Maarit Latvala valitsi McDonald'sin, koska ketju alkoi todella nopeasti tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja edetä urapolulla. Hän kertoo saaneensa ketjulta vastinetta valinnoilleen.

Henkilö

• 23.11.2018

Ravintolaura vei Maarit Latvalan pitkälle

Kun viiden laudaturin ylioppilas valitsee työn McDonald’silla, harva uskoo urapolkuun. Maarit Latvala eteni ketjussa pikavauhtia ja opiskeli työn ehdoilla. Nyt hän ohjaa uusia mäkkäriläisiä työn ja opintojen liittoon.

Henkilöstöjohtajan huone on pelkistetty. Sen haltija keskittyy tehtäviinsä perinteisen työpöydän ääressä. Keskusteluille on pieni pöytä tuoleineen. Ei mitään liikaa eikä liian vähän.

– Uskon elinikäisen oppimiseen. Näen sen hyödyn yksilölle, mutta myös työnantajalle ja yhteiskunnalle, Latvala vahvistaa. Hän puhuu innostavasti. Sanoja seuraa usein hymy tai helkkyvä naurahdus.

Latvala on ollut niin sanottu kympin tyttö jo ala- asteelta. Koulumenestyksen tuoma hyvän kierre kypsyi tytön mielessä kolmannella tai neljännellä luokalla.

– Minua kiinnosti uuden oppiminen. Lisäksi oivalsin, että panostamalla opiskeluun sai hyviä numeroita, ja se oli mukavaa, kertoo kyläkoulun kasvatti.

Kyläkoulut ovat hänen mielestään kasvuympäristönä mahtavia. Yhteisö tukee parhaimmillaan kaikkia.

– Muistan, kuinka kuudennella luokalla opetin neljäsluokkalaisille matikkaa ja kaveri vieressä auttoi puolestaan kolmasluokkalaisia.

Nuori nainen viihtyi isommissakin ympyröissä, yläasteella Naarajärvellä ja lukiossa Pieksämäellä.

– Koko kouluaika herättää myönteisiä ajatuksia. Surulla kuuntelen, ettei koulu kaikille ole sellainen. Näen, että työelämän malleista voisi ammentaa jotain myös koululaisten hyväksi esimerkiksi koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi.

Tavoitteellisuuteen ohjasi myös urheilu. Talvella hän hiihti, kesällä hyppäsi pituutta ja heitti keihästä. Myöhemmin mukaan tuli vielä pöytätennis.

Ketju eli vahvaa kasvua, ja Latvala sai pian uusia työtehtäviä.

Hampurilaisia myymään?

Viisi laudaturia ylioppilastodistuksessa ohjaavat yleensä suoraan opintopolulle, mutta tuore ylioppilas päätti pitää välivuoden. Eikä mennyt vuottakaan, kun hän oli jo tiskin takana McDonald’s-ravintolassa.

Latvala halusi kartuttaa ketjussa työkokemustaan ja hankkiutua opiskelemaan suuremmalle paikkakunnalle, jossa Mäkkäri toisi työn opintojen oheen.

Ketju eli vahvaa kasvua, ja Latvala sai pian uusia työtehtäviä. Jo kolmen kuukauden kuluttua häntä pyydettiin kouluttamaan työntekijöitä Savonlinnaan avattavaan ravintolaan.

Avausvaiheen jälkeen hänen sovittiin osallistuvan esimieskoulutukseen. Sovittiin myös, että seuraavana kesänä hän lähtisi vielä Imatralle kouluttamaan. Pian avautui päällikön paikka Tampereelta.

– Se sopi, sillä kaupungissahan oli myös yliopisto. Hakeuduin kuitenkin Vaasan yliopistoon, jonne pääsin suoraan todistuksillani. En halunnut käyttää siinä vaiheessa arvokkaaksi kokemaani ansaittua vuosilomaa lukemalla pääsykokeisiin.

Työura pyöritti häntä eri ravintoloihin Tampereella ensisijaisesti ravintolapäällikkönä. Uran ohella hän opiskeli intensiivisesti kauppatieteitä.

