Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Johtajakoulutus alkoi osuusliikkeessä jo 1900-luvun alussa
Kirjoittaja: Henna Harju
Kuvaaja: Työväenmuseo Werstas
Jo 1900-luvun alussa johtajakoulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma. Pari vuotta kestävän koulutuksen jälkeen opiskelijoita odotti pesti osuusliikkeen toimitusjohtajana.
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto perusti edistysmielisen osuustoiminnan oman osuuskauppakoulun syksyllä 1920. Ensimmäisinä vuosina koulutettiin kansakoulun käyneitä toimihenkilöitä ja pian perustettiin myös kirjeopisto.
Koulutusta tarvittiin osuustoimintaliikkeen kasvaessa voimakkaasti. Työntekijälle koulutus tarjosi myös mahdollisuuden edetä uralla. Koulutusta alettiin tarjota myös kaupanhoitajille ja myöhemmin johtajille. Vuonna 1970 koulutus yhdistyi E-instituutiksi.
Väinö Tanner (1881–1966) tunnetaan mittavasta urastaan valtakunnan politiikassa. Toiminta osuusliikkeessä muodostui hänelle myös sydämen asiaksi. Tanner aloitti uransa vuonna 1903 turkulaisen Vähäväkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana, vain 22-vuotiaana. Pesti päättyi parin vuoden päästä hänen ja osuusliikkeen johtokunnan välisiin erimielisyyksiin.
Tanner eteni urallaan kaupanhoitajasta aina johtotehtäviin asti. Hän toimi Osuusliike Elannon toimitusjohtajana vuosina 1915–1946. Tannerilla oli myös muita tärkeitä tehtäviä osuusliikkeen piirissä ja hän toimi myös Kansainvälisen Osuustoimintaliiton Keskusvaliokunnan jäsenenä ja presidenttinä.
Osuusliike Voiman Kalevan myymälän kaupanhoitaja palvelee asiakasta esimerkillisesti vuonna 1953 Tampereella.
Vuonna 1927 Kulutusosuuskuntien Keskusliitto käynnisti opinto-osastollaan liikkeenhoitajien koulutukset. Koulutukseen valittiin henkilöitä, joilla oli käytännön kokemusta edistysmielisen osuustoimintaliikkeen toiminnasta. Toisaalta koulutukseen osallistui jo aiemmin kaupallisen koulutuksen saaneita, jotka siirtyivät töihin osuusliikkeeseen.
Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma, johon sisältyi myös käytännön harjoittelua osuusliikkeissä ja keskusjärjestössä.
Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma, johon sisältyi myös käytännön harjoittelua osuusliikkeissä ja keskusjärjestössä. Koulutus kesti yleensä yhdestä kolmeen vuotta, jonka jälkeen opiskelija siirtyi useimmiten osuusliikkeen toimitusjohtajaksi tai kaupalliseksi johtajaksi.
Eka-yhtymän henkilöstöä koulutuksessa E-instituutissa 1980-luvulla.
Edistysmielinen osuustoimintaliike ryhtyi kehittämään erityisesti johtajien valmiuksia vuonna 1962, kun liikkeenjohdon kurssimuotoinen jatkokoulutus käynnistettiin. Kurssilla perehdyttiin muun muassa liikkeenjohdon uusiin menetelmiin ja markkinointiin.
Koulutuksen tavoitteena oli tarjota johtohenkilöille työvälineitä, joita he pystyivät soveltamaan työelämässä. Samana vuonna aloitettiin myös tavaratalopäälliköiden koulutuslinja.
Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Ava-akatemia jatkaa osuuskauppakursseista alkanutta koulutusta järjestäen muun muassa johtamisvalmennuksia. Kirjekurssit ovat vaihtuneet erikoisammattitutkintoihin.
Johtokunnat olivat 1950-luvulla hyvin arvovaltaisia ja miesvoittoisia. Osuustukkukaupan johtokunta, vasemmalta oikealle: OTK:n johtaja Emil Aro, toimitusjohtaja Juho Lähdesniemi, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso, OTK:n pääjohtaja Uuno Takki, Väinö Tanner sekä kauppaneuvos Toivo Rinne.
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
