Närpiössä yritykset puhaltavat yhteen hiileen, töitä riittää kaikille ja tekijöitä löytyy

Närpiö on noin 9 400:n asukkaan kaupunki, jossa ennen koronakriisiä oli työttömiä vain noin 3 prosenttia työikäisistä. Väestö- tai lapsikatoa ei ole. Vilkkaan työperäisen maahanmuuton myötä kaupungissa puhutaan noin kolmeakymmentä kieltä ja ulkomaisia asukkaita on väestöstä noin 13 prosenttia, kun koko maassa heitä on 4,7 prosenttia.

Närpiön kasvihuoneissa on kansainvälinen meininki

Närpiö tunnetaan suurista kasvihuoneistaan, joissa tuotetaan 60 prosenttia kotimaassa kasvatetuista tomaateista. Yksi kasvattajista on Pohjanmaan tuottajajärjestön puutarha-asiamies Johanna Smith, joka aloitti kasvihuoneviljelyn vuonna 1998. Vuonna 2006 hän perusti miehensä Jan Smithin kanssa Smith’s Gardenin. 10 000 m²:n kasvihuoneissa viljellään ympärivuotisesti klassista tomaattia ja kirsikkatomaatteja.

Johanna Smith on ollut jo parikymmentä vuotta viljelijöiden tuottajajärjestössä eri tehtävissä. Hän on myös puheenjohtaja ja hallituksen jäsen parissa muussa tuottajien etujärjestössä sekä Närpiön kaupunginvaltuuston jäsen ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja.

– Työperäinen maahanmuutto on närpiöläisille tuttu asia usein omakohtaisista kokemuksista, sanoo puutarha-asiamies Johanna Smith.

– Meillä on kasvihuoneilla tällä hetkellä kaksitoista työntekijää. He tulevat Ukrainasta, Thaimaasta, Serbiasta, Afganistanista ja Suomesta. Kaikki osallistuvat tomaattien hoitamiseen ja poimintaan. Muutama heistä on myös esimiestehtävissä. Yhteistyö maahanmuuttajien kanssa sujuu hyvin. Kielen kanssa voi olla aluksi vähän ongelmia, mutta meillä on oma kasvihuonekieli, jonka he oppivat nopeasti. Autamme tulijoita asunnon haussa ja muissa käytännön asioissa, kuten päiväkoti- tai koulupaikkojen saamisessa ja maistraattiin rekisteröitymisessä.

Ensimmäinen ulkomainen työntekijä tuli Venäjältä sukulaistensa välityksellä. Sen jälkeen Smith’s Garden on pestannut työntekijöitä kuten muutkin närpiöläiset, ”tutun kauppaa”.

– Monet työntekijöistämme ovat sukua keskenään. Kun yksi löytää meiltä työpaikan, hän yrittää saada töitä sukulaisilleenkin. Närpiössä myös yritykset auttavat toisiaan. Kun tieto työvoiman tarpeesta kiirii, työvoimaa löytyy helposti, Smith kertoo.

Ismaeil Muhammed Ataei saapui Suomeen turvapaikanhakijana neljä vuotta sitten Afganistanista. Hän opiskeli suomea ja etsi samalla töitä.

– Kuulin ystävältäni, että täällä voisi olla töitä ja vuosi sitten aloitin Smith’s Gardenilla. Viihdyn hyvin, kun on töitä ja hyvä työnantaja. Työkavereita on monista maista, ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla, hän kertoo.

Ismaeil ymmärtää hyvin suomea ja puhuu sitä myös itse jonkin verran. Hänellä on oma vuokra-asunto Närpiössä ja haaveissa on jäädä Suomeen pysyvästi.

Smith’s Gardenissa monta metriä korkeina ja pitkinä riveinä kasvavien tomaattien kasvustoista karsitaan alhaalta oksia, leikataan korkeimpia latvoja ja karsitaan lehtiä koko korkeudelta. Kypsät tomaatit poimitaan käsin kolme kertaa viikossa 20 kilon laatikoihin.

Rekrytointimatkoja Baltiaan

Närpiö on tunnettu paitsi kasvihuoneistaan myös korkean tason metalliteollisuuden yrityksistä. Oy Närko Ab on Pohjoismaiden johtavia perävaunu- ja päällirakenteiden valmistajia. Tytäryritykset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa valmistavat ja myyvät tuotteita ympäri Eurooppaa.

Närkon henkilöstöpäällikkö Peter Backman kertoo, että konsernissa on 250 työntekijää, joista reilut 40 maahanmuuttajia.

– Suurin osa, 90 prosenttia, heistä on kotoisin Balkanin maista, lähinnä Bosnia- Hertsegovinasta, Kroatiasta ja Serbiasta. Uusia työntekijöitä tarvitessamme etsimme heitä aina ensin kotimaasta. Suomessa kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita muuttamaan Närpiöön tai koulutus ei riitä. Teemme asiakkaille räätälöityjä erikoistuotteita, mihin tarvitsemme ammattikoulutettuja tekijöitä. Kaikilla ulkomailta tulleilla työntekijöillämme on ollut ammattikoulutus valmiiksi, Backman kertoo.