Kun Helsingin Itäkeskukseen tuli ravintola, hänet kutsuttiin sinne avaavaksi ravintolapäälliköksi. Oli suunniteltu, että Latvala saisi oman alueen Helsingistä. Kun Tampereen silloinen ravintolajohtaja vaihtoi uraa, Latvala päätyi takaisin Tampereelle vastaamaan viiden ravintolan toiminnasta.

– Se oli ensimmäinen paikka, jota kysyin.

Työura toi sittemmin takaisin Helsinkiin kenttäpäälliköksi keskustan ravintoloihin ohjaamaan ravintolapäälliköiden työtä. Yritys katsoi, että hänen on hyvä tutustua myös yhtiön yrittäjävetoisten ravintoloiden toimintaan. Kenttäpäällikkönä hän sitten ohjasi näitä ravintoloita ympäri Suomen.

Toimistohommiin

Pian markkinointijohtaja soitti ja tarjosi brand managerin tehtävää markkinointiosastolla. Latvala tarttui tilaisuuteen, sillä hän halusi oppia monipuoliseksi liiketoiminnan osaajaksi.

– Se toi minut toimistolle, joka on työpaikkani edelleen.

Etsimisvaihe uralla vei hänet pois talosta, mutta askel oli vain alle puolen vuoden mittainen. Oli kevät 2008, kun toimitusjohtaja soitti ja pyysi henkilöstöjohtajan tehtäviin.

– Kannattaa pohtia, mitä sanoo kehityskeskustelussa. Olin aiemmin kertonut, että unelma-ammattini olisi henkilöstöjohtajan työ, ja silloinen esimies oli painanut toiveeni mieleensä. Sain paikan.

Paluu tuttuun taloon toteutui muutamassa päivässä. Keväästä 2008 Latvalan työn ytimessä on ollut henkilöstöjohtaminen, ja hän on kuulunut johtoryhmään.

Maarit Latvala luottaa järkeen työn ja vapaa-ajan vuorottelussa.

Opinnot työn ehdoilla

Opinnot Vaasassa jäivät työn jalkoihin, mutta hän on tehnyt erilaisia opintokokonaisuuksia muualle.

– Tilanne keikahti niin, että olen opiskellut työn ehdoilla. Opinnot eivät välttämättä ole edenneet loogisessa järjestyksessä, mutta olen halunnut kehittää itseäni henkilöstöjohtajana laaja-alaisesti ratkaisukeskeisen työnohjaajan opinnoista aina yliopisto-opintoihin ja johtamisen erikoisammattitutkintoon.

Opinnot ovat täydentyneet myös kokonaisuuksin itse toimialasta sekä liiketoiminnasta.

– Tietysti haluan viedä myös KTM-opinnot päätökseen. Opiskelen parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa, joka tarjoaa joustavat mahdollisuudet aikuisopiskelijalle. Nyt on ihan eri mahdollisuudet opiskella esimerkiksi verkossa kuin parikymmentä vuotta sitten.

Haaga-Helia kumppaniksi

Risteilevät koulutus- ja urapolut kuuluvat yrityksen koko henkilökunnalle.

Restonomien koulutus yhteistyössä Haaga-Helian kanssa on hänelle yksi uran saavutuksista. Pilotti käynnistyi McDonald’sin aloitteesta. Hanke johti työelämää ja opintoja yhdistäen restonomin tutkintoon.

Yritys valitsi koulutukseen lähinnä ravintolapäälliköitä tai apulaispäälliköitä, joilla oli taustallaan tarpeeksi sisäistä koulutusta ja avainrooli työkentässä.

Koulutuksessa otettiin huomioon aikaisempi osaaminen ja sen pohjalta ratkaistiin, mitä restonomien tietotaidoista puuttui. Haaga-Helia rakensi koulutuspaketin moduleina, jotka opiskeltiin yritysryhmänä. Sen jälkeen koulutettavat hakeutuivat Haaga-Helian varsinaisiksi opiskelijoiksi.

