Tässäkin hommassa voisi itsensä tappaa. Olin joskus tilassa, jossa oli hyvä, kun pystyi kävelemään.” Näin kommentoi eräs esimies työarkeaan (Åhman & Neilimo 2015). Kohtaamme työssämme erilaisia paineita ja ristirii-toja, onpa työmme mikä tahansa. Hyvä henkinen kestävyys auttaa toimimaan näissä tilanteissa mahdollisimman monipuolisesti.

Mitä henkinen kestävyys oikein on? Henkisen kestävyyden kehittämisen tavoite on saada kaikki mahdollinen aivokapasiteetti käyttöön erityisesti vaikeissa tilanteissa. Se on sekä toimintakykyä että kykyä palautua.

Myös johtamisen tehokkuus tulee esille nimenomaan paineisissa tilanteissa tehdyissä valinnoissa. Henkistä kestävyyttä on viime aikoina mainostettu työelämän uutena menestystekijänä, mutta sen juuret johtavat 1970-luvulle koulujen Penn Resilience Programme -ohjelmaan. Henkisellä kestävyydellä on viisi ulottuvuutta.

Tilannetajun kehittäminen. Tilannetietoisuutta tarvitaan erityisesti työympäristöissä, joissa informaatiota on paljon ja joissa virheelliset arviot ja huonot päätökset voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Miten tietoisesti valikoit sen, mihin suuntaat huomiosi? Esimerkiksi vihaisen asiakkaan kanssa keskusteltaessa voit valita, kiinnitätkö huomion siihen, miten voit auttaa toista, vai omaan mielipiteeseesi.

Tilannetaju, ”ässätekijä”, on kykyä ymmärtää moninainen, joskus yhtäaikainenkin tieto: mikä tieto on sillä hetkellä tärkeintä, mitä olennaista tietoa saattaa puuttua ja minkä tiedon perusteet saattavat olla epätarkkoja. Kun tilannetajua kehitetään, lisätään kykyä havainnoida itseä, toisia ja ympäristöä.

Voimme kehittää tilannetajua muun muassa kehittämällä intuitiota. Tästä kiinnostuneiden kannattaa tutustua Asta Raamin (2015) intuitiota käsitelleeseen väitöskirjaan. Intuitio on ylivertainen silloin, kun tietoa on liikaa, liian vähän tai kun on samanaikainen tiedollinen yli- ja alikuorma tai aikakriittisyyttä.

Tilannetajua voi kehittää myös parantamalla läsnäolotaitoja. Erilaiset läsnäolotaitoihin liittyvät mindfulness-näkökulmat ovat saaneet viime aikoina paljon huomiota. Tosin mindfulness edelleenkin kavennetaan ajoittain yksittäiseksi menetelmäksi, kuten meditaatioksi, vaikka se tarkoittaa ei-tuomitsevaa tapaa olla läsnä. Sitä voi ja on syytä kehittää myös arjessa.

Tunteiden johtaminen. Tunne on henkilökohtainen subjektiivinen kokemus, johon voi vaikuttaa. Tunteet välittävät kahta asiaa: informaatiota ja energiaa. Millaista informaatiota ja energiaa sinä välität toisille? Tunteiden johtamiseen kuuluu sekä omien että toisten tunnetilojen tiedostaminen, oman kokemuksen säätelyn taito ja toisten kokemuksiin vaikuttaminen.

Tunteiden ohjaaminen auttaa työssä sosiaalisen kivun vähentämiseen – hyvässä työpaikassa kukaan ei jää sivuun – ja samalla parempaan suorituskykyyn. Hyvän tunteiden ohjaamisen avulla opimme esimerkiksi sen, että yleensä ei kannata aloittaa faktoista silloin, kun toinen on kiihtynyt. Opimme myös, miten olennaista on valita, miten puhua ei-paikallaolijoista; rakentaako vai rikkooko puhetapa työpaikan tunnetilaa. Sekä myös, miten omat kielteiset tunteet toimivat tienviittoina, jolloin niistä ei kannata pyrkiä nopeasti eroon.