Närkolla valmistetaan kuljetuksiin umpikoreja, lavavaunuja, alustoja, dolleja ja erilaisia puutavaravaunuja off-road- ja maantiekuljetuksiin. Jatkuva tuotekehitys vaatii osaavia ammattilaisia työhön.

– Ulkomailta palkatessa joutuu hoitamaan paljon käytännön asioita. Tulijalla on usein perhe, jonka hän haluaa mukaansa. Lainsäädäntö vaatii tulijalta tietyn määrän ansioita, jotta saa perheen maahan. Niin olen etsinyt töitä myös työntekijöiden vaimoille. Heille on järjestettävä myös asunnot ja hoidettava maahanmuuton byrokratia, kuvaa Backman.

Jotkut työntekijät ovat työllistyneet ensin kasvihuoneelle. Kun on selvinnyt, että heillä on alalle sopiva koulutus, he ovat hakeutuneet töihin Närkolle.

– Työtehtävät määräytyvät osaamisen mukaan, ja maahanmuuttajia on kaikissa tehtävissämme. Joukossa on hitsaajia, maalareita, asentajia ja metallityön ammattilaisia, kertoo Backman.

Mirsad Besic iloitsee työntekijöiden yhdenvertaisuudesta

Peter Backman kertoo, että Närpiöön tuli vuonna 1993 Jugoslavian alueelta pakolaisia noin 130.

– Tästä ryhmästä palkkasimme ensimmäisen ulkomaisen työntekijämme 1994. Työt sujuivat hyvin, ja pian palkkasimme heitä lisää.

– Vuonna 2005 emme saaneet millään työvoimaa Suomesta. Ulkomaiset työntekijämme kertoivat, että heillä oli kotimaassaan tuttuja Suomeen muutosta kiinnostuneita ammattilaisia. Kävin sitten yhteensä kolme kertaa Bosniassa rekrytointimatkalla. Saimme sieltä yhteensä 22 ammattilaista meille töihin.

Kaikilla työntekijöillä on yhdenvertaiset oikeudet ja säännöt työssään.

Sähköasentaja Mirsad Besic on yksi Bosniasta rekrytoitu työntekijä. Hän asentaa sähkö- ja jarrujärjestelmiä perävaunuihin. Sähköasentajan koulutuksen hän hankki kotimaassaan ja viihtyy nyt hyvin työssään.

– Tulin Suomeen vuonna 2008. Minulla on myös vaimo ja kaksi tytärtä täällä. Heillä on jo Suomen kansalaisuudet.

Besic ei suunnittele paluuta Bosniaan, vaan haluaa viettää lopun elämäänsä Suomessa.

– Minulla on hyvä työ, ja meitä kohdellaan täällä tasa-arvoisesti. Yksi iso syy työssä viihtymiseen on se, että täällä ei ole mitään eroa sillä, puhutko ruotsia, suomea vai bosniaa. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla, hän kertoo.

Närkon henkilöstöpäällikkö Peter Backman (vas.) löysi Bosnian rekrytointimatkalla firmaan pätevän sähköasentajan, Mirsad Besicin.

Työntekijän oikeudet yllättävät myönteisesti

Kaikilla työntekijöillä on yhdenvertaiset oikeudet ja säännöt työssään.

– Kun kävimme rekrytoimassa Bosniasta, teimme jokaisen uuden työntekijän kanssa samanlaisen työsopimuksen kuin Suomessa palkatun suomalaisen kanssa. Lähtöpalkkakin oli sentilleen sama.

Smith’s Gardenilla noudatetaan kaikille työntekijöille samaa puutarha-alan työehtosopimusta.

– Työehdot ovat olleet monelle myönteinen yllätys. He haluavat usein tehdä mahdollisimman paljon töitä ja yllättyvät, kun ilta- ja viikonlopputyö ei olekaan sallittua. Meillä on työaikalainsäädäntö, joka rajoittaa päivien ja työviikkojen pituuden. Joskus he yllättyvät siitäkin, että heitä kohdellaan tasa-arvoisesti kaikkien kanssa ja välillä saa pitää palkallista lomaa, Smith kertoo.

Tällä alueella on pitkät perinteet lähteä ulkomaille, kuten Ruotsiin, jos kotiseudulla ovat työt loppuneet.

Backman ja Smith ovat yksimielisiä närpiöläisten ennakkoluulottomuuden syistä.

– Tällä alueella on pitkät perinteet lähteä ulkomaille, kuten Ruotsiin, jos kotiseudulla ovat työt loppuneet. Jokaisella on tuttuja, jotka ovat käyneet tai asuvat edelleen ulkomailla. Se auttaa ymmärtämään, että toisesta maasta tuleva haluaa tulla kohdelluksi hyvin. Ulkomaille lähteminen ei ole helppoa, tuumii Backman.

– Yrittäjyyden henki vaikuttaa myös. Asioita pitää saada tehtyä ja vietyä eteenpäin, sanoo Smith.