Opiskelijat kouluttautuivat töitä tehden ja täyttä palkkaa nauttien, yritysryhmän tukemana.

Suurin osa valmistui restonomiksi ryhmän aikataulussa ja loputkin omalla aikataulullaan

– Pilotti on uraauurtava ratkaisu, jota on jo ymmärtääkseni mallinnettu muidenkin yritysten kanssa. Myös meillä on toiveissa uusi, ensimmäistä kehittyneempi versio koulutuksesta. Suunnitelmat uudesta ovat jo paperilla, Latvala myhäilee.

Maarit Latvala työskentelee McDonald'sin henkilöstöpäällikkönä.

Koulutuspolku kaikille

Jokaiselle mäkkäriläiselle tarjottavan koulutuspolun alussa perehdytään ravintolatyöntekijän tehtäviin, ja maalissa on ravintolapäällikön pesti. Kaikki eivät kulje koko polkua, mikä ei Latvalan mukaan ole tarkoituskaan.

Monimuotoinen koulutus sisältää verkko-opetusta, valmennusta esimiehen kanssa ja kursseja yrityksen omassa koulutuskeskuksessa. Osa ravintolapäälliköiden koulutuksesta järjestetään Pohjoismaiden kanssa yhteistyössä Tukholmassa.

– Koulutuspolussamme on paljon työntekijä-valmentaja-roolitusta. Valmennuksellinen ote on läsnä, onpa kyse uuden

palvelun jalkauttamisesta, koulutuspolun läpikäymisestä tai asiakaspalautteen käsittelystä.

Rinnalla kulkevat ulkopuoliset koulutukset ammattitutkinnosta erikoisammattitutkintoihin.

– On mahtava nähdä ihmisen kasvavan työssään, kun hän tarttuu mahdollisuuksiin, joita pystymme tarjoamaan, Latvala summaa työnsä parhaita puolia.

Vaativinta taas on omien visioiden ja resurssien jatkuva kamppailu ja tasapainon hakeminen niiden välille.

– Ketjuna meiltäkin todennäköisesti löytyy tänä päivänä niin työntekijä kuin asiakas, joka ei ole tällä hetkellä täysin tyytyväinen. Tilanteeseen tulee vaikuttaa, mutta tilanteen kanssa on myös elettävä. On hyväksyttävä keskeneräisyys.

Vaativinta on omien visioiden ja resurssien jatkuva kamppailu ja tasapainon hakeminen niiden välille.

Great place to work

McDonald’s on vuosia ollut Suomen parhaat työpaikat -listan kärkijoukossa. Varjona menestyksessä on kuitenkin ollut, etteivät työntekijät aina ole ehkä kokeneet ylpeyttä ammatistaan.

Henkilöstöjohtajana Latvalan tavoite on, että jokainen työntekijä saa arvostusta työstään.

– Työntekijämme ovat päättäneet valita työnteon, he ovat päättäneet valita ahkeruuden, he ovat päättäneet valita opiskelun työn ohessa. Yhdelle tämä on mielekäs leipätyö, toiselle mahdollisuus olla mukana asiakastyössä ja tiimissä. Meidän tehtävämme työnantajana on edistää arvostusta.

Työssä pitää olla kivaa, kirjoittaa Latvala LinkedIn-sivullaan. Siksi kehittämisen perustaksi on valittu työntekijöiden kertomat, heille arvokkaat asiat. Työpaikan valitsemisen ja siellä pysymisen kulmakiviä ovat heille työilmapiiri, työaikajoustot sekä koulutus- ja etenemismahdollisuudet. Näiden pilareiden vaalimisesta ja kehittämisestä rakentuu yrityskulttuurin ydin.

– Ketjutasolla tiedämme, että joustavuus, työilmapiiri ja koulutusmahdollisuudet ovat olennaisia. Mutta kun yksilö saa työstään juuri hänelle tärkeitä asioita, tämä on todella ilahduttavaa.

