Työhyvinvointi

• 23.11.2018

Lääkkeetön hoito parantaa vuorotyöntekijän unta

Unettomuus on vuorotyöntekijöillä yleinen oire. Vuorotyötä tekeville kannattaa työterveyshuollossa tarjota psykologisiin menetelmiin perustuvaa lääkkeetöntä hoitoa, mutta hoito pitäisi suunnitella yksilöllisesti.

Makeat unet – mikä nautinto! Yhä useammalla rikkonainen ja liian lyhyt uni ei enää palauta, ja uneen alkaa liittyä huolta ja suorituspaineita. Elintavat voivat väsymyksessä heiketä: liikunta jää, epäterveellinen ruoka houkuttelee ja alkoholi alkaa maistua, jotta saisi uupuneen mutta ylivireän mielen rauhoittumaan. Kaikki tämä vahvistaa unettomuuden noidankehää.

Noin kolmanneksella aikuisista on unettomuusoireita, jotka voivat ilmetä monta kertaa viikossa. Diagnoositasoinen yli kuukauden kestänyt unettomuushäiriö on joka kymmenennellä. Vuorotyöntekijöillä uniongelmat ja väsymys ovat yleisempiä: merkittäviä oireita on noin 40 prosentilla. Vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekee Suomessa joka neljäs työntekijä.

– Pitkäkestoisen unettomuuden taustalla on aina monia syitä. Vuorotyöntekijöillä normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot heikentävät unta ja vireyttä, mutta myös yksilölliset elintavat, nukkumistottumukset, uneen liittyvät ajattelutavat ja rauhoittumiskeinot vaikuttavat, Työterveyslaitoksen erikoispsykologi Heli Järnefelt sanoo.

Tutkittua tietoa työterveyshuoltoon

Unettomuus on työterveyshuolloissa yksi yleisimmistä esiin tulevista oireista. Pitkäkestoinen unettomuus voi sairastuttaa muutenkin: se lisää esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen sekä sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä

– Unettomuutta pitää hoitaa tehokkaasti ja riittävän varhain. Hoitosuositusten mukaan lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, mutta niitä ei ole riittävästi tarjolla. Unilääkkeitä käytetään paljon, mikä voi korostua erityisesti vuorotyöntekijöillä, Järnefelt sanoo.

Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin kolmen lääkkeettömän hoitomuodon soveltuvuutta ja tuloksellisuutta vuorotyöntekijöillä. Hoitomuodot olivat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT) perustuvat ryhmähoito ja itsehoito sekä lyhyt unen huollon ohjaus.

Kun unilääkkeet lievittävät oireita, KKT pureutuu tutkitun tehokkaasti unettomuuden syihin vaikuttamalla yksilöllisiin unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin. Sen soveltuvuudesta vuorotyöntekijöille on kuitenkin ollut tietoa vähän.

Vuorotyöntekijöillä normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot heikentävät unta ja vireyttä. Myös yksilölliset elintavat vaikuttavat.

Jopa 25 vuotta unettomuutta

Tutkimukseen osallistui viisi työterveyshuollon yksikköä ja 84 työntekijää eri aloilta. He olivat 21–61-vuotiaita, tehneet vuorotyötä keskimäärin 16 vuotta, ja yli puolet teki kolmivuorotyötä.

Osallistujat olivat tulleet työterveyshuoltoon unettomuusoireiden vuoksi ja/tai unilääkereseptiä uusiakseen. Noin 60 prosenttia käytti tällaista lääkitystä. Unettomuudesta he olivat kärsineet yhdeksästä kuukaudesta 25 vuoteen, mediaani oli viisi vuotta.

Vireys ja elämänlaatu kohenivat

Kaikki lääkkeettömät hoidot hyödyttivät osallistuneita, mutta vaikuttavuudessa oli hoitomuodosta riippumatta paljon yksilöllisiä eroja.

KKT:lla oli myönteisempi vaikutus kokonaisvointiin kuin lyhyellä unen huollon ohjauksella, vaikka vuorotyöntekijät eivät aina voi noudattaa edellytettyä säännöllistä unirytmiä. Eniten merkittävästi hyötyneitä oli ryhmähoidossa, jota saaneissa oli myös eniten jatkuvaa unilääkkeiden käyttöä vähentäneitä.

Kaikkia hoitomuotoja saaneiden valveajan vireys, työstä palautuminen ja elämänlaatu paranivat. Tulokset säilyivät puolen vuoden seurannassa. Noin kolmannes ei hyötynyt hoidosta.

Kaikki lääkkeettömät hoidot hyödyttivät osallistuneita, mutta vaikuttavuudessa oli paljon yksilöllisiä eroja.

– Noin puolella oli vuorotyöunihäiriön piirteitä, mutta ne eivät vaikuttaneet hoidosta hyötymiseen. Vuorotyöunihäiriössä uni- ja vireysongelmat tulevat esiin vain normaalille nukkumisajalle ajoittuvien työvuorojen yhteydessä. Epäsäännöllisistä työajoista huolimatta vuorotyöntekijöille siis kannattaa tarjota unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa, mutta hoidon suunnittelun pitäisi olla yksilöllistä ja siinä pitäisi huomioida vuorotyönäkökulma, Järnefelt sanoo.

– Koska vuorotyöntekijöiden on usein hankalaa osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, toimivin voisi olla KKT:n menetelmiin pohjautuva nettipohjainen itsehoito, joka olisi yksilöllisesti muokattavissa ja johon sisältyisi myös ohjausta työterveyshuollossa.

Työterveyshuolloissa hoidoista vastasivat työterveyspsykologit ja -hoitajat, jotka olivat saaneet kahden päivän koulutuksen aiheesta. Tällaista koulutusta Työterveyslaitos on tarjonnut vuodesta 2010, ja osallistuneita on ollut runsaasti yli 100.

Lisätietoa: Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa. Tutkimus, Työterveyslaitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.