Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla.
Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille.
Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu ihannetyöntekijä.
– Työnantajat menettävät paljon osaamista, jos rekrytoinnissa keskitytään ulkoisiin tekijöihin osaamisen sijaan, Montgomery sanoo.
Kannattaa rohkeasti kysyä, jos ei tiedä, miten sairaus tai vamma vaikuttaa työntekoon.
Osatyökykyisiin liitetään usein oletuksia heikommasta tehokkuudesta tai suuremmista sairauspoissaoloista, vaikka tutkimusnäyttö ei tue näitä käsityksiä.
– Kannattaa rohkeasti kysyä, jos ei tiedä, miten sairaus tai vamma vaikuttaa työntekoon. Usein kyse ei ole työkyvyn puutteesta vaan siitä, millaisissa olosuhteissa työ onnistuu parhaiten.
Osaaminen ratkaisee, ei vamma
Työelämän yhdenvertaisuus ei ole Montgomeryn mukaan hyväntekeväisyyttä, vaan osaavan työvoiman hyödyntämistä. Monimuotoinen työyhteisö tuo uusia näkökulmia esimerkiksi palvelujen kehittämiseen ja vahvistaa luottamusta työnantajaan.
– Jättäkää sääli pois ja katsokaa ihmistä ammattilaisena! Vamma tai pitkäaikaissairaus ei kerro mitään ihmisen osaamisesta tai motivaatiosta.
Kuka tahansa voi sairastua tai vammautua elämänsä aikana, ja siksikin yhdenvertaisuus on kaikkien asia.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan pyörätuolia käyttävä nainen palkataan kaikkein epätodennäköisimmin, vaikka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa vastasivat tehtävän vaatimuksia.
– Ennakkoluuloja on edelleen paljon. Kuka tahansa voi sairastua tai vammautua elämänsä aikana, ja siksikin yhdenvertaisuus on kaikkien asia. Tärkeintä on kysyä, millaiset järjestelyt auttaisivat työntekijää onnistumaan työssään.
Pienin järjestelyin kohti yhdenvertaisuutta
Montgomeryn mukaan yhdenvertaisempi työelämä ei vaadi suuria investointeja. Usein kyse on joustavuudesta, esteettömyydestä ja avoimesta keskustelusta.
– Joillekin tärkeää voi olla mahdollisuus taukoihin, toisille esteetön työympäristö, rauhallinen työtila tai valaistuksen säätäminen. Tarpeet ovat yksilöllisiä.
Esihenkilöt tarvitsevat Montgomeryn mukaan nykyistä enemmän tukea erilaisten työntekijöiden kohtaamiseen.
Anonyymi rekrytointi voi auttaa alkuvaiheessa, mutta viimeistään haastattelussa työnhakijan mahdollinen vamma tai apuväline tulee näkyviin.
Myös rakenteellisilla ratkaisuilla on merkitystä: anonyymi rekrytointi, tekoälyn vastuullinen käyttö sekä fyysisen esteettömyyden ja digitaalisen saavutettavuuden huomioiminen voivat vähentää tiedostamattomia ennakkoluuloja.
– Anonyymi rekrytointi voi auttaa alkuvaiheessa, mutta viimeistään haastattelussa työnhakijan mahdollinen vamma tai apuväline tulee näkyviin. Siksi tarvitaan laajempaa asennemuutosta.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työpaikoilla työskentelee nyt yhtä aikaa useita sukupolvia, joilla on erilaiset odotukset, elämäntilanteet ja vahvuudet. Turun kaupungilla eri-ikäisten työntekijöiden osaaminen nähdään voimavarana. Turun kaupungilla työskentelee noin 6 500 ihmistä erilaisissa elämänvaiheissa. Työuran alku, ruuhkavuodet ja eläkeiän lähestyminen tuovat mukanaan erilaisia tarpeita, joita pyritään tukemaan työurajohtamisen avulla. – Pyrimme katsomaan ihmisiä yksilöinä emmekä jonkin ikäryhmän edustajina. Usein
