Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Alustatyö lisää joustavuutta mutta haastaa työelämän pelisääntöjä
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä.
Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin.
– Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai työttömyysjaksojen lomassa, kuvailee johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta.
Voisi olettaa, että alustatyöhön ajauduttaisiin ennen kaikkea siksi, ettei muuta työtä ole tarjolla. Se ei kuitenkaan ollut yleisin syy, sillä selvästi tärkeimpiä olivat lisäansiot ja työn joustavuus,
Työntekijä vai yrittäjä?
Keskeinen haaste alustatyössä liittyy työntekijästatukseen. Työsuhteen tunnusmerkkien tunnistaminen on alustatyössä usein vaikeaa.
– Jos työn tekeminen tapahtuu alustan ohjauksessa ja valvonnassa eikä työntekijällä ole todellista autonomiaa, voidaan puhua näennäisyrittäjyydestä eikä aidosta itsenäisestä yrittäjyydestä.
Tällä on merkitystä myös työntekijän oikeuksien kannalta. Yrittäjänä toimiva alustatyön tekijä ei välttämättä kuulu työehtosopimusten piiriin eikä saa esimerkiksi sairausajan palkkaa tai muita palkansaajille kuuluvia etuja. Lisäksi vastuu sosiaaliturvasta, vakuutuksista ja työn tekemisen kustannuksista jää pääosin hänen itsensä kannettavaksi.
Monille maahanmuuttajille alustatyö voi olla tärkeä väylä työelämään.
Haasteet korostuvat erityisesti niillä, joille alustatyö on ainoa mahdollisuus työllistyä. Suomessa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina erityisesti paikan päällä tehtävässä alustatyössä, kuten ruokalähettipalveluissa.
– Monille maahanmuuttajille alustatyö voi olla tärkeä väylä työelämään. Samalla olisi tärkeää tukea kotoutumista, erityisesti kielikoulutuksella ja muilla kohdennetuilla koulutustoimenpiteillä, jotta siirtyminen vakaampiin ja osaamista paremmin vastaaviin työtehtäviin helpottuisi, Kauhanen toteaa.
Alustatyö muuttaa työelämää ja lakeja
Alustatyö on Suomessa vielä melko pieni ilmiö, mutta sen merkitys kasvaa nopeasti.
– Alustatyön lisääntyminen on yksi työelämän merkittävimmistä muutoksista. Se on monipuolistanut työn tekemisen ja työn välittämisen tapoja työmarkkinoilla, Kauhanen toteaa.
Kauhanen uskoo, että alustatyö on tullut jäädäkseen.
Alustatyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta samalla työntekijöiden on tärkeää ymmärtää, miten heidän asemansa palkansaajana tai yrittäjänä vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliturvaan, vakuutuksiin sekä omiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
– Alustatyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta samalla työntekijöiden on tärkeää ymmärtää, miten heidän asemansa palkansaajana tai yrittäjänä vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliturvaan, vakuutuksiin sekä omiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Näiden asioiden tuntemus on yhä tärkeämpää uudenlaisessa työelämässä, hän sanoo.
Työelämän muutos näkyy myös lainsäädännössä. EU:n alustatyödirektiivin tavoitteena on varmistaa alustatyötä tekevien oikea työsuhdeasema sekä parantaa alustatyötä tekevien työoloja ja oikeuksien toteutumista. Samalla keskustellaan siitä, pitäisikö alalle syntyä nykyistä enemmän työehtosopimuksia.
Työpaikoilla työskentelee nyt yhtä aikaa useita sukupolvia, joilla on erilaiset odotukset, elämäntilanteet ja vahvuudet. Turun kaupungilla eri-ikäisten työntekijöiden osaaminen nähdään voimavarana. Turun kaupungilla työskentelee noin 6 500 ihmistä erilaisissa elämänvaiheissa. Työuran alku, ruuhkavuodet ja eläkeiän lähestyminen tuovat mukanaan erilaisia tarpeita, joita pyritään tukemaan työurajohtamisen avulla. – Pyrimme katsomaan ihmisiä yksilöinä emmekä jonkin ikäryhmän edustajina. Usein
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu