Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Unettomuus on vuorotyöntekijöillä yleinen oire. Vuorotyötä tekeville kannattaa työterveyshuollossa tarjota psykologisiin menetelmiin perustuvaa lääkkeetöntä hoitoa, mutta hoito pitäisi suunnitella yksilöllisesti.
Makeat unet – mikä nautinto! Yhä useammalla rikkonainen ja liian lyhyt uni ei enää palauta, ja uneen alkaa liittyä huolta ja suorituspaineita. Elintavat voivat väsymyksessä heiketä: liikunta jää, epäterveellinen ruoka houkuttelee ja alkoholi alkaa maistua, jotta saisi uupuneen mutta ylivireän mielen rauhoittumaan. Kaikki tämä vahvistaa unettomuuden noidankehää.
Noin kolmanneksella aikuisista on unettomuusoireita, jotka voivat ilmetä monta kertaa viikossa. Diagnoositasoinen yli kuukauden kestänyt unettomuushäiriö on joka kymmenennellä. Vuorotyöntekijöillä uniongelmat ja väsymys ovat yleisempiä: merkittäviä oireita on noin 40 prosentilla. Vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekee Suomessa joka neljäs työntekijä.
– Pitkäkestoisen unettomuuden taustalla on aina monia syitä. Vuorotyöntekijöillä normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot heikentävät unta ja vireyttä, mutta myös yksilölliset elintavat, nukkumistottumukset, uneen liittyvät ajattelutavat ja rauhoittumiskeinot vaikuttavat, Työterveyslaitoksen erikoispsykologi Heli Järnefelt sanoo.
Tutkittua tietoa työterveyshuoltoon
Unettomuus on työterveyshuolloissa yksi yleisimmistä esiin tulevista oireista. Pitkäkestoinen unettomuus voi sairastuttaa muutenkin: se lisää esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen sekä sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä
– Unettomuutta pitää hoitaa tehokkaasti ja riittävän varhain. Hoitosuositusten mukaan lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, mutta niitä ei ole riittävästi tarjolla. Unilääkkeitä käytetään paljon, mikä voi korostua erityisesti vuorotyöntekijöillä, Järnefelt sanoo.
Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin kolmen lääkkeettömän hoitomuodon soveltuvuutta ja tuloksellisuutta vuorotyöntekijöillä. Hoitomuodot olivat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT) perustuvat ryhmähoito ja itsehoito sekä lyhyt unen huollon ohjaus.
Kun unilääkkeet lievittävät oireita, KKT pureutuu tutkitun tehokkaasti unettomuuden syihin vaikuttamalla yksilöllisiin unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin. Sen soveltuvuudesta vuorotyöntekijöille on kuitenkin ollut tietoa vähän.
Vuorotyöntekijöillä normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot heikentävät unta ja vireyttä. Myös yksilölliset elintavat vaikuttavat.
Jopa 25 vuotta unettomuutta
Tutkimukseen osallistui viisi työterveyshuollon yksikköä ja 84 työntekijää eri aloilta. He olivat 21–61-vuotiaita, tehneet vuorotyötä keskimäärin 16 vuotta, ja yli puolet teki kolmivuorotyötä.
Osallistujat olivat tulleet työterveyshuoltoon unettomuusoireiden vuoksi ja/tai unilääkereseptiä uusiakseen. Noin 60 prosenttia käytti tällaista lääkitystä. Unettomuudesta he olivat kärsineet yhdeksästä kuukaudesta 25 vuoteen, mediaani oli viisi vuotta.
Vireys ja elämänlaatu kohenivat
Kaikki lääkkeettömät hoidot hyödyttivät osallistuneita, mutta vaikuttavuudessa oli hoitomuodosta riippumatta paljon yksilöllisiä eroja.
KKT:lla oli myönteisempi vaikutus kokonaisvointiin kuin lyhyellä unen huollon ohjauksella, vaikka vuorotyöntekijät eivät aina voi noudattaa edellytettyä säännöllistä unirytmiä. Eniten merkittävästi hyötyneitä oli ryhmähoidossa, jota saaneissa oli myös eniten jatkuvaa unilääkkeiden käyttöä vähentäneitä.
Kaikkia hoitomuotoja saaneiden valveajan vireys, työstä palautuminen ja elämänlaatu paranivat. Tulokset säilyivät puolen vuoden seurannassa. Noin kolmannes ei hyötynyt hoidosta.
– Noin puolella oli vuorotyöunihäiriön piirteitä, mutta ne eivät vaikuttaneet hoidosta hyötymiseen. Vuorotyöunihäiriössä uni- ja vireysongelmat tulevat esiin vain normaalille nukkumisajalle ajoittuvien työvuorojen yhteydessä. Epäsäännöllisistä työajoista huolimatta vuorotyöntekijöille siis kannattaa tarjota unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa, mutta hoidon suunnittelun pitäisi olla yksilöllistä ja siinä pitäisi huomioida vuorotyönäkökulma, Järnefelt sanoo.
– Koska vuorotyöntekijöiden on usein hankalaa osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, toimivin voisi olla KKT:n menetelmiin pohjautuva nettipohjainen itsehoito, joka olisi yksilöllisesti muokattavissa ja johon sisältyisi myös ohjausta työterveyshuollossa.
Työterveyshuolloissa hoidoista vastasivat työterveyspsykologit ja -hoitajat, jotka olivat saaneet kahden päivän koulutuksen aiheesta. Tällaista koulutusta Työterveyslaitos on tarjonnut vuodesta 2010, ja osallistuneita on ollut runsaasti yli 100.
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
