Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Resilientti organisaatio rakentuu yhteispelillä – kolme käytännön vinkkiä muutokseen
Kirjoittaja: Karoliina Närvänen
Kuvaaja: iStock
Työssä vaaditaan joustavuutta, soveltamista ja ennakointia eli resilienssiä. Ominaisuudet ovat tärkeitä, sillä käytännössä asiat harvoin menevät juuri niin kuin on suunniteltu.
On muutoksia, joita voimme ennakoida ja toisaalta niitä mitä emme. Miten yllättävät tilanteet tulisi ottaa vastaan työpaikalla? Entä mistä ammentaa voimavaroja ja selviytymiskeinoja työelämän vaatimuksiin? Yhtenä keinona on resilienssin lisääminen.
Omasta jaksamisesta huolehtiminen on kaiken a ja o. Muutokset ja uudenlaiset tilanteet ovat usein haastavia ja aiheuttavat epävarmuutta ja negatiivisia tunteita. Haastavuudesta huolimatta kannattaisi löytää toivoa ja yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka auttavat selviämään haasteiden keskellä.
Resilienssi näyttäytyy selkeimmin silloin, kun kohtaamme haasteita. Sitä kannattaa kuitenkin kehittää silloin kun asiat ovat hyvin.
Näin organisaatio voi kasvattaa työntekijöiden resilienssiä:
1. Kaikkia arvostava johtaminen ja kulttuuri
Hyvässä organisaatiossa arvostetaan jokaista riippumatta työntekijän statuksesta ja toimenkuvasta. Uusissa tilanteissa voimme tarvita uudenlaisia ratkaisuja, joita voi löytyä yllättäviltäkin henkilöiltä. Kun tilanne muuttuu, emme voi tietää kenen osaaminen on kriittistä. Kun meillä on riittävästi vuorovaikutusta kaikkien kanssa, saamme osaamiset paremmin käyttöön.
2. Vuorovaikutusta yli organisaatiorajojen
Kukaan ei selviä yksin. Kun vuorovaikutussuhteet ovat olemassa, pystymme tukeutumaan niihin helpommin myös haasteiden keskellä. Tämä onnistuu vähentämällä jäykkiä organisaatiorakenteita. Osaamisalueiden välillä tulisi olla vuorovaikutusta jo ennen kriisitilannetta. Sen sijaan että kilpaillaan osaamisesta ja tiedoista, niiden tulisi olla mahdollisimman hyvin jaettuja.
3, Jatkuva muutosvalmiuden oppiminen
Arjessa tulisi ennakoida muutosta ja ennen kaikkea hyväksyä asioiden muuttuvan. Ennakoiva oppiminen on avainasemassa. Työntekijät jaksavat etsiä uudenlaisia ratkaisuja silloin kun heillä on pelivaraa. Jos organisaatio on viritetty tehokkuudessa äärimmilleen, silloin on tiedostettava että resilienssiä on vaikea vaalia.
Vinkit antoi Jonna Ahlroth, Mehiläisen työterveyspsykologi
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
