Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kun työturvallisuutta ryhdyttiin 1800-luvulla valvomaan, pahimpina paikkoina pidettiin tulitikkutehtaita. Ihmeaine fosfori syttyi itsestään ja myrkytti työntekijät.
Tulitikkujen koneellisessa valmistuksessa 1920-luvulla tikut siirtyivät jo hihnalla, ja koneet olivat apuna vaarallisissa työvaiheissa.
Osuustukkukauppa aloitti tulitikkujen valmistamisen uudenkarheassa tehtaassa Pispalassa vuonna 1926. Ensimmäiset tulitikkutehtaat olivat toimineet ahtaissa hirsirakennuksissa, joissa työturvallisuudesta ei pystytty huolehtimaan.
Suomen ensimmäiset tulitikkutehtaat perustettiin 1850-luvulla, ja kätevät tulitikut saivat suuren suosion. Tulitikkupäissä käytettiin tuolloin valkoista fosforia. Se oli herkästi itsesyttyvää ja tehtaissa oli alituinen palovaara. Lisäksi fosforia höyrystyi tehtaiden sisäilmaan.
Fosforimyrkytys aiheutti kasvojen vääristymiä, hampaiden putoamista, ihon vihertämistä, pimeässä hohtamista sekä lopulta ihokuolioita. Myrkytyksiä pystyttiin hoitamaan vain leikkauksilla ja pitkäaikainen altistuminen johti kuolemaan. Tulitikkutehtaiden työntekijät tunnistettiin jo kaukaa: monen kasvot olivat epämuodostuneet ja vääristyneet.
Fosforin vaaroja vain pahensi puuttuva ilmastointi. Jo vuonna 1865 annettiin asetus, jonka mukaan tulitikkutehtaiden myrkyllisten aineiden käsittelyhuoneissa olisi oltava ilmanraikastamiskone. Tehtaanjohtajan piti myös tarkkailla työntekijöidensä terveydentilaa, eritoten niitä ”kenen ikenet jo verta vuotavat”.
Valkoiselle fosforille löytyi onneksi vaihtoehto. Ruotsalaisten kehittämissä varmuustikuissa oli erillinen raapaisupinta, jossa käytettiin myrkyttömämpää punaista fosforia. Valkoisen fosforin käyttö kiellettiin Suomessa jo vuonna 1872, ensimmäisenä koko maailmassa.
Tulitikkujen valmistus ei silti ollut vaaratonta. Ammattientarkastajat määräsivät 1900-luvun alussa, että työntekijöiden tuli käyttää kaulaan asti peittäviä työasuja ja sytytysmassa piti valmistaa erillisessä osastossa räjähdysten välttämiseksi. Huono ilmastointi, käytössä kuluneet sekä kuumenevat koneet ja sytytysmassa aiheuttivat toistuvia tulipaloja. Monet tulitikkutehtaiden työntekijät lähtivät aktiivisesti perustamaan vapaapalokuntia ja kehittivät paloturvallisuutta.
Vilkkaimmillaan Suomessa toimi kymmenen tulitikkutehdasta, ja työturvallisuus parani huomattavasti 1960- ja 70-luvuilla. Koneiden uusiminen, automatisaatio, kehittyneemmät suojavarusteet sekä määräys säännöllisistä lääkärintarkastuksista tekivät tikkutehtaista tavallisia työpaikkoja. Nekään eivät suojanneet tulitikkujen hiipuvalta kysynnältä ja halpatyöltä: maamme viimeinen tulitikkutehdas suljettiin Vaajakoskella vuonna 1995. •
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
