Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Nanotekniikkaa hyödynnetään eri teollisuuden aloilla, esimerkiksi elektroniikassa ja rakentamisessa sekä kuluttajatuotteiden, kuten kosmetiikan tai vaikkapa urheiluvälineiden, valmistuksessa.
– Rakennusteollisuudessa nanomateriaaleja käytetään yhä enemmän esimerkiksi betonin lisäaineena tai eristeaineissa. Elektroniikkateollisuudessa erityistä huomiota ansaitsevat kännyköiden näyttökalvojen tuotannossa käytettävät hiilipohjaiset nanomateriaalit, joista jotkut voivat periaatteessa aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja, kertoo tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitokselta.
Savolainen kuitenkin korostaa, että nanomateriaaleihin liittyvät työturvallisuusriskit ovat Suomessa hyvin pieniä, sillä altistuminen nanomateriaaleille on tehtyjen niukkojen mittaustulosten perusteella erittäin alhaista. Altistumisesta tosin tiedetään pääsääntöisesti vain vähän, eikä millekään teollisuuden nanomateriaalille ole olemassa haitalliseksi tunnettua pitoisuutta eli HTP-enimmäispitoisuusarvoa.
Tärkeintä nanomateriaalien käyttöön liittyvien työterveysriskien ehkäisyssä on tietoisuus niiden käytöstä kyseisissä yrityksissä. Yllättävän usein tilanne on se, että varsinkin pienissä tai keskisuurissa yrityksissä ei välttämättä tarkkaan tiedetä, mitä kemikaaleja työpaikalla käytetään.
– Yrityksellä tulisi olla selvillä, onko käytössä olevissa kemikaaleissa nanomateriaaleja. Järkevä tapa toimia on pyrkiä minimoimaan altistumista. Sama koskee tietysti muitakin kemiallisia aineita, Savolainen huomauttaa.
Jos työpaikalla käytetään haitalliseksi tunnettuja materiaaleja, fiksuin tapa vähentää mahdollisia terveyshaittoja on altistumisen ehkäiseminen. Tällöin kannattaa hyödyntää ilmaa puhdistavia kohdepoistoja sekä tarvittaessa hengityssuojaimia ja muuta suojavaatetusta.
Nanomateriaalien ja -tekniikoiden kasvuvauhti on huimaa. Monissa sovelluksissa ne tuottavat olennaisia etuja verrattuna nykyisin käytössä oleviin materiaaleihin tai korvaavat materiaaleja, joiden varannot maapallolla ovat ehtymässä. Tutkimustietoa nanomateriaaleista tulee koko ajan, mutta jotta sillä olisi vaikutusta työolosuhteisiin, tieto pitää pystyä muuttamaan ohjeiksi, HTP-arvoiksi ja muiksi työpaikan käytännöiksi.
Tietoa teollista nanotekniikoista ja nanomateriaaleista:
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
