Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pekka Mattila: ”Tulevaisuuden johtaja sietää sumuisuutta ja avoimia kysymyksiä”
Kirjoittaja: Karoliina Närvänen
Kuvaaja: Roope Permanto
Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattilan mukaan itsensä johtamisen trendi on auttanut meitä laajentamaan johtajuuden käsitettä sekä ymmärtämään, että johtajuutta voi tulla keneltä tahansa.
Pekka Mattila, millainen on hyvä johtaja?
Autenttisuus, johdonmukaisuus ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ovat johtajan tärkeimmät piirteet. Tulevaisuuden johtajat ovat suunnannäyttäjiä ja innostajia. Hyvällä johtajalla on valmiutta kokeiluihin ja uusiin kokemuksiin. Hän sietää sumuisuutta ja avoimia kysymyksiä ja toisaalta pyrkii välttämään tarpeettomat riskit. Johtoportaassa täytyy pysyä yhdessä ja osata tehdä kompromisseja. Johtoon päätyvät usein hieman joustavammat tyypit, jotka osaavat tasapainoilla oman maailmansa ja työpaikan yhteisön välillä.
Mitä haasteita nykypäivän johtaja kohtaa?
Nykypolven johtajat joutuvat tekemään enemmän töitä vahvistaakseen merkityksen tuntua. Miten luoda yhteisön tuntua työelämässä, jossa ihmiset eivät ole samassa paikassa samaan aikaan? Samalla tilanteita ja parhaillaan jopa tulevaisuutta tulisi osata ennakoida yhä nopeammin. Usein pitää samaan aikaan varautua useaan mahdolliseen vaihtoehtoiseen kehityskulkuun.
Onko työn ja vapaa-ajan erottaminen haastavampaa kuin ennen?
Työ kantautuu helposti kotiin, mutta näin on ollut aiemminkin. Myös yksityinen tunkeutuu työajan puolelle. Työn vaatimukset eivät ole suinkaan ainoa syy uupumiseen, mielestäni vaarana monesti on arkiuupumus. Nykyisin helposti oletamme, että vaativan työn lisäksi elämässä tulee olla jatkuvasti paljon sisältöä ja senkin tulee olla todella ohjelmoitua.
Miten olet kehittynyt johtajana?
Olen tullut paremmaksi kuuntelemaan muita ja vähän kärsivällisemmäksi. Aiemmin olin kovin mustavalkoinen. Olen joutunut opettelemaan toisten asemaan asettumisen ja kuuntelemisen ensin kompastumalla ja sitten nöyrtymällä ja tekemällä korjausliikkeitä.
Mitä vinkkejä antaisit johtajaksi haaveilevalle?
Johtajaksi haluavan on tärkeä käydä itsensä kanssa läpi syyt, miksi haluaa johtajaksi. Uraa ei myöskään kannata suunnitella liikaa, sillä usein suunnitelma ei toteudu. Sen sijaan on tärkeää, että oma päätöksentekomalli on olemassa. Eli mitä asioita painottaa, kun haastavat päätökset tulevat eteen. Itsetuntemuksesta on hyötyä, ja itsensä johtaminen pitää opetella varhaisessa vaiheessa. Kun koneet ja automaatio tulevat korvaamaan osan työpaikoista, ihmisten kohtaaminen ja pehmeät taidot korostuvat.
Mitä ihmettä? Noinhan se on ollut ennenkin! Jatkuvaa epävarmuuden sietämistä. On pitänyt uskaltaa mennä kuin aamusumuun. Ei täällä muuten kehitytä. Terveisiä vaan 72-vuotiaalta eläkeläismummolta, vuosikymmeniä johtotehtävissä toiminnalta.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
Kommentit (1)
Mitä ihmettä? Noinhan se on ollut ennenkin! Jatkuvaa epävarmuuden sietämistä. On pitänyt uskaltaa mennä kuin aamusumuun. Ei täällä muuten kehitytä. Terveisiä vaan 72-vuotiaalta eläkeläismummolta, vuosikymmeniä johtotehtävissä toiminnalta.