Yrityksen työtyytyväisyyttä luotsaavassa kyselyssä pyydetään kantaa väitteeseen ”Saan työstäni asioita, jotka ovat mielestäni tärkeitä juuri nyt”. Työntekijöistä 92 prosenttia ja päälliköistä 90 prosenttia on väitteen kanssa samaa tai neutraalia mieltä.

Maarit Latvala yhdisti opinnot ja ravintolauran.

Nuori ja monimuotoinen työkulttuuri

Työajat ympäri vuorokauden mahdollistavat jouston. Se sopii työntekijöille, joiden keski-ikä on esimiesporrasta lukuun ottamatta 22 vuotta. Jouston ansiosta jokainen pystyy työn ohessa opiskelemaan tai tekemään jotakin muuta, mikä kullekin on tärkeää.

– On kuitenkin pidettävä mielessä, että nuori helposti täyttää vuorokautensa pullolleen opintoja, harrastuksia ja muita mielenkiinnon kohteita. Jaksamisen rajat voivat ylittyä. Tasapainon ohjaaminen tuo haasteen nuorille vuoroesimiehille ravintoloissa.

McDonald’s on myös mukana EK:n Työ ei syrji -kampanjassa, jolla luodaan Suomeen aidosti yhdenvertaista työkulttuuria.

– Halusimme lähteä viestin taakse, sillä olemme ravintoloissamme monimuotoisuuden sulatusuuni. Meillä työskentelee rinta rinnan – vähän kärjistäen – lääketieteen opiskelija ja työn ansiosta syrjäytymiseltä pelastanut nuori. He voivat myös tulla erilaisista etnisistä taustoista ja puhua eri kieliä äidinkielenään. Mutta kaikille annamme samat mahdollisuudet rekrytoinnista koulutukseen.

– Jokainen riittää omana itsenään, ja on omasta tekemisestä kiinni, mihin polullaan etenee. Keskitymme suorituksiin, emme taustoihin tai lähtökohtiin.

Yritys on toteuttanut myös matalan kynnyksen rekrytointia. Se on avannut tien haastatteluihin henkilöille, jotka eivät olisi läpäisseet seulaa pelkän hakemuksen perusteella.

– Olemme tehneet yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, joiden kautta myös työkyvyltään rajoittuneita henkilöitä on saatu mukaan työelämään. Jos tulijalla on työkykyä 50 prosenttia, koostamme ravintolatyöntekijän työkokonaisuudesta sen 50 prosentin palan, joka sopii juuri hänelle.

Latvala korostaa, että näissä ratkaisuissa on iso merkitys työpaikkaohjaajan panoksella.

Latvala on jaksottanut lomansa useampaan siivuun niin pitkään kuin muistaa.

Unta ja pätkälomia

Omaa hyvinvointiaan Latvala vaalii nukkumalla riittävästi. Unentarve ei aina täyty, mutta silloin hän suunnittelee tekemisensä niin, että viikosta löytyy useampi yö pitkille unille.

Lomien jakaminen tasaisemmin eriin vuoden ympäri on tutkimuksissa todettu hyväksi ratkaisuksi. Latvala on jaksottanut lomansa useampaan siivuun niin pitkään kuin muistaa. Se tarjoaa hänelle mukavaa aaltoliikettä vuoden ympäri.

Lomasiivut suovat Latvalalle aikaa valokuvaukselle, hänen rakkaimmalle harrastukselleen.

– Luontokuvaus vie mennessään. Hyvässä maisemassa keskellä luontoa katoaa ajantaju, kun ympärillä on vain rauhaa ja kauneutta. Näin käy pimeässä revontulien loisteessa. Tai kovassa pakkasessa kosken pauhussa, aivan yksin.

Latvala pitää eläinten seuraamisesta ja kuvaamisesta. Keväisin hän suuntaa kameran kanssa teerien soitimelle. Tavoitteellinen kun on, Latvala on asettanut päämäärän myös harrastukselleen. Vuonna 2020 hän pitää näyttelyn luonto-otoksistaan.

– Sitä odotan jo kovin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.