Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Jo 1900-luvun alussa johtajakoulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma. Pari vuotta kestävän koulutuksen jälkeen opiskelijoita odotti pesti osuusliikkeen toimitusjohtajana.
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto perusti edistysmielisen osuustoiminnan oman osuuskauppakoulun syksyllä 1920. Ensimmäisinä vuosina koulutettiin kansakoulun käyneitä toimihenkilöitä ja pian perustettiin myös kirjeopisto.
Koulutusta tarvittiin osuustoimintaliikkeen kasvaessa voimakkaasti. Työntekijälle koulutus tarjosi myös mahdollisuuden edetä uralla. Koulutusta alettiin tarjota myös kaupanhoitajille ja myöhemmin johtajille. Vuonna 1970 koulutus yhdistyi E-instituutiksi.
Väinö Tanner (1881–1966) tunnetaan mittavasta urastaan valtakunnan politiikassa. Toiminta osuusliikkeessä muodostui hänelle myös sydämen asiaksi. Tanner aloitti uransa vuonna 1903 turkulaisen Vähäväkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana, vain 22-vuotiaana. Pesti päättyi parin vuoden päästä hänen ja osuusliikkeen johtokunnan välisiin erimielisyyksiin.
Tanner eteni urallaan kaupanhoitajasta aina johtotehtäviin asti. Hän toimi Osuusliike Elannon toimitusjohtajana vuosina 1915–1946. Tannerilla oli myös muita tärkeitä tehtäviä osuusliikkeen piirissä ja hän toimi myös Kansainvälisen Osuustoimintaliiton Keskusvaliokunnan jäsenenä ja presidenttinä.
Osuusliike Voiman Kalevan myymälän kaupanhoitaja palvelee asiakasta esimerkillisesti vuonna 1953 Tampereella.
Vuonna 1927 Kulutusosuuskuntien Keskusliitto käynnisti opinto-osastollaan liikkeenhoitajien koulutukset. Koulutukseen valittiin henkilöitä, joilla oli käytännön kokemusta edistysmielisen osuustoimintaliikkeen toiminnasta. Toisaalta koulutukseen osallistui jo aiemmin kaupallisen koulutuksen saaneita, jotka siirtyivät töihin osuusliikkeeseen.
Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma, johon sisältyi myös käytännön harjoittelua osuusliikkeissä ja keskusjärjestössä. Koulutus kesti yleensä yhdestä kolmeen vuotta, jonka jälkeen opiskelija siirtyi useimmiten osuusliikkeen toimitusjohtajaksi tai kaupalliseksi johtajaksi.
Eka-yhtymän henkilöstöä koulutuksessa E-instituutissa 1980-luvulla.
Edistysmielinen osuustoimintaliike ryhtyi kehittämään erityisesti johtajien valmiuksia vuonna 1962, kun liikkeenjohdon kurssimuotoinen jatkokoulutus käynnistettiin. Kurssilla perehdyttiin muun muassa liikkeenjohdon uusiin menetelmiin ja markkinointiin.
Koulutuksen tavoitteena oli tarjota johtohenkilöille työvälineitä, joita he pystyivät soveltamaan työelämässä. Samana vuonna aloitettiin myös tavaratalopäälliköiden koulutuslinja.
Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Ava-akatemia jatkaa osuuskauppakursseista alkanutta koulutusta järjestäen muun muassa johtamisvalmennuksia. Kirjekurssit ovat vaihtuneet erikoisammattitutkintoihin.
Johtokunnat olivat 1950-luvulla hyvin arvovaltaisia ja miesvoittoisia. Osuustukkukaupan johtokunta, vasemmalta oikealle: OTK:n johtaja Emil Aro, toimitusjohtaja Juho Lähdesniemi, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso, OTK:n pääjohtaja Uuno Takki, Väinö Tanner sekä kauppaneuvos Toivo Rinne.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
