Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Resilientti organisaatio rakentuu yhteispelillä – kolme käytännön vinkkiä muutokseen
Kirjoittaja: Karoliina Närvänen
Kuvaaja: iStock
Työssä vaaditaan joustavuutta, soveltamista ja ennakointia eli resilienssiä. Ominaisuudet ovat tärkeitä, sillä käytännössä asiat harvoin menevät juuri niin kuin on suunniteltu.
On muutoksia, joita voimme ennakoida ja toisaalta niitä mitä emme. Miten yllättävät tilanteet tulisi ottaa vastaan työpaikalla? Entä mistä ammentaa voimavaroja ja selviytymiskeinoja työelämän vaatimuksiin? Yhtenä keinona on resilienssin lisääminen.
Omasta jaksamisesta huolehtiminen on kaiken a ja o. Muutokset ja uudenlaiset tilanteet ovat usein haastavia ja aiheuttavat epävarmuutta ja negatiivisia tunteita. Haastavuudesta huolimatta kannattaisi löytää toivoa ja yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka auttavat selviämään haasteiden keskellä.
Resilienssi näyttäytyy selkeimmin silloin, kun kohtaamme haasteita. Sitä kannattaa kuitenkin kehittää silloin kun asiat ovat hyvin.
Näin organisaatio voi kasvattaa työntekijöiden resilienssiä:
1. Kaikkia arvostava johtaminen ja kulttuuri
Hyvässä organisaatiossa arvostetaan jokaista riippumatta työntekijän statuksesta ja toimenkuvasta. Uusissa tilanteissa voimme tarvita uudenlaisia ratkaisuja, joita voi löytyä yllättäviltäkin henkilöiltä. Kun tilanne muuttuu, emme voi tietää kenen osaaminen on kriittistä. Kun meillä on riittävästi vuorovaikutusta kaikkien kanssa, saamme osaamiset paremmin käyttöön.
2. Vuorovaikutusta yli organisaatiorajojen
Kukaan ei selviä yksin. Kun vuorovaikutussuhteet ovat olemassa, pystymme tukeutumaan niihin helpommin myös haasteiden keskellä. Tämä onnistuu vähentämällä jäykkiä organisaatiorakenteita. Osaamisalueiden välillä tulisi olla vuorovaikutusta jo ennen kriisitilannetta. Sen sijaan että kilpaillaan osaamisesta ja tiedoista, niiden tulisi olla mahdollisimman hyvin jaettuja.
3, Jatkuva muutosvalmiuden oppiminen
Arjessa tulisi ennakoida muutosta ja ennen kaikkea hyväksyä asioiden muuttuvan. Ennakoiva oppiminen on avainasemassa. Työntekijät jaksavat etsiä uudenlaisia ratkaisuja silloin kun heillä on pelivaraa. Jos organisaatio on viritetty tehokkuudessa äärimmilleen, silloin on tiedostettava että resilienssiä on vaikea vaalia.
Vinkit antoi Jonna Ahlroth, Mehiläisen työterveyspsykologi
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
