Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Alkoholin liiallinen käyttö aiheuttaa vuosittain noin miljardin euron kustannukset Suomen julkiselle sektorille. Eläkkeiden ja sairauspäivärahojen osuus summasta on noin neljännes. Työterveyslaitos lähti tutkimaan, kuinka alkoholin käyttö vaikuttaa työkykyyn.
Humalajuojien ylikuolleisuus on tunnettu asia, mutta Alkoholi ja työkyky -tutkimuksessa ongelma konkretisoitui erityisesti.
– Suhteellisen nuorista alkoholiriippuvaisista kuoli 15 vuoden aikana joka neljäs, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Leena Kaila-Kangas toteaa tutkimuksen karuinta kertomaa.
Työterveyslaitoksen Alkoholi ja työkyky -tutkimushankkeessa seurattiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden alkoholinkäyttöä ja heidän elämäntilannettaan 31- ja 46-vuotiaina. Suurin osa tutkituista käytti alkoholia nuorempana vähän tai kohtuullisesti.
– Viisitoista vuotta myöhemmin osa riskikäyttäjistä oli vähentänyt alkoholin kulutusta. Kuitenkin liki 30 prosenttia miehistä ja noin 20 prosenttia naisista
oli lisännyt juomistaan riskikäyttäjiksi: suurkuluttajiksi, humalahakuisiksi juojiksi tai alkoholiriippuvaisiksi. Viisi prosenttia miehistä oli tullut riippuvaiseksi alkoholista.
Tutkimus varmisti, että runsas alkoholin käyttö vaikuttaa työkykyyn. Esimerkiksi alkoholiriippuvaiset olivat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle kaksi kertaa useammin kuin vähän juovat.
Riskikulutukseen syytä puuttua
Tutkimuksessa käytettiin aineistoja myös Kelan rekistereistä. Näin päästiin tutkimaan sairauslomia ja alkoholinkäytön yhteyttä niihin. Kelan korvaamia pitkiä sairauslomia havaittiin eniten alkoholiriippuvaisilla. Kaikki runsaasti juovat miehet olivat olleet sairauslomalla useammin kuin vähän alkoholia käyttävät tai raittiit.
Alkoholinkäyttö oli yhteydessä erityisesti mielenterveyden häiriön perusteella myönnettyihin pitkiin sairauslomiin sekä miehillä että naisilla.
– Kiinnostavaa oli, että humalahakuisesti juovat naiset, jotka eivät kuitenkaan olleet vielä suurkuluttajia, olivat jääneet pitkille sairauslomille huomattavan usein mielenterveyden häiriön takia. Suurkuluttajanaisilla oli taas harvemmin sairauspoissaoloja mielenterveyssyistä.
– Riskikuluttamiseen olisi tarpeen tarttua paljon määrätietoisemmin, mikäli haluamme pidentää työuria ja vähentää sairauslomia sekä työkyvyttömyyseläkkeitä.
Mini-interventio eli terveydenhuollossa tapahtuva alkoholinkäytön puheeksiotto, riskikulutuksen tunnistaminen sekä neuvonta ja seuranta on todettu monissa tutkimuksissa tehokkaaksi toimenpiteeksi.
– Mini-interventio on jo nyt kohtuullisen hyvässä käytössä esimerkiksi työhöntulotarkastuksessa. Muuten juomistavoista kysely saatetaan kokea terveydenhuollossa kiusalliseksi yksityisasioihin puuttumiseksi.
Etenkin varhainen alkoholin riskikäyttöön puuttuminen olisi erikoistutkijan mielestä tärkeää.
– Alkoholin käytöstä kysymisen ja neuvojen antamisen pitäisi tulla rutiiniksi myös perusterveydenhuollon ja työterveydenhuollon sairauskäyntien yhteydessä. Lääkärit voisivat antaa entistä enemmän tietoa alkoholin vaikutuksista esimerkiksi sairauden hoidon yhteydessä.
Työterveydenhuolloilla on jo nyt hyvin tarjolla pelisääntöjä, miten käsitellä työpaikalla esille tulleita alkoholin käytön ongelmia.
– Suosittelisin, että työpaikat tekisivät työterveydenhuollon kanssa oman päihdeohjelman, jossa kuvailtaisiin toimintaohjeet työpaikalla. Olisi hyvä myös korostaa, että asia kuuluu kaikille työntekijöille.
Työ alkoholin takana?
Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, onko työ itsessään rajuun alkoholinkäyttöön vaikuttava tekijä. Työ ja terveys Suomessa -haastattelututkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttö ei liittynyt juurikaan yksittäisiin työn ominaisuuksiin.
Riskikäyttäjistä sekä miehet että naiset työskentelivät hieman muita useammin yksityisellä työnantajalla ja miehillä oli keskimäärin vähän vähemmän koulutusta.
– Alkoholin haitat näyttävät kasaantuvat vähän koulutetuille. Ehkäpä enemmän koulutetut kykenevät säätelemään elämäänsä paremmilla välineillä.
Työpaikkojen alkoholinkäyttökulttuuri on Kaila-Kankaan mukaan muuttunut paljon sitten 1970-luvun. Vielä kuitenkin löytyy etenkin miesvaltaisia työpaikkoja, joissa raskasta alkoholinkäyttöä jopa ihaillaan.
– Näillä työpaikoilla haittojakin siedetään: krapulassa töihin tuleminen tai sairauspäivän pitäminen sallitaan. Tällaiseen kulttuuriin kannattaisi työnantajan lähteä tarttumaan. Kysymys on kuitenkin myös rahasta.
Tutkimus osoitti kautta linjan, että koko elämänsä raittiina olleet miehet kokivat terveytensä muita paremmaksi ja olivat vähemmän sairauslomilla. Myös heidän työhön osallistumisensa oli korkeinta.
– Koko elämänsä raittiit naiset kokivat jostakin syystä terveytensä huonommaksi. Otaksun, että heidän kokemuksensa terveydestä ei liity kuitenkaan alkoholin käyttämättömyyteen vaan huonompaan sosiaaliseen asemaan. He olivat usein vähän koulutettuja ja tekivät epäsäännöllisiin aikoihin töitä.
Lisätietoja:
Työterveyslaitos: Alkoholi ja työkyky -tutkimushankkeessa (2013−2015) käytettiin kolmea eri väestöaineistoa. Tutkittavia oli 12 000.
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