Tunteiden ohjaaminen auttaa työssä sosiaalisen kivun vähentämiseen – hyvässä työpaikassa kukaan ei jää sivuun – ja samalla parempaan suorituskykyyn.

Ajattelun laajentamiseen kuuluvat analysointikyky, ajattelun joustavuus ja selkiyttäminen kaoottisessakin ympäristössä. Sinun ajattelusi laadulla on suora vaikutus sekä elämääsi että organisaatiosi toiminnan laatuun. Ajattelu on taito, jota jokainen voi kehittää ja jota jokaisen pitäisi kehittää läpi elämän, muuten riskinä on urautuminen ja näkökyvyn kapeneminen.

Tehokkaan ajattelun tarkoitus on aktivoida, välttää vastakkainasettelu, säästää aikaa ja tuottaa ideoita. On tärkeää, että asioita katsotaan riittävän monesta näkökulmasta ja ajattelun tuloksia arvioidaan.

Ajattelua voi kehittää pienillä asioilla: voit vaikka ennen tiimipalaveria pyytää jokaista ajattelemaan tulevasta käsiteltävästä aiheesta kaksi uutta asiaa joka päivä viikko ennen kokousta. Ajattelu virittyy ja keskusteluista tulee erilaisia. Yksinkertaisia ajattelun apuvälineitä on olemassa paljon (muun muassa Edward de Bonon kirjat). Oletko koskaan saanut palautetta ajattelusi joustavuudesta tai arvioinut sitä itse?

Energiatasosta huolehtimisen tavoitteena on hyvää ajattelua ja tunteiden ohjaamista auttava tasaisen energinen olo. Energiatasoomme vaikuttavat monet arjen valinnat: ravinto, liikkuminen, hengitys ja niin edelleen. Henkinen kestävyys voi parantua kehon tilaa parantamalla.

Yhtenä perusedellytyksenä energiatason ylläpitämiselle on aivoystävällinen ajankäyttö, jossa aikaa ei jaotella työ- ja vapaa-aikaan, vaan pyritään aktivoimaan aivoja monipuolisesti. Tällöin ajankäyttömme sisältää (Daniel Siegelin mukaan) fokusoitua tavoitteellista aikaa, joka luo syviä yhteyksiä aivoihin – spontaania luovaa aikaa, joka luo uusia yhteyksiä – sekä sosiaalista aikaa, omaa reflektointiaikaa, fyysisen treenin aikaa aivojen monipuoliseen vahvistamiseen, rentoutumisaikaa ja nukkumisaikaa oppimisen yhdistämiseen ja palautumiseen. Mitä voisit tehdä oman ajankäyttösi monipuolistamiseksi?

Tapojen muodostamisen taito. Aivomme on rutiineja poimiva koneisto, totumme lähes mihin tahansa. Siksi on tärkeää pohtia omia tapoja aika ajoin. Uusien tapojen muodostaminen vaatii valintojen lisäksi ennen kaikkea uuden tavan riittävää toistamista.

Kun kaikki nämä asiat ovat kohdallaan, lopputuloksena on kyky tehdä ratkaisuja hankalissakin tilanteissa. Yksi tärkeimpiä lopputulemia on inhimillisten virheiden – ja inhimillisen tuskan – väheneminen.

 Kirjoittaja on työpsykologian tohtori (TkT) ja KM (luokanopettaja), joka sparraa työkseen johtoryhmiä ja luennoi ihmismielestä. Hän vetää Aalto-yliopistolla Aivot ja mieli tietotyössä -kurssia Leenamaija Otalan kanssa ja henkisen valmennuksen koulutuksia entisen poliisin Karhu-ryhmäläisen ja aiheesta väitöskirjaa tekevän Harri Gustafsbergin kanssa. Åhmanin kirja Mielen johtaminen organisaatiossa sai Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon parhaana liiketoimintakirjana 2011–2012 ja hänen viimeisin kirjansa Johtajien tabut (yhdessä Kari Neilimon kanssa) julkaistiin 2015. Åhmanin seuraava kirja tulee olemaan johtamisympäristöön sijoittuva dekkari.