Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Parrakkaat filosofit mietiskelivät aikoinaan hartaana oliivilehdoissaan kaiken tarkoitusta. Tämän päivän homo technicukselle elämän merkitys saattaa löytyä älykännykästä ja mielen sekä kehon toimintoja skannaavista ohjelmista.
Miltä minusta tuntuu? Teknologiauskovainen saa vastauksen vaivattomasti taskustaan: fiilikset, kunto ja elintoiminnot selviävät kännykkäsovelluksen datakirjanpidosta. Puhelinsofta valvoo untasi tyynysi vieressä koko yön. Aamulla saat selville paitsi unen laadun myös kuorsauksen voimakkuuden. Ruokavaliosi tallentuu ravintoaineiden tarkkuudella. Liikkumistasi kännykkä seuraa liki salaa.
Älykellot, mittaavat rannekkeet ja puettava teknologia kehitettiin alun perin huippu-urheilun tarkoitusperiin. Älypuhelin laajensi sovelluksia uusiin tarkoituksiin ja kaikkien ulottuville. Itsensä mittaaminen on nyt räjähtänyt ilmiöksi. Kyynikko saattaa ajatella elämän merkityksen siirtyneen mittailun vuoksi roiman askeleen kohti oman navan ympäristöä.
Mittausapplikaatiot perustuvat usein tiedon jakamiseen kavereille sosiaalisissa verkoissa. Vaikka et terveys-, kunto- ja mielentilatietojasi haluaisikaan jakaa, info kulkee internetin kautta. Elintapatiedot ovat kovaa valuuttaa myytynä kolmansille osapuolille. Yksityisyydensuoja on tähänkin asti ollut haasteellista, mutta nyt sen perääminen kuulostaa lähinnä hyttysen ininältä bittiuniversumissa.
Elintoimintojen itsemittaamisen voisi katsoa lähteneen Suomessa keksityistä, 1978-luvulla lanseeratuista sykemittareista. Ilmiö lähti kasvuun iPhone-älypuhelimeen kehitetystä kiihtyvyysanturista. Anturi mittaa liikkeen nopeutta, korkeusvaihteluja ja kääntyilyä.
Teknologinen itsetutkiskelu räjähti maailmalla Quantified Self -liikkeeksi, kun Yhdysvaltalaisen Wired-teknologialehden toimittajat perustivat nettisivuston, jolle he keräsivät tietoa itsensä mittaamisesta ja siihen sopivista sovelluksista.
Omien tunteiden, urheilusuoritusten tai vaikkapa syömisten päivittäiseen mittaamiseen ja kirjanpitoon kuluu kosolti aikaa. Jotkut tosin pitävät touhua pelaamiseen verrattavana hupina ja harrastuksena.
Äärimmillään vietyä itsemittailua kutsutaan biohakkeroinniksi. Siinä tietojen pohjalta suunnitellaan esimerkiksi kokonaisvaltainen elämäntapaohjelma elintoimintoja elvyttämään: tiukka ruokavalio, liikuntaa ja stressinhallintaa.
Elintapojen kirjaamisessa ei sinänsä ole mitään uutta – lääkärit ovat suositelleet potilaille oireiden kirjaamista kynän ja ruutupaperin avulla iät ajat. Käsin kirjoittaminen jäänee historiaan, kun siirrymme uusien, mobiilin kanssa kommunikoivien mittalaitteiden aikaan. Jo nyt potilas voi lähettää sähköisesti tietoja erilaisiin tietokantoihin esimerkiksi verenpaineestaan, verensokeristaan ja sydänkäyrästään. Myös työperäistä astmaa on mitattu puhelimen ja lisälaitteen välityksellä.
Tarkemmat lisälaitteet käyvät peruskuluttajan kukkarolle melko kalliiksi. Edullisten applikaatioiden tulokset ovat taas epätarkkoja ja viitteellisiä: sovelluksissa tulkintaan käytetään yleisiä kansanterveysindeksejä, kuten painoindeksiä. Tulkinta jää usein täysin käyttäjän varaan.
