
Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Kirkon toimintaympäristön nopeat muutokset ovat osin päässeet yllättämään seurakunnat ja pakottaneet ne arvioimaan toimintatapojaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten arvomaailma poikkeaa osin huomattavasti muista suomalaisista. Seurakuntien henkilöstö on kokenut muutoshaasteen vaativana. Helsinkiläisessä Pakilan seurakunnassa on tartuttu härkää sarvista kehittämällä toimintaa dialogisen johtamisen pohjalta. Hankkeen aikana seurakunnassa rakennetaan kehittämismalli, jonka avulla opetellaan muotoilemaan kirkon tarjoamat palvelut sellaisiksi, että alueen ihmiset kokevat ne omikseen. Tämä edellyttää seurakuntalaisten entistä tarkempaa tuntemusta ja työntekijöiltä uskallusta astua ulos totutuista toimintatavoista.
Lisätietoja:
Yhteisen dialogisen johtamisen kehittämishanke Pakilan seurakunnassa vuosina 2013–2015
kirkkoherra, Pakilan seurakunta
”Pääkaupunkiseutu on eriytynyt asenteellisesti muusta Suomesta viimeisten 20 vuoden aikana. Tämä näkyi muun muassa viime keväänä eduskuntavaalien äänestyskäyttäytymisessä. Kirkko ei ehkä ole osannut ottaa riittävästi huomioon eroa vaan toiminut entiseen tapaan.
Kehittämishankkeessa käytämme apunamme segmentointityökalua, joka auttaa meitä hahmottamaan ihmisten käyttäytymisen takana olevia sosiokulttuurisia tekijöitä. Haluamme tuntea seurakuntalaisemme.
Kirkon perinteiset toimintatavat perustuvat yhdessäoloon. Osalle ihmisistä kokoontumisella ei kuitenkaan ole enää samanlaista merkitystä. Heidän tavoittamisekseen kirkon on löydettävä uusia ratkaisuja. Meidän on jalkauduttava entistä useammin suoraan ihmisten pariin.”
seurakuntapastori, lähiesimies
”Osa toimintamuodoistamme ei enää sovi muuttuneeseen toimintaympäristöön. Esimerkiksi säännöllisen viikoittaisen kokoontumisen sijaan monet ihmiset haluavat sitoutua mieluummin lyhytkestoisiin projekteihin. Dialogia käydään yhä enemmän sosiaalisessa mediassa. Kehittämishanke on auttanut meitä sisäistämään paremmin toimintaympäristössä tapahtuneet varsin nopeatkin muutokset ja reagoimaan niihin.
Olemme oppineet tunnistamaan paremmin sitä arvo- ja asennemaailmaa, jossa seurakuntalaisemme elävät. Kuilu oman toiminnan ja jäsenten elämän välillä oli kasvanut turhan suureksi. Kirkon tulee osata ottaa huomioon myös, miten uudistukset sopivat sisäisiin pelisääntöihimme. Tämä vaatii toisinaan tasapainoilua. Haasteena on säilyttää pitkäaikaisen organisaatiokulttuurin vahvuudet ja samalla uudistaa se vastaamaan ympäröivää toimintakulttuuria.
Kyseessä on koko työyhteisön kehittämishanke, ei vain johtoportaan tai hankeryhmän. Projekti on lisännyt yhteishenkeämme.”
lapsi- ja perhetyötiimin lähiesimies, kärkihankkeiden koordinointi
”Meillä ei ollut kovin selkeää näkemystä siitä, millaisia asukkaita alueellamme on ja miten käydä dialogia heidän kanssaan. Projekti on avannut silmämme suurille linjoille: tiedostan paremmin tarpeen tehdä asioita toisin kuin ennen.
Hankkeen aikana sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän merkitys on korostunut. Teemmekö mainoksemme edelleen samoin tavoin, näymmekö eri paikoissa kuin ennen? Testaamme vielä rajojamme.
Projektin edetessä on löytynyt uusia keskittymispisteitä, joita pyrimme yhdessä kehittämään. Työ ei lopu hankkeen päättymiseen. Olemme vasta tiemme alussa. Tulokset ovat herättäneet spontaania keskustelua työyhteisössämme. Se on lähentänyt meitä keskenämme.”
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.