Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Pekka Mattila: ”Tulevaisuuden johtaja sietää sumuisuutta ja avoimia kysymyksiä”

Työhyvinvointi

30.09.2020

Kuvateksti: Vaativassa työssä merkityksellisyys on iso voimavara Pekka Mattilalle. Tutkimuksetkin osoittavat, että jos ihminen kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä ja pitää sitä merkityksellisenä, uupumuksen todennäköisyys on olennaisesti pienempi.
Vaativassa työssä merkityksellisyys on iso voimavara Pekka Mattilalle. Tutkimuksetkin osoittavat, että jos ihminen kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä ja pitää sitä merkityksellisenä, uupumuksen todennäköisyys on olennaisesti pienempi.

Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattilan mukaan itsensä johtamisen trendi on auttanut meitä laajentamaan johtajuuden käsitettä sekä ymmärtämään, että johtajuutta voi tulla keneltä tahansa.

Pekka Mattila, millainen on hyvä johtaja?

Autenttisuus, johdonmukaisuus ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ovat johtajan tärkeimmät piirteet. Tulevaisuuden johtajat ovat suunnannäyttäjiä ja innostajia. Hyvällä johtajalla on valmiutta kokeiluihin ja uusiin kokemuksiin. Hän sietää sumuisuutta ja avoimia kysymyksiä ja toisaalta pyrkii välttämään tarpeettomat riskit. Johtoportaassa täytyy pysyä yhdessä ja osata tehdä kompromisseja. Johtoon päätyvät usein hieman joustavammat tyypit, jotka osaavat tasapainoilla oman maailmansa ja työpaikan yhteisön välillä.

Mitä haasteita nykypäivän johtaja kohtaa?

Nykypolven johtajat joutuvat tekemään enemmän töitä vahvistaakseen merkityksen tuntua. Miten luoda yhteisön tuntua työelämässä, jossa ihmiset eivät ole samassa paikassa samaan aikaan? Samalla tilanteita ja parhaillaan jopa tulevaisuutta tulisi osata ennakoida yhä nopeammin. Usein pitää samaan aikaan varautua useaan mahdolliseen vaihtoehtoiseen kehityskulkuun.

Onko työn ja vapaa-ajan erottaminen haastavampaa kuin ennen?

Työ kantautuu helposti kotiin, mutta näin on ollut aiemminkin. Myös yksityinen tunkeutuu työajan puolelle. Työn vaatimukset eivät ole suinkaan ainoa syy uupumiseen, mielestäni vaarana monesti on arkiuupumus. Nykyisin helposti oletamme, että vaativan työn lisäksi elämässä tulee olla jatkuvasti paljon sisältöä ja senkin tulee olla todella ohjelmoitua.

Miten olet kehittynyt johtajana?

Olen tullut paremmaksi kuuntelemaan muita ja vähän kärsivällisemmäksi. Aiemmin olin kovin mustavalkoinen. Olen joutunut opettelemaan toisten asemaan asettumisen ja kuuntelemisen ensin kompastumalla ja sitten nöyrtymällä ja tekemällä korjausliikkeitä.

Mitä vinkkejä antaisit johtajaksi haaveilevalle?

Johtajaksi haluavan on tärkeä käydä itsensä kanssa läpi syyt, miksi haluaa johtajaksi. Uraa ei myöskään kannata suunnitella liikaa, sillä usein suunnitelma ei toteudu. Sen sijaan on tärkeää, että oma päätöksentekomalli on olemassa. Eli mitä asioita painottaa, kun haastavat päätökset tulevat eteen. Itsetuntemuksesta on hyötyä, ja itsensä johtaminen pitää opetella varhaisessa vaiheessa. Kun koneet ja automaatio tulevat korvaamaan osan työpaikoista, ihmisten kohtaaminen ja pehmeät taidot korostuvat.

Anna palautetta jutusta

Kommentteja

  • Maija-Liisa Pennanen says:

    Mitä ihmettä? Noinhan se on ollut ennenkin! Jatkuvaa epävarmuuden sietämistä. On pitänyt uskaltaa mennä kuin aamusumuun. Ei täällä muuten kehitytä. Terveisiä vaan 72-vuotiaalta eläkeläismummolta, vuosikymmeniä johtotehtävissä toiminnalta.