Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pekka Mattila: ”Tulevaisuuden johtaja sietää sumuisuutta ja avoimia kysymyksiä”
Kirjoittaja: Karoliina Närvänen
Kuvaaja: Roope Permanto
Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattilan mukaan itsensä johtamisen trendi on auttanut meitä laajentamaan johtajuuden käsitettä sekä ymmärtämään, että johtajuutta voi tulla keneltä tahansa.
Pekka Mattila, millainen on hyvä johtaja?
Autenttisuus, johdonmukaisuus ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ovat johtajan tärkeimmät piirteet. Tulevaisuuden johtajat ovat suunnannäyttäjiä ja innostajia. Hyvällä johtajalla on valmiutta kokeiluihin ja uusiin kokemuksiin. Hän sietää sumuisuutta ja avoimia kysymyksiä ja toisaalta pyrkii välttämään tarpeettomat riskit. Johtoportaassa täytyy pysyä yhdessä ja osata tehdä kompromisseja. Johtoon päätyvät usein hieman joustavammat tyypit, jotka osaavat tasapainoilla oman maailmansa ja työpaikan yhteisön välillä.
Mitä haasteita nykypäivän johtaja kohtaa?
Nykypolven johtajat joutuvat tekemään enemmän töitä vahvistaakseen merkityksen tuntua. Miten luoda yhteisön tuntua työelämässä, jossa ihmiset eivät ole samassa paikassa samaan aikaan? Samalla tilanteita ja parhaillaan jopa tulevaisuutta tulisi osata ennakoida yhä nopeammin. Usein pitää samaan aikaan varautua useaan mahdolliseen vaihtoehtoiseen kehityskulkuun.
Onko työn ja vapaa-ajan erottaminen haastavampaa kuin ennen?
Työ kantautuu helposti kotiin, mutta näin on ollut aiemminkin. Myös yksityinen tunkeutuu työajan puolelle. Työn vaatimukset eivät ole suinkaan ainoa syy uupumiseen, mielestäni vaarana monesti on arkiuupumus. Nykyisin helposti oletamme, että vaativan työn lisäksi elämässä tulee olla jatkuvasti paljon sisältöä ja senkin tulee olla todella ohjelmoitua.
Miten olet kehittynyt johtajana?
Olen tullut paremmaksi kuuntelemaan muita ja vähän kärsivällisemmäksi. Aiemmin olin kovin mustavalkoinen. Olen joutunut opettelemaan toisten asemaan asettumisen ja kuuntelemisen ensin kompastumalla ja sitten nöyrtymällä ja tekemällä korjausliikkeitä.
Mitä vinkkejä antaisit johtajaksi haaveilevalle?
Johtajaksi haluavan on tärkeä käydä itsensä kanssa läpi syyt, miksi haluaa johtajaksi. Uraa ei myöskään kannata suunnitella liikaa, sillä usein suunnitelma ei toteudu. Sen sijaan on tärkeää, että oma päätöksentekomalli on olemassa. Eli mitä asioita painottaa, kun haastavat päätökset tulevat eteen. Itsetuntemuksesta on hyötyä, ja itsensä johtaminen pitää opetella varhaisessa vaiheessa. Kun koneet ja automaatio tulevat korvaamaan osan työpaikoista, ihmisten kohtaaminen ja pehmeät taidot korostuvat.
Mitä ihmettä? Noinhan se on ollut ennenkin! Jatkuvaa epävarmuuden sietämistä. On pitänyt uskaltaa mennä kuin aamusumuun. Ei täällä muuten kehitytä. Terveisiä vaan 72-vuotiaalta eläkeläismummolta, vuosikymmeniä johtotehtävissä toiminnalta.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
Kommentit (1)
Mitä ihmettä? Noinhan se on ollut ennenkin! Jatkuvaa epävarmuuden sietämistä. On pitänyt uskaltaa mennä kuin aamusumuun. Ei täällä muuten kehitytä. Terveisiä vaan 72-vuotiaalta eläkeläismummolta, vuosikymmeniä johtotehtävissä toiminnalta.