Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Kosteus- ja homevaurioista puhutaan paljon. Ne ovat kuitenkin vain osa työpaikan sisäilmaa pilaavista tekijöistä. Oireita aiheuttavat myös kuiva ja tunkkainen ilma, pöly, lika sekä vetoisuus. Jos työskentelyolosuhteet ovat huonot, oireet saattavat pahentua. Ongelman korjaamiseen tarvitaan rakentamisen, rakennusten tutkimisen ja korjaamisen asiantuntemusta mutta myös sisäilmaterveyteen perehtymistä, ennakointia ja yhteistyötä.
Jopa miljoonat työntekijät altistuvat terveydelle vaarallisille aineille Euroopassa. Tuumailu ei riitä Suomessakaan: jotain on tehtävä, ennen kuin altistus aiheuttaa vakavia sairauksia.
Nanotekniikkaa hyödynnetään eri teollisuuden aloilla, esimerkiksi elektroniikassa ja rakentamisessa sekä kuluttajatuotteiden, kuten kosmetiikan tai vaikkapa urheiluvälineiden, valmistuksessa. – Rakennusteollisuudessa nanomateriaaleja käytetään yhä enemmän esimerkiksi betonin lisäaineena tai eristeaineissa. Elektroniikkateollisuudessa erityistä huomiota ansaitsevat kännyköiden näyttökalvojen tuotannossa käytettävät hiilipohjaiset nanomateriaalit, joista jotkut voivat periaatteessa aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja, kertoo tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitokselta. Savolainen kuitenkin korostaa, että nanomateriaaleihin
Rakennekynsiä valmistava manikyristi, kosmetologi tai parturi-kampaaja voi työssään altistua kynsissä käytettäville akrylaatille tai metakrylaatille. Kovettumattomat aineet voivat iholle joutuessaan aiheuttaa kosketusihottumaa, jopa elinikäisen altistuksen. Parissa tapauksessa on todettu ammattiastma.
Kaivostyössä varaudutaan useisiin työturvallisuutta ja -terveyttä uhkaaviin riskeihin. Videon kesto: 1.13. Lue juttu Kittilän kultakaivoksesta.
Kaivostyön riskilista tulipalosta kemikaalialtistukseen haastaa työntekijät kiinnittämään huomiota turvallisuuteen joka päivä. Vaikka työnantaja vastaakin aina työpaikan työturvallisuudesta, Kittilän kultakaivoksessa urakoitsijan työnjohtajana työskentelevän Miia Kuusikosken näkemys on selvä – myös oma asenne on erittäin tärkeä.
Jos henkilö on työkyvytön, hän voi saada työkyvyttömyyseläkepäätöksen riippumatta siitä, mikä työkyvyttömyyden aiheuttaa. Ehkäisyn ja hoitotoimien sekä aiheuttajiin puuttumisen kannalta on kuitenkin tärkeä selvittää, mikä johtuu työstä, mikä työympäristöstä tai altistajista. Ero ammattitaudin ja muun työhön liittyvän sairauden välillä on melko selkeä. Työperäistä sairautta ei silti ole helppo aina tunnistaa. – Aina ei ole yksittäisen
Työperäisillä sairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden syntyyn työhön liittyvillä tekijöillä on osuus. Jos työhön liittyvien fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten tekijöiden syyosuus on yli puolet, puhutaan ammattitaudeista. Jos taas työhön liittyvien tekijöiden syyosuuden arvioidaan olevan alle puolet, puhutaan osittain työperäisistä sairauksista.
Asbestin myynti ja käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994, mutta se aiheuttaa edelleen eniten työperäisiä kuolemia ja syöpiä. Suurin osa altistuksesta syntyy rakennusmateriaalien purkutöissä.
Tieto on valtaa, mutta hyödyllisinkin tai ajankohtaisinkin tieto on turhaa, jollei sitä käytetä. ILOn kansainvälistä työturvallisuuden teemapäivää 28.4. vietetään suomalaisittain nimellä ”Tiedosta turvaa”. Päivä keskittyy työturvallisuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen.
Välinpitämättömyys ja tietämättömyys ovat usein työsuojelun esteenä. Vasta myrkkykuolema sai paperiteollisuuden heräämään.
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vähenivät huomattavasti vuodesta 2005 vuoteen 2013. Niiden määrä ei kuitenkaan ole nolla, joten ruususen uneen ei ole syytä vaipua.