasiteetin kasvu vaatii robottien seuraajilta nopeita hoksottimia. Yhden työvuoron aikana siivupakkaamon läpi menee jopa 30 eri tuotetta. Tänä päivänä työergonomiaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

– Pystymme vaikuttamaan siihen itsekin. Meillä on menossa sisäinen kampanja, jossa jokainen kirjaa ylös huomaamiaan epäkohtia. Näiden huomioiden pohjalta pyrimme parantamaan turvallisuutta ja työolosuhteita.

Vaikka työ on muuttunut kevyemmäksi, on siitä tullut myös yksitoikkoisempaa ja vähemmän sosiaalista. Koneiden kanssa kun ei voi keskustella. Enää ei myöskään ole mahdollisuutta vaihdella työtehtäviä toisten kanssa. Työnantaja tukee kuitenkin työntekijöiden henkistä ja fyysistä jaksamista erilaisilla etuseteleillä liikunnan tai kulttuurin parissa.

Sosiaalisuus vähenee

Atrian Logistiikkakeskuksessa työskentelevä Pirjo Rajala on nähnyt läheltä teknologian kehittymisen ja sen vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja työoloihin. Rajala tuli Atrian vanhaan lähettämöön töihin vuonna 1998, jolloin työ oli välillä fyysisesti hyvinkin raskasta.

– Siellä jouduimme nostelemaan raskaita laatikoita, osa jopa 38-kiloisia. Muutos siitä tähän päivään on ollut hurja, Rajala sanoo.

Kun ensimmäinen logistiikkakeskus valmistui 2000-luvun alkupuolella, muuttui työ huomattavasti kevyemmäksi raskaiden työtehtävien jäätyä pois. Uusin logistiikkapuoli otettiin käyttöön vuonna 2007, ja siinä automaatio harppasi jälleen askelia eteenpäin.

– Työ on helpottunut myös siinä mielessä, että tietokone ilmoittaa oikeat määrät oikeisiin laatikoihin. Meidän tehtävänämme on vain siirtää tuotteet sen mukaan.

Vaikka Rajala näkeekin uuden teknologian hyvänä asiana, on siinä myös varjopuolia. Työ on muuttunut staattisemmaksi, ja samassa työpisteessä seistessä tulee paljon toistoja päivän aikana. Lihaksiston kunnosta työntekijät huolehtivatkin keppijumpan avulla.

– Työnantaja on ohjeistanut meitä keppijumppaan. Pystymme myös vaihtelemaan eri työtehtävien välillä, joten samaa tehtävää ei tarvitse tehdä päivästä ja viikosta toiseen, Rajala kertoo.

Rajala ei kuitenkaan usko, että automatiikka tulee koskaan korvaamaan täysin ihmistyötä.

– Meidän työmme on kuitenkin viime kädessä varmistaa, että kaikki tuotteet menevät oikeisiin paikkoihin ja kaikki sujuu. Työ on itsenäistä ja sosiaalinen kanssakäyminen työkavereiden kanssa jää kahvi- ja ruokatunneille.

Uusi teknologia kehittää ihmistä

Jari Parkkinen toimii esikäsittelijänä ja työhönopastajana Atrian Tuoreliha Oy:n kuluttajapakatun lihan linjastolla. Linjaston läpi kulkee päivittäin suuri määrä fileepihvejä. Myös Tuoreliha Oy:ssä on kehitetty automatiikkaa järjestelmällisesti. Parkkisen mukaan suurin muutos on fyysisen työn vähentyminen merkittävästi.

– Ennen lihat tulivat kalvot päällä suoraan leikkaamosta ja leikkasimme kalvot pois käsin linjastolla. Tänä päivänä koneet hoitavat leikkuutyön ja tehokkuus näkyy tuotannossa. Vauhti on jopa kymmenkertaistunut. Lasermittaukseen perustuva leikkuu tekee tarkkaa ja tasaista jälkeä, Parkkinen kertoo.

Vuonna 1987 taloon ensimmäisen kerran kesätöihin tullut Parkkinen näkee automatiikan kehittymisen pelkästään hyvänä asiana.

– Aivot eivät haukkaa tyhjää, kun tulee uusia haasteita eteen. Kun koneet kehittyvät ja mennään eteenpäin, ei siinä silloin itsekään jämähdä paikalleen.

Tällä hetkellä osastolla on noin sadan hengen työtiimi, joten töiden vaihtelu onnistuu joustavasti. Tämä vähentää työn yksipuolisuutta huomattavasti. Työntekijät ovat myös itse voineet vaikuttaa työergonomiaan.

– Olemme pyrkineet kehittämään työergonomiaa itse koko ajan. Kerromme kehitysehdotuksia eteenpäin. Esimerkiksi työskentelypöytien korkeuden on oltava sellainen, että selkälihakset eivät ole jatkuvassa rasituksessa.