Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työssä vaaditaan joustavuutta, soveltamista ja ennakointia eli resilienssiä. Ominaisuudet ovat tärkeitä, sillä käytännössä asiat harvoin menevät juuri niin kuin on suunniteltu.
On muutoksia, joita voimme ennakoida ja toisaalta niitä mitä emme. Miten yllättävät tilanteet tulisi ottaa vastaan työpaikalla? Entä mistä ammentaa voimavaroja ja selviytymiskeinoja työelämän vaatimuksiin? Yhtenä keinona on resilienssin lisääminen.
Omasta jaksamisesta huolehtiminen on kaiken a ja o. Muutokset ja uudenlaiset tilanteet ovat usein haastavia ja aiheuttavat epävarmuutta ja negatiivisia tunteita. Haastavuudesta huolimatta kannattaisi löytää toivoa ja yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka auttavat selviämään haasteiden keskellä.
Resilienssi näyttäytyy selkeimmin silloin, kun kohtaamme haasteita. Sitä kannattaa kuitenkin kehittää silloin kun asiat ovat hyvin.
Näin organisaatio voi kasvattaa työntekijöiden resilienssiä:
Hyvässä organisaatiossa arvostetaan jokaista riippumatta työntekijän statuksesta ja toimenkuvasta. Uusissa tilanteissa voimme tarvita uudenlaisia ratkaisuja, joita voi löytyä yllättäviltäkin henkilöiltä. Kun tilanne muuttuu, emme voi tietää kenen osaaminen on kriittistä. Kun meillä on riittävästi vuorovaikutusta kaikkien kanssa, saamme osaamiset paremmin käyttöön.
Kukaan ei selviä yksin. Kun vuorovaikutussuhteet ovat olemassa, pystymme tukeutumaan niihin helpommin myös haasteiden keskellä. Tämä onnistuu vähentämällä jäykkiä organisaatiorakenteita. Osaamisalueiden välillä tulisi olla vuorovaikutusta jo ennen kriisitilannetta. Sen sijaan että kilpaillaan osaamisesta ja tiedoista, niiden tulisi olla mahdollisimman hyvin jaettuja.
Arjessa tulisi ennakoida muutosta ja ennen kaikkea hyväksyä asioiden muuttuvan. Ennakoiva oppiminen on avainasemassa. Työntekijät jaksavat etsiä uudenlaisia ratkaisuja silloin kun heillä on pelivaraa. Jos organisaatio on viritetty tehokkuudessa äärimmilleen, silloin on tiedostettava että resilienssiä on vaikea vaalia.
Vinkit antoi Jonna Ahlroth, Mehiläisen työterveyspsykologi
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