Helsingin yliopiston kansanterveyden ja epidemiologian professori Jaakko Kaprio epäilee tällaisen mittaamisen terveyshyötyjä.
– On hyvä asia, että ihmiset ovat valmiita ottamaan vastuuta omasta terveydestään, mutta itsetestaus vaatii neuvontaa tai ainakin ammattilaisen, joka osaa suhteuttaa testien tuloksia, Kaprio toteaa Nyt-lehdessä.
Tohtorit tulevat tulevaisuudessa tapaamaan potilaita, jotka eivät tyydy pelkkään lääkärin auktoriteettiin vaan etsivät tietoa itseään testaamalla. Tähän valmistaudutaan Helsingin yliopiston lääketieteen koulutuksessa.
Helmikuun lopussa 20 lääketieteen opiskelijaa aloitti ensimmäisen Henkilökohtaisen lääketieteen kurssin. Opiskelijat voivat kurssilla muun muassa selvittää perimästään kardiovaskulaaristen (sydämeen ja verisuoniin liittyvien) tautien riskejä ja lääkkeiden sopivuutta, jotta he saisivat omakohtaista kokemusta ja tietoa itsensä testaamisesta tulevaa potilastyöskentelyä varten.
Itsensä mittauksen näkymät vaikuttavat enemmän kuin futuristisilta. Parhaillaan Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitoksessa on meneillään työstressinhallintaa 3d-ympäristössä tutkiva RelaWorld-hanke, jossa operoidaan biosignaaleilla ja virtuaaliympäristöllä.
Menetelmässä laitetaan virtuaalitodellisuuslasit silmille sekä anturimyssy päähän ja ryhdytään mindfulness-rentoutumisharjoitteluun. Laseista heijastuvaan, rentouttavaan virtuaaliympäristöön kuvaillaan samaan aikaan käyttäjän omia biosignaaleja, jotka antavat suoraa palautetta harjoituksen etenemisestä ja vaikutuksista. Operaation ajatellaan tarjoavan stressinhallintaa ja työhyvinvointia.
Tulevaisuuden työpaikkojen itsemittailussa rajana on vain mielikuvitus. Miltä kuulostaisi esimerkiksi tietokoneen näyttö, tuoli, näppäimistö tai vaate, joka tutkisi työskentelyäsi, vireyttäsi, terveyttäsi ja ergonomiaasi ja antaisi siitä palautteen mobiiliisi, ehkäpä jopa korjaisi asentoasi tai antaisi kohdennetun hieronnan. Entäpä miltä kuulostaisi työympäristö, joka lukisi ajatuksesi?
Lähteet:
Best mobile service in Finland, Voittajat 2014. www.bestmobileservice.fi
Aino Frilander. Biohakkeri parantaa itsensä, niin teet pian sinäkin. Nyt-lehti 28.11.2013. http://nyt.fi
Emilia Hjelm: Terveyttä mittaamalla – kuluttajille suunnatut puettavat sensorit ja niiden data. Seminaariraportti, Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos. Helsinki 2014. www.cs.helsinki.fi
Päivi Lehtinen. Henkilökohtaisen lääketieteen kurssi opastaa genomitiedon ymmärtämiseen. www.med.helsinki.fi
The Quantified Self -verkosto: http://quantifiedself.com
RelaWorld työstressinhallinta 3d-ympäristössä. http://www.tsr.fi > hae numerolla 114169
Kattava lista itsensä mittaamisen mobiilisovelluksista löytyy osoitteesta http://quantifiedself.com/guide
Viime ajat ovat olleet opiskelijoille ja ammattiin valmistuville nuorille haastavat: työ- ja harjoittelupaikat ovat tiukassa. Jos työn onnistuu saamaan, niin työpaikalla ei välttämättä ole fyysisesti juuri ketään, vaikka juuri sitä useimmat työuran alussa olevat nuoret toivoisivat. Muita Telman galluppiin vastanneille Haaga-Helian opiskelijoille tärkeitä asioita ovat riittävä perehdytys, kivat työkaverit ja toimiva tiimi, reilu esimies, säännöllinen
